Kuurinkynnäs
Kuurinkynnäs[1] (liett. Kuršių nerija, ven. Куршская коса, Kuršskaja kosa, saks. Kurische Nehrung) on 98 kilometrin pituinen kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettualle ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen.
Hiekkadyynien luonnehtima Kuurinkynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä. Kynnään leveys vaihtelee noin 400 metristä 3,8 kilometriin. Aikanaan Kuurinkynnäs kuului Saksan Itä-Preussiin.
Niemi työntyy etelästä pohjoiseen. Pohjoispäässä kapea salmi yhdistää Kuurinhaffin Itämereen Klaipėdan kaupungin kohdalla. Klaipėdasta on niemelle kaksi lauttayhteyttä, uusi ja vanha.
Kuurinkynnäällä sijaitsee Kuurinkynnään kansallispuisto. Kynnäs hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. Se on Liettuan ja Venäjän yhteinen kohde, joka on suojeltu luonnon- ja kulttuuriarvojensa takia esimerkkinä alueesta, jolla ihminen on vaikuttanut maisemaan.[2]
Sisällysluettelo
Liettuan Kuurinkynnäs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuurinkynnään pohjois- eli Liettuan puoleinen osa on eksklaavi, jonne pääsee maitse ainoastaan Venäjän kautta. Suurin taajama (myös koko kynnäällä) on Nida, entinen kalastajakylä, joka elää nykyään pääasiassa turismista. Toinen matkailukylä on Juodkrantė. Niemen muut entiset kalastajakylät eivät ole yhtä kaupallistuneita.lähde?
Liettuan puolella Kuurinkynnäs kuuluu kahteen kuntaan: Klaipėdan kaupunkiin tai Neringan kuntaan. Kylistä pohjoisin on Klaipėdaan kuuluva Smiltynė. Kylän nähtävyyksiä ovat delfinaario, Liettuan merimuseo, saksalaisen rannikkotykistön linnoitusmuseo, kalastusalusten näyttely ja kalastajakylää esittelevä ulkomuseo.lähde?
Noin 10 kilometriä etelään on Neringan kuntaan kuuluva Alksnynėn kylä, ja edelleen kahdeksan kilometrin päässä suurehko Juodkrantė, sitten Agila. Edelleen 15 kilometriä etelään sijaitsevat Pervalka, Karvaičiai, Nagliai ja Preila. Tästä kuuden kilometrin päässä ovat Neringan kuntakeskus Nidaan kuuluva Purvynė ja Skruzdynė, sitten itse Nida, jossa on esimerkiksi Nobel-kirjailija Thomas Mannin huvila, jossa hän vietti kesää kolmena vuonna 1930–1932.lähde?
Venäjän Kuurinkynnäs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän puoleinen kynnäs kuuluu Kaliningradin alueen Zelenogradskin piirin Kuršskaja kosan maalaiskuntaan. [3] Tässä maalaiskunnassa asui väestönlaskennan 2010 mukaan yhteensä 1 309 henkeä. Siellä on kolme taajamaa: Morskoje (ent. Pillkoppen), Rybatši (Rossitten) ja Lesnoi (Sarkau).[4][5] Myös kynnään Venäjän puoleinen osa on kansallispuistoa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 105. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
- ↑ Curonian Spit Unesco. Viitattu 27.4.2012.
- ↑ Munitsipalnyje obrazovanija Kaliningradskoi oblasti (Kalininingradin alueen paikallishallinnon jako (suuremmat eli toisen tason yksiköt)) Kaliningradin alue, gov39.ru. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Kuršskaja kosa Natsionalnyi park. Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuršių nerijos nacionalinis parkas (liettuaksi)
- Kursiu Nerija National Park (englanniksi)
| Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Putoranan laakio | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergijevin luostari | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari |
