Mannerheimin patsas (Tampere)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mannerheimin patsas
Mannerheimin patsas Tampereella
Mannerheimin patsas Tampereella
Aihe Mannerheim Eero Järnefeltin
maalauksen mukaan
Tampereen valtauksessa 1918
Tilaaja Tampereen seudun
Rintamamiesyhdistys
Rafael Haarlan aloitteesta
Kuvanveistäjä Evert Porila 1939
Lahjoittajat yksityishenkilöitä,
tontti mv. Kustaa Kauppilalta
Paikka Mannerheiminkallio,
Leinola
Paljastus 4.6.1956

Mannerheimin patsas on Tampereen Leinolassa sijaitseva, kuvanveistäjä Evert Porilan tekemä noin kolme metriä korkea C. G. E. Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas. Veistos on tehty vuonna 1939, mutta patsas pystytettiin vasta 1956. Se on tehty Eero Järnefeltin maalauksen mukaan ja sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Leinolan Mannerheiminkalliolla, jolta käsin Mannerheimin kerrotaan seuranneen Tampereen valtausta Suomen sisällissodassa vuonna 1918.

Patsaan vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsaan esikuvana toiminut Eero Järnefeltin maalaus vuodelta 1933.

Aloitteen patsashankkeelle teki kauppaneuvos Rafael Haarla juuri ennen kuolemaansa. Patsaan tilasi kuvanveistäjältä Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys, joka edusti vapaussotureita eli sisällissodan valkoista osapuolta. Valmistunut veistos oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta talvisota siirsi paljastusta.[1]

Patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle Koskipuistoon, Verkatehtaan edustalle. Ennen talvisodan alkua paikalle ehdittiin jo asentaa patsaan jalusta. Sotien aikana patsasta säilytettiin pommituksilta suojassa Haiharan kartanossa. Kun Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys lakkautettiin syksyllä 1944, patsashanke jäi yksityisten ihmisten hoidettavaksi. Hanketta lykkäsi myös Mannerheimin oma toivomus, ettei hänelle pystytettäisi patsasta hänen elinaikanaan.[2]

Tekstilaatta patsaan jalustassa.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin kuoltua Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon. Perustelu tähän oli, että Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa, siis Tampereen valloittajana. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio tarjosi Tampereelle Mannerheimin ratsastajapatsasta, joka oli jäänyt Helsingin ratsastajapatsaan toisessa suunnittelukilpailussa toiseksi. Ratsastajapatsaalle varattiin paikka Tampereen keskustasta, mutta kustannukset nousivat niin korkeiksi, että hankkeesta lopulta luovuttiin.[3]

Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 aikanaan syrjäisellä paikalla Vehmaisten Mannerheiminkalliolla (nykyään Leinolan kaupunginosaa). Maa-alueen oli lahjoittanut maanviljelijä Kustaa Kauppila.[3] Patsas pystytettiin uuden punagraniittisen jalustan päälle.[2] Jalustassa on laatta, jossa lukee: ”Mannerheim seisoi tällä paikalla Tampereen valloituksen aikana huhtikuun alkupäivinä 1918”.

Aihe ja jalusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Mannerheimin patsas sai aiheensa taidemaalari Eero Järnefeltin vuonna 1933 tekemästä maalauksesta nimeltä Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä.[4] Siinä Mannerheim seisoo lumisessa maisemassa, taustallaan kiemurtelevia männyn oksia. Maalauksen ja veistoksen attribuutit ovat samat. Kenraalin oikeassa kädessä on piippu ja rinnalla kiikarit, sekä kupeella suora miekka. Myös vaatetus on yhtäläinen maalauksen kanssa.

Vanhasta käyttämättä jääneestä jalustasta tehtiin Pirkkalaan jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1968.[2] Sen paikalle Koskipuistoon pystytettiin Yrjö Liipolan Paimenpoika-patsas.[5]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaussoturien huoltosäätiö lahjoitti patsaan Tampereen kaupungille vuonna 1996.[2] Sen siirtämisestä keskustaan käydään edelleen keskusteluja. Mannerheim herättää Tampereella yhä vahvoja tunteita, minkä vuoksi patsas joutuu usein ilkivallan kohteeksi. Esimerkiksi joulukuussa 2004, kun Mannerheim oli voittanut Yleisradion Suuret suomalaiset -kilpailun, patsas tuhrittiin punaisella maalilla ja sen jalustaan kirjoitettiin sana ”lahtari”.[6] Sama toistui marraskuussa vuosina 2012 ja 2013.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskinen, Jouni: Paljon porua patsaista Koskesta voimaa. Viitattu 14.4.2008.
  2. a b c d Mannerheimin patsas Julkiset veistokset ja monumentit. Tampereen kaupunki. Viitattu 8.11.2014.
  3. a b Lähdeniemi, Tomi: Mannerheimin patsas paljastetaan Koskesta voimaa. Viitattu 13.4.2008.
  4. Marsalkan muistomerkkejä Suomen sotamuistomerkit 1939–1945. Tammenlehvän Perinneliitto. Viitattu 8.11.2014.
  5. Paimenpoika Julkiset veistokset ja monumentit. Tampereen kaupunki. Viitattu 8.11.2014.
  6. Mannerheimin patsas sai punaista maalia Tampereella Yle Uutiset. 7.12.2004 (päiv. 23.5.2012). Viitattu 8.11.2014.
  7. Tampereen Mannerheimin patsaan töhrijästä ei tietoa – sotkijat iskivät myös vuosi sitten Aamulehti. 25.11.2013. Viitattu 25.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsalkka Mannerheimin patsaat
Helsinki | Lahti | Mikkeli | Seinäjoki | Tampere | Turku