Energia Kiinassa

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kiinan energiapolitiikka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmen rotkon pato rakennettiin maailman suurintavesivoimalaa varten.

Energia Kiinassa käsittelee Kiinan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.

Vuonna 2014 Kiinan energiankulutus oli lähes neljänneksen maailman energiankulutuksesta. Kulutus kohdistuu varsinkin kivihiileen. Teollisuus, etenkin rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä. Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä. Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta. Sillä on 39 ydinreaktoria käytössä ja useita rakenteilla.

Energiankulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiankulutus jakautui vuonna 2015 (yksilöissä Mt SCE joka vastaa miljoonaa tonnia kivihiiltä) suunnilleen seuraavasti: teollisuus 3000, kotitaloudet 500, liikenne 400, muut 500.[1]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein energiaa käyttävä teollisuuden haara on terästeollisuus. Kiinan osuus maailman teräksentuotannossa on kasvanut vuoden 2004 neljänneksestä vuoden 2013 puoleen. Rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä.[2]

Asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuinrakennuksissa energiankäyttö jakaantui Kiinassa v. 2000 (ja USA:ssa v. 2005) seuraavasti: tilan lämmitys 32 % (29 %), veden lämmitys 27 % (11 %), valaistus 9 % (11 %), laitteet 21 % (- %), keitto 7 % (3 %), muut 4 % (27 %), jäähdytys (11 %) ja pakastus (8 %).[3]

Vuonna 2007 uutisoitiin, että Kiina aikoo korvata vanhat hehkulamput energiansäästölampuilla kymmenessä vuodessa.[4]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa tieliikenteen energiankulutus keskittyy rahtiin, ei niinkään matkustajaliikenteeseen.[5]

Kiinan osuus liikenteen energiankulutuksen kasvusta on maailman suurin. Liikenteen energiakulutuksen arvioidaan kasvavan 2,7% vuodessa vuosina 2012-2040. Erityisesti kasvaa raskaiden ajoneuvojen energiankulutus.[5]

Energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Kiinan energiankulutus oli lähes neljänneksen maailman energiankulutuksesta. Se vastasi 4,26 miljardia tonnia kivihiiltä. Kulutus kohdistuu varsinkin kivihiileen: Kiina kulutti yli puolet maailmassa käytetystä kivihiilestä, 12% öljystä ja 5,5% maakaasusta.[6]

Kivihiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Kiinassa tuotettiin 3 87 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 5,3 miljoonaa tonnia meni vientiin, Koreaan, Japaniin ja Vietnamiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 156 miljoonaa tonnia, suurimmat tuontimaat olivat Australia ja Indonesia. Kivihiilen tuotanto keskittyy kolmeen maakuntaan maan pohjoisosassa: Sisä-Mongolia, Shanxi ja Shaanxi.[6] Vuonna 2017 Kiinan energiantuotannosta hieman yli 60 % oli peräisin kivihiilestä. Sen osuutta on pyritty vähentämään esimerkiksi hiilen ympäristöhaittojen takia. Vielä vuonna 2010 kivihiilen osuus energiantuotannosta oli 80 %.[7]

Maaöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Kiina käytti 12 % maailman öljystä. Sen oma tuotanto oli 220 Mt ja tuonti 335 Mt. Öljyä tuodaan useista maista, suurimmat niistä (vähintään 10 % osuudella) olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Angola, Irak ja Oman.[6] Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä. Vuonna 2016 Orbital Insight arvioi, että Kiinan varastoissa on 600 miljoonaa barrelia öljyä. Samaan aikaan maan omat öljylhteet ovat ikääntymässä, kannattamattomiksi käyneitä öljykenttiä suljettiin ja tuotanto pieneni.[8][9]

