KUKA

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kuka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KUKA Robotics.
Yritysmuoto GmbH, FWB: KU2
ISIN DE0006204407
Perustettu 1898
Toimitusjohtaja Till Reuter (toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja), Bernd Minning (hallintoneuvoston puheenjohtaja), Manfred Gundel (toimitusjohtaja, Robot Group)
Kotipaikka Augsburg, Baijeri, Saksa
Toimiala Automaatio
Tuotteet Teollisuusrobotit, automaattiset tuotantolinjat
Liikevaihto 1,079 mrd. euroa (2010)[1]
Liikevoitto 8,6 milj. euroa (2010)[1]
Tilikauden tulos 24,6 milj. euroa (2010)[1]
Henkilöstö 5 990 (2010)[1]
Sisaryhtiöt KUKA Systems
Omistaja Midea Group
Kotisivu www.kuka.com
Johann Josef Keller ja Jacob Knappich perustivat yrityksen vuonna 1898

KUKA on maailmanlaajuisesti toimiva saksalainen teollisuusrobottien ja teollisuusautomaatioratkaisujen tuottaja. Kuka Roboticsilla on maailmalla 25 tytäryhtiötä, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa, Brasiliassa, Argentiinassa, Kiinassa, Japanissa, Koreassa, Taiwanissa, Intiassa ja Chilessä sekä useimmissa Euroopan maissa. Useimmat niistä tuottavat myynti- ja huoltopalveluita. Yrityksen nimi, KUKA, on lyhenne sanoista Keller und Knappich Augsburg. Se on myös KUKAn tuottamien teollisuusrobottien ja muiden tuotteiden rekisteröity tavaramerkki.

Vuodesta 2017 KUKA-yhtiön on omistanut kiinalainen Midea Group.[2]

KUKAn teollisuusrobotteja

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Josef Keller ja Jacob Knappich perustivat yrityksen vuonna 1898 Augsburgissa, Saksassa. Alussa yrityksen päätoimialaa oli talojen ja katujen valaistus, mutta pian KUKA siirtyi muille aloille (hitsauslaitteet ja laitteistot, suuret säiliöt), saavuttaakseen vuonna 1966 Euroopan markkinajohtajuuden huoltoajoneuvojen valmistajana. Vuonna 1973 KUKA loi maailman ensimmäisen teollisuusrobotin nimeltä FAMULUS [3]. Siihen aikaan yritys kuului Quandt-konserniin. Vuonna 1980 Quandtin perhe luopui KUKAsta, josta siten tehtiin julkinen yritys. Vuonna 1995 KUKA jaettiin yhtiöiksi KUKA Robotics ja KUKA Schweißanlagen (nykyisin KUKA Systems GmbH). Nykyisin KUKA keskittyy edistyksellisiin teollisen tuotannon automaatiosovelluksiin. Yhtiö omistaa KUKA Oyj:n (aiemmin IWKA-konserni).

Tietoja yrityksestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen pääkonttori sijaitsee Augsburgissa, Saksassa. Kukan palveluksessa on yli 3 150 työntekijää (30.9.2012). Asiakkaat ovat pääosin autoteollisuudesta mutta lisääntyvässä määrin myös muilta teollisuuden aloilta.

  • Autoteollisuus: pistehitsausta
    Autoteollisuus: pistehitsausta

Tärkeimmät virstanpylväät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1971 – Euroopan ensimmäinen hitsauskokoonpanolinja rakennettiin Daimler-Benzille.

1973 – KUKA rakensi maailman ensimmäisen teollisuusrobotin, FAMULUKSEN, jonka kuutta akselia ohjattiin sähkömekaanisesti.

1976 – IR 6/60 – täysin uudentyyppinen sähkömekaanisesti ohjattu 6-akselinen robotti nivelkädellä.

1989 – Teollisuusrobottien uusi sukupolvi kehitettiin. Harjaton ohjausmoottori mahdollisti vaivattomamman ylläpidon ja paremman teknisen käytettävyyden.

2007 – KUKA „titan“ – aikansa suurin ja vahvin kuusiakselinen teollisuusrobotti pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan [4].

2010 – Robottisarja KR QUANTEC kattaa ainoana robottiperheenä ensimmäisenä maailmassa 90–300 kg kuormausmahdollisuudet 3 100 mm ulottuvuudella.

2012 – Uusi pikkurobottisarja KR AGILUS julkaistiin.

2016 – Kiinalainen Midea Group osti KUKAn.

