Suuret suomalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suuret suomalaiset
Tyyli kilpailuohjelma
Pääosissa Inari Uusimäki, Arvi Lind
Alkuperämaa Suomi
Verkko Yle TV1
Esitetty 31. lokakuuta – 5. joulukuuta, 2004
Jaksoja 12
Tuotanto
Ohjaajat useita
Tuotantoyhtiö Yleisradio
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa katsojat saivat valita äänestämällä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen. Suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.

Kilpailussa oli kaksi kierrosta. Keväällä 2004 järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella katsojat saivat äänestää vapaasti haluamiaan ehdokkaita, ja äänestyksen tuloksena julkaistiin sadan eniten ääniä saaneen lista. Syksyllä 2004 pidetylle toiselle kierrokselle pääsivät kymmenen eniten ääniä saanutta. Ennen toista äänestyskierrosta Yleisradio esitti dokumentin kustakin finaaliin päässeestä ehdokkaasta.

Ohjelmaformaatti on alkujaan peräisin BBC:ltä, joka järjesti Britanniassa syksyllä 2002 Great Britons -nimisen äänetyksen.[1] Vastaavia äänestyksiä on järjestetty muun muassa Saksassa (Unsere Besten) ja Yhdysvalloissa. Ylen mukaan suomalaiset antoivat suhteessa lähes kaksinkertaisesti ääniä kuin britit omassa Great Britons -äänestyksessään.

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2004 järjestetty ensimmäinen äänestyskierros alkoi karkauspäivänä 29. helmikuuta ja kesti kaksi viikkoa. Ääniä sai antaa joko ohjelman Internet-sivuilla, puhelimella, tekstiviestillä tai postikortilla. Asiantuntijaraati oli laatinut ensimmäistä kierrosta varten 99 ehdokkaan listan, mutta äänen sai antaa myös listan ulkopuoliselle henkilölle.

Ääniä annettiin internetissä, puhelimitse, tekstiviesteillä ja postikorteilla yhteensä yli 70 000 ja ehdotettuja henkilöitä oli kaikkiaan liki 2000.[1] Äänestyksen tulokset julkaistiin 31. lokakuuta TV1:ssä lähetetyssä ohjelmassa, jossa esiteltiin sata eniten ääniä saanutta ehdokasta.[2] Kymmenen eniten ääniä saanutta, jotka pääsivät toiselle kierrokselle, olivat (aakkosjärjestyksessä) Mikael Agricola, Adolf Ehrnrooth, Tarja Halonen, Urho Kekkonen, Aleksis Kivi, Elias Lönnrot, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Jean Sibelius ja Arvo Ylppö.[3] Heidän keskinäistä sijoittumistaan ensimmäisellä kierroksella ei julkistettu.

Asiantuntijaraadin laatimasta 99 ehdokkaan listasta 31 ei mahtunut sadan parhaan joukkoon, ja tilalle nousi 32 "omaa ehdokasta" eli listan ulkopuolista nimeä. Ainoa kymmenen kärkeen päässyt oma ehdokas oli Risto Ryti. Seuraavassa on lueteltu sijoille 11–100 päässeet henkilöt (ennakkolistan ulkopuolelta nousseiden nimet on kursivoitu):

Juice Leskinen
Helene Schjerfbeck
Lasse Virén
Helle Kannila
Olavi Virta
Laila Kinnunen
Arvi Lind
Mathilda Wrede
Antti Tuisku
Annikki Tähti
Esa Saarinen
Kalevi Sorsa
Lauri Ylönen
Armi Ratia
Veikko Sinisalo

[3]

Ennakkolistan 99 nimestä karsiutuivat seuraavat 31:

Sadan parhaan joukossa oli muutamia erittäin kiisteltyjä nimiä, mutta kärkikymmenikköön näistä ei mahtunut yhtäkään. Matti Nykänen, Väinö Myllyrinne (kaikkien aikojen pisin suomalainen, jonka puolesta käytiin humoristista Internet-kampanjaa), Ville Valo ja Lalli jäivät juuri kärkikymmenikön ulkopuolelle, sijoille 11–14. Tämä herätti paljon spekulaatiota siitä, että Yle olisi peukaloinut äänestyksen tuloksia estääkseen "epäsopivia" nimiä pääsemästä finaaliin. Yle on kiistänyt syytteet, mutta sadan parhaan listalle yltäneiden nimien saamia äänimääriä ei kuitenkaan julkaistu.

Ihmetystä herättivät myös eräät listalle päätyneet nimet, joiden suomalaisuutta on vaikea perustella. Esimerkiksi 60. sijalle päätynyt Lars Levi Laestadius oli syntyjään ruotsalainen, toimi koko uransa pääasiassa Norjassa ja Ruotsin Lapissa ja puhuikin suomea vain vaivoin.

Toinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen äänestyskierros alkoi 31. lokakuuta ja päättyi 5. joulukuuta.[2] Tuona aikana Yle esitti kymmenestä finalistista puolen tunnin mittaiset tv-dokumentit, joissa joku tunnettu suomalainen toimi finalistin puolestapuhujana. Mikael Agricolaa edusti kirjailija Pirkko Saisio, Adolf Ehrnroothia toimittaja Arto Nyberg, Tarja Halosta kirjailija Kaari Utrio, Urho Kekkosta silloinen ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki, Aleksis Kiveä ohjaaja Jukka Virtanen, Elias Lönnrotia muusikko Sari Kaasinen, marsalkka Mannerheimia valtioneuvos Riitta Uosukainen, Risto Rytiä toimittaja Lasse Lehtinen, Jean Sibeliusta viulisti Pekka Kuusisto ja Arvo Ylppöä kirjailija Jari Tervo.[2] Finalisteista ainoastaan silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen oli elossa. Mannerheim-ristin ritari nro 162, Adolf Ehrnrooth oli kuollut vuoden 2004 helmikuussa.

Äänestyksen aikana julkaistiin myös kirja Suuret suomalaiset (Otava 2004), jossa on laajat artikkelit kaikista kymmenestä finalistista sekä lyhyet elämäkerralliset tiedot muista sadan parhaan joukkoon sijoittuneista.

Kilpailu huipentui itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta pidettyyn finaaliohjelmaan, jossa kaikkien ehdokkaiden puolestapuhujat ottivat yhteen paneelikeskustelussa.[2] Väittelyn jälkeen julkistettiin kilpailun tulokset. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.

Tulokset:

  1. Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
  2. Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
  3. Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
  4. Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
  5. Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
  6. Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
  7. Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
  8. Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
  9. Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
  10. Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suuret suomalaiset, s. 7.
  2. a b c d Yleisradio: Suuret Suomalaiset - Kampanjakalenteri 2004. Viitattu 3.6.2012.
  3. a b Suuret suomalaiset, s. 258–259.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]