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta, vuonna 2016 tuotanto kasvoi 330 gigawattiin.[10] Kiinan vesivoimavarat sijaitsevat pääasiassa maan lounaisosassa ja yli puolet vain neljän hallinnollisen alueen, Yunnanin, Guizhoun, Sichuan]]in ja Chongqingin alueella.[11] Kolmen rotkon pato Jangtsella on maailman suurin vesivoimala.[12]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalla on paljon rantaviivaa ja vuoria, ja siten paljon tuulivoimapotentiaalia. Vuoden 2007 arvion mukaan Kiinan tuulivoimapotentiaali rannikolla on 1000 GW ja merellä 300 GW. Kiinan tuulivoimamarkkinat kasvavat nopeiten maailmassa.[13] Kiinan hallituksen tuulivoimatavoite 5 GW tuulivoimaa 2010 saavutettiin paljon ennen tavoiteaikaa. Vastaavasti hallituksen tavoite 30 GW vuonna 2020 ennustetaan saavutettavan ennen määräaikaa. Alan teollisuus uskoo, että siihen mennessä voidaan saavuttaa 170 GW.[14] Kiinan tuulivoimavarat sijaitsevat pääasiassa kaakkoisrannikolla, sekä maan koillis- ja luoteisosissa.[11]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoiman kehittäminen Kiinassa aloitettiin 1970-luvulla ja kehitystä on vauhdittanut esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hinta ja hiilen haitalliset ympäristövaikutukset.[11] Keväällä 2018 Kiinassa oli käytössä 39 ydinvoimalayksikköä ja rakenteilla 18 yksikköä.[15]

Pääosa yksiköistä pohjautuu painevesireaktoriin (PWR) ja kaksi paineistettuun raskasvesireaktoriin (PHWR: yksiköt Qinshan 3-1 ja 3-2, Jiaxing). Yksi syksyllä 2016 rakenteilla olevista reaktoreista pohjautuu erittäin korkean lämpötilan reaktoriin (HTGR, yksikkö Shindao Bay-1, Weihai). Vuonna 2015 ydinvoiman osuus Kiinan sähköntuotannosta oli 170,355 TWh eli noin 3,0 prosenttia sähköntuotannon kokonaismäärästä (5 618,4 TWh).[16]

Biopolttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biopolttoaineiden osuus vähentyi 1990-luvun alun 23 %:sta 15 %:iin vuoteen 2003 mennessä.lähde? Vuosina 2006-2013 biopolttoaineiden tuotanto kasvoi 1,4 gigawatista 8,5 gigawattiin. Potentiaalia on paljon etenkin maan itäosissa. Suurin bioenergialähdelaji ovat maatalouden sivutuotteet kuten vehnänolki. Vuoden 2009 bioenergiasta 62 prosenttia saatiin polttamalla olkea ja 29 % polttamalla jätteitä.[17]

Kiina on investonut etenkin bioetanolin tuotantoon. Vuonna 2016 julkistetussa viisivuotissuunitelmassa biopolttoaineille ei kuitenkaan asetettu määrällisiä tavoitteita, toisin kuin muille uusuituville energiamuodoille.[18]

Sähkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan sähköntuotanto

Kiinan osuus maailman sähköntuotannosta oli 16,6 % vuonna 2007. Sähköntuotanto oli 3 279 TWh. Sähköntuotanto jakautui kivihiili tai turve 2 656 TWh, vesivoima 485 TWh, öljy 34 TWh ja muut 104 TWh.

Kaupungeissa energiankäyttö henkeä kohden on kolminkertainen maaseutuun verrattuna. Kaupunkilaisten määrä kasvoi 375 miljoonasta (1999) 577 miljoonaan (2006). Kiinan sähkönkäyttö kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2006 välillä.

Vuonna 2015 Kiinan sähköenergian tuotanto oli jo 5 618,4 TWh.[16]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivosonnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan kaivosräjähdykset vaativat vuosittain tuhansia uhreja. Monet kaivokset toimivat joko ilman lupaa tai kiertävät määräykset ja lait voittojen maksimoimiseksi. Palkat ovat 80-120 euroa/kk. Koska ilmastointijärjestelmät eivät ole asiallisia, kaasut kuten metaani aiheuttavat hengenvaaraa ja räjähdyksiä. Kaivosonnettomuudet ovat Kiinassa 100 kertaa yleisempiä kuin Yhdysvalloissa ja 30 kertaa yleisempiä kuin Etelä-Afrikassa. Vuonna 2004 Kiina tuotti kolmasosan maailman hiilestä ja 80 % kaivosonnettomuuksista. Länsimaisen energiaekspertin mukaan kaivostyöläisen elämällä ei ole arvoa ja kyse on rikollisesta kapitalismista. Harvat juristit avustavat työläisiä vaikutusvaltaisia liikemiehiä vastaan. Zhou Litai on avustanut teollisuusonnettomuuksien uhreja Shenzhenissä. Hänellä on jatkuvasti vaikeuksia viranomaisten ja tuomareiden kanssa. Hän on saanut useita tappouhkauksia.[19]

Hiilidioksidipäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan CO2-päästöjen suhde
energian loppukäyttöön[20][21]lähde tarkemmin?
Mtoe CO2 Mt suhde
2004 1047 4 732 4,52
2007 1259 6 071 4,82
CO2 (Mt) / energian loppukäyttö (Mtoe)

Kiina on ratifioinut Kioton sopimuksen, mutta koska Kiina luokitellaan kehitysmaaksi, sopimus ei velvoita sitä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ennen vuotta 2012. Sen jälkeisestä tilanteesta neuvottelut ovat kesken.[22]

Greenpeacen Kiinan-osaston ilmasto- ja energiapäällikön Ailun Yangin mukaan Kiinalla on ratkaiseva rooli koko globaalissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kiinan energiankäytön ja kasvihuonekaasujen vapautumisen määrä vaikuttavat osaltaan koko maailman energiavaroihin, politiikkaan ja ilmastovaikutuksiin merkittävästi.[22]

Germanwatchin mukaan vuonna 2008 Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli 20,0 % (2. sija), energiankulutuksesta 16,0 % ja väestöstä 20,1 %.[23] IEA:n mukaan Kiinan osuus maailman energiankulutuksesta oli 15,2 % ja hiilidioksidipäästöistä 21 % vuonna 2007 ja energiankulutuksesta 13,7 % ja hiilidioksidipäästöistä 17,9 % vuonna 2004.

Huhtikuussa 2008 Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan Kiinan hiilidioksidipäästöt olisivat Yhdysvaltoja suuremmat ja kasvu 11 % vuodessa.[24]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisten kaupunki-ilma ei täytä eurooppalaisia laatuvaatimuksia, vaan on terveydelle ja ympäristölle haitallista. Ulkoilman saasteiden vuoksi kuolee ennenaikaisesti 375 000 kiinalaista vuodessa ja liikenteen vuoksi 90 000 kiinalaista vuodessa. Esimerkiksi sementti- ja terästehtaan, hiilivoimalan ja kaivoksen ympäristössä Linfenissä (500 km Pekingistä) viljelijät suojaavat omenaraakileet muovipusseilla, jotta niihin ei tule ilmanepäpuhtauksista pilkkuja. Apteekista voi ostaa happityynyjä, jotka ovat klinikalla uudelleentäytettäviä. Saasteet ja sairausvaikutukset maksavat Kiinalle 100 miljardia dollaria vuodessa, mikä on 5,8 % BKT:stä.[25]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan Kiinan tilastojen luotettavuutta on kyseenalaistettu. Melkein kaikkiin Kiinan antamiin tietoihin liittyy kysymyksiä. Pittsburghin yliopiston taloustieteilijä Thomas Rawskin mukaan virallisten tietojen mukaan Kiinan BKT kasvoi 24,7 % ja energiankulutus laski 12,8 % vuosina 1997-2000. Kiina selitti eron energiankäytön tehokkuuden tehostumisella, mitä Rawski ei uskonut. Rawskin mukaan Kiinan talous laski 2 % 1998-1999, kun virallisesti se kasvoi 7 %.[26]

Taulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkönkulutus ja energialähteet Kiinassa (TWh) IEA:n mukaan[27][28]
Vuosi Sähkö Hiili Öljy Kaasu UE Yhteensä
vain edelliset*
UE %
näistä*
1990 506 6 214 1 345 149 2 458 10 166 24,2 %
1991 550 5 986 1 470 156 2 479 10 091 24,6 %
1992 608 6 182 1 614 154 2 500 10 450 23,9 %
1993 671 6 588 1 782 163 2 531 11 064 22,9 %
1994 749 7 011 1 777 171 2 558 11 517 22,2 %
1995 797 7 628 1 920 175 2 588 12 311 21,0 %
1996 867 7 874 2 087 199 2 598 12 758 20,4 %
1997 896 7 647 2 310 226 2 619 12 802 20,5 %
1998 931 7 666 2 291 232 2 644 12 833 20,6 %
1999 985 7 458 2 504 251 2 681 12 894 20,8 %
2000 1 081 7 320 2 680 270 2 717 12 987 20,9 %
2001 1 174 7 139 2 740 300 2 789 12 968 21,5 %
2002 1 302 7 933 2 937 323 2 817 14 010 20,1 %
2003 1 521 9 473 3 233 340 2 831 15 877 17,8 %
2004 1 761 11 400 3 715 412 2 919 18 466 15,8 %
2005 2 033 12 726 3 803 492 2 998 20 019 15,0 %
2006 14 130 4 281 619
2007 15 252 4 476 735
Maailma1990 9 612 25 401 38 081 19 505 13 481 102 577 13,1 %
Maailma2004 14 404 32 171 45 839 26 638 17 122 131 327 13,0 %
Maailma2007 36 955 47 484 29 118
* Huomioi: Maailma-luvut lähteestä. Kiina yhteensä vain hiili, öljy, kaasu ja UE.

Kiinan energian kokonaismäärä on taulukon Yhteensä-arvoa 2 % suurempi ja UE % 0,4 % pienempi, kun huomioidaan energian kokonaismäärä saman lähteen vanhemman v. 2006 tilaston mukaan vuosina 1994-2003 (toe-yksiköissä).
UE = uusiutuva energia, sisältää vesivoiman, aurinkoenergian, tuulivoiman, geotermisen energian ja biopolttoaineet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Energy consumption in China in 2015, by sector (in million tons standard coal equivalent) Statista. Viitattu 24.5.2018.
  2. Industrial sector energy consumption International Energy Outlook 2016. U.S. Energy Information Administration. Viitattu 24.5.2018.
  3. Residential and commercial buildings (osa 6). In Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IPCC, Levine, M., D. Ürge-Vorsatz, K. Blok, L. Geng, D. Harvey, S. Lang, G. Levermore, A. Mongameli Mehlwana, S. Mirasgedis, A. Novikova, J. Rilling, H. Yoshino, [B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.], Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA,. 2007, s.393
  4. Kiina yrittää vihreätä vallankumousta, Kiina vaihtaa kaikki hehkulamput, Helsingin Sanomat 25.11.2007 B2
  5. a b Non-OECD transportation sector energy consumption International Energy Outlook 2016. 2016. U.S. Energy Information Administration, EIA. Viitattu 23.5.2018.
  6. a b c Key China Energy Statistics 2016 The China Energy Group. Lawrence Berkeley National Laboratory. Viitattu 23.5.2018.
  7. Emily Feng: China’s annual coal consumption rises for first time in 3 years Financial Times. Viitattu 27.5.2018. (englanniksi)
  8. Henri Blomster: Unohda OPEC, Kiina määrittää öljyn hinnan Salkunrakentaja. 2017. Viitattu 24.5.2018.
  9. China's Oil Collapse Is Unintentionally Helping OPEC Bloomberg. 17.1.2017. Viitattu 24.5.2018.
  10. China Hydropower. Viitattu 24.5.2018.
  11. a b c David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 514-522. Osa 1: A–E. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  12. Mika Mäkeläinen: Kiinan jättipato on viimein täysin valmis – Maailman suurin laivahissi otettiin käyttöön Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  13. Global Wind 2007 Report, Global Wind Energy Council GWEG 1.4.2008, sivut 6, 7, 10, 12 ja 28-31
  14. A Study on the Pricing Policy of Wind Power in China Greenpeace 26.10.2006
  15. China, People's Republic of IAEA-PRIS. Viitattu 24.5.2018.
  16. a b Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (YK:n erityisjärjestö): The Power Reactor Information System (PRIS): China (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Intian ydinvoimaloista ja niiden reaktoreista) IAEA, iaea.org. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
  17. Biomass Energy in China Bio Energy Consult. 2016. Viitattu 24.5.2018.
  18. The Potential of Biofuels in China IEA. 2017. Viitattu 24.5.2018.
  19. Pekka Mykkänen Isonenä kurkistaa Kiinaan, Nemo 2006, s. 123-125
  20. Key world energy statistics 2009 Energia s. 30 CO2 taulukosta