Järjestelmätietoja ja sovellusalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmätietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KUKA-käyttöjärjestelmä on koko ohjauksen ydin. Siihen on tallennettu kaikki perustoiminnot, joita tarvitaan robottijärjestelmän käyttöön. Robotteihin kuuluu aina ohjauspaneeli, jonka näytön resoluutio on 640 × 480 pikseliä, sekä integroitu 6D-hiiri, joiden avulla manipulaattoria liikutellaan, asemia tallennetaan (TouchUp), tai joilla moduuleita, toimintoja, tiedostoja jne. luodaan ja muunnellaan. Akselien manuaalinen ohjaus on mahdollista kytkemällä ohjauspaneelin (KCP, KUKAControlPanel) takaa löytyvä kytkin (nykyisin vain hätänappi). Yhteys ohjaimeen kulkee VGA-liitännän ja CAN-bus-liitännän kautta. Laitekaappiin sijoitettu suojattu teollisuustietokone kommunikoi robotin kanssa MFC-kortin välityksellä. Ohjaussignaali manipulaattoriin liikkuu DSE-RDW-yhteydellä. DSE-kortti on laitekaapissa, RDW-kortti on robotin pistokkeessa. Vanhat KRC1-tyyppien ohjaimet käyttivät Windows 95:ttä pyörittääkseen VxWorksiin perustuvaa ohjelmistoa. Oheislaitteisiin kuuluu CD-ROM ja diskettiasemat; Ethernet-, Profibus-, Interbus-, Devicenet- ja ASI-liitännät ovat myös käytössä. Uudemmat KRC2-tyypin ohjaimet toimivat WindowsXP-käyttöjärjestelmässä. Oheislaitteina toimitetaan CD-ROM-asema ja USB-liitäntä, Ethernet-yhteys sekä tarpeen mukaan Profibus-, Interbus-, DeviceNet- ja Profinet-yhteydet. Useimmat robotit toimitetaan “KUKAn oranssina" tai mustana.

Sovellusalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuusrobotteja käytetään moniin tarkoituksiin. Usein niitä käytetään materiaalin käsittelyyn ja työstöön, lastaukseen ja purkamiseen, lavaukseen sekä piste- ja kaarihitsaukseen. KUKA-teollisuusrobotit avustavat tuotannossa muun muassa seuraavissa yrityksissä: GM, Chrysler, Ford, Porsche, BMW, Tesla, Audi, Mercedes-Benz, Volkswagen, Ferrari, Harley-Davidson, Boeing, Siemens, Stihl, Ikea, Swarovski, Wal-Mart, Nestlé, Budweiser, BSN Medical ja Coca-Cola [5]. Alla on esitelty useita sovelluksia:

Kuljetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuusrobotteja voidaan käyttää painavien lastien kuljetukseen. Tärkeitä ominaisuuksia ovat niiden kantokapasiteetti ja vapaa kohdistamismahdollisuus.

Elintarviketeollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KUKA-robotteja käytetään myös elintarviketeollisuudessa. Ne vähentävät ihmisten ja koneiden työtaakkaa vaativissa tehtävissä kuten pakkauskoneiden täyttö ja purku, lihan paloittelu, pinous ja paletointi sekä laadunvalvonta.

  • Robotti paletoi leipomotuotteita
    Robotti paletoi leipomotuotteita

Rakennusteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttökohteita löytyy myös rakennusteollisuudesta. Robotteja käytetään varmistamaan tasainen materiaalin kulku. Myös jatkotyöstö ja tuotanto voivat tehostua robottien avulla.

  • Terässillan valmistus, teräksen leikkaus
    Terässillan valmistus, teräksen leikkaus

Lasiteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasiteollisuudessa robotteja käytetään useissa prosessin vaiheissa kuten lasin ja kvartsilasin lämpökäsittelyssä laboratoriolasin tuotannossa, taivuttamis- ja muokkaustoimenpiteissä sekä normi- ja massatuotantoesineiden valmistuksessa.

  • Tasolasin käsittelyä, raskaan sarjan robotti 1 000 kg hyötykuormalla
    Tasolasin käsittelyä, raskaan sarjan robotti 1 000 kg hyötykuormalla

Valimo- ja takomoteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska teollisuusrobotit kestävät kuumaa ja likaa, niitä voidaan käyttää valimokoneiden läheisyydessä, niiden päällä ja jopa sisällä. KUKA-robotteja voidaan käyttää myös jälkiprosessoinnissa kuten purseenpoistossa, hionnassa tai porauksessa sekä laadunvalvonnassa.

  • Valimon automatisointi kuumuudenkestävän robottikäden avulla
    Valimon automatisointi kuumuudenkestävän robottikäden avulla

Puuteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hionta, jyrsintä, poraus, sahaus, paletointi ja lajittelu on mahdollista automatisoida.

  • Puun prosessointi: CNC-jyrsintä ja leikkaus
    Puun prosessointi: CNC-jyrsintä ja leikkaus

Metallin työstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robottien päätehtäviä ovat työstötoimenpiteet, esim. poraus, jyrsintä, sahaus, taivutus ja meistaus. Toki teollisuusrobotit voivat hoitaa muitakin tehtäviä kuten hitsaus, kokoonpano, lastaus ja purku.

  • Metallintyöstö: leikkausta YAG-laserilla
    Metallintyöstö: leikkausta YAG-laserilla

Kiven työstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keramiikka- ja kiviteollisuudessa teollisuusrobotteja käytetään kivilevyjen siltasahaukseen ja jopa täysautomatisoidussa 3D-prosessoinnissa.

  • Kiven muokkausta: keittiön työtason vesisuihkuleikkaus
    Kiven muokkausta: keittiön työtason vesisuihkuleikkaus

Taloudellisia tunnuslukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikevaihto (KUKA Roboter GmbH)

  • 413 milj. euroa (2008)
  • 330 milj. euroa (2009)
  • 435 milj. euroa (2010)
  • 616 milj. euroa (2011)

Johtoryhmä KUKA Roboter GmbH:

Toimitusjohtaja Manfred Gundel

Talous- ja rahoitusjohtaja Michael Albert

Liikevaihto (KUKA AG)

  • 1 286 milj. euroa (2007)
  • 1 266 milj. euroa (2008)
  • 902 milj. euroa (2009)
  • 1 078 milj. euroa (2010)
  • 1 435 milj. euroa (2011)

Johtoryhmä KUKA AG:

Toimitusjohtaja Dr. Till Reuter

Talous- ja rahoitusjohtaja Peter Mohnen

Mielenkiintoisia lisätietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KUKA-robotit ovat olleet esillä myös useissa Hollywood-elokuvissa. James Bond -elokuvan Kuolema saa odottaa kohtauksessa, jossa kuvataan jääpalatsia Islannissa, laserhitsausrobotti uhkailee NSA-agentti Jinxiä (Halle Berry) lasersäteillä. Ron Howardin ohjaamassa elokuvassa Da Vinci -koodi KUKA-robotti ojentaa Tom Hanksin roolihahmolle Robert Langdonille krypteksin. Vuonna 2001 KUKA kehitti Robocoasterin, joka on maailman ensimmäinen ihmisiä kuljettava teollisuusrobotti. Laitteen kaksi istuinta on kiinnitetty robotin käsivarsiin, jotka voidaan ohjelmoida tekemään vuoristoradan tyyppisiä liikeratoja. Myös matkustajat itse voivat ohjelmoida toivomansa liikeradat. Vuonna 2007 KUKA esitteli robocoasteriin perustuvan simulaattorin[8]. Vuodesta 2010 alkaen Floridan Orlandossa sijaitsevassa Universal's Islands of Adventure -huvipuistossa KUKAn robottikäsi viihdyttää vallankumouksellisessa Harry Potter and the Forbidden Journey -laitteessa. Laitteen istuimet on kiinnitetty robottikäsiin, jotka taas on kiinnitetty kuljetusrataan. Siten istuimet liikkuvat laitteen kulkurataa pitkin ja liikkuvat robottikäsien avulla samanaikaisesti laitteen show-elementtien (liikkuvat lavasteet, projektiopinnat jne.) kanssa.[6] [7] [8] [9]

KUKAn Robocoaster-huvipuistolaite perustuu teollisuusrobottiteknologiaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Annual Report 2010 KUKA. Arkistoitu 25 huhtikuu 2012. Viitattu 19 November 2011.
  2. ↑ China's Midea receives U.S. green light for Kuka takeover reuters.com. 30.12.2016 Viitattu =17.1.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Company history located on the KUKA Robotics Homepage (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Guinness World Records Ltd. (Hrsg.): Guinness World Records 2007. Bibliographic Institute, Mannheim, 2007. ISBN 978-3411140770
  5. ↑ References listed on KUKA Robotics Homepage (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Harry Potter World Orlando (March 22, 2010): ""Harry Potter and the Forbidden Journey" Attraction Details" Harry Potter World Orlando. Viitattu June 29, 2010.
  7. ↑ Kuka Entertainment: Kuka Entertainment - Robocoaster Kuka Entertainment. Arkistoitu elokuu 7, 2010. Viitattu June 29, 2010.
  8. ↑ Kuka Industrial Robots: Kuka Industrial Robots - Robocoaster Kuka Industrial Robots. Arkistoitu toukokuu 30, 2010. Viitattu June 29, 2010.
  9. ↑ Robocoaster (March 22, 2010): Large & Theme Park Solutions Robocoaster. Arkistoitu elokuu 24, 2010. Viitattu June 29, 2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta KUKA.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=KUKA&oldid=22466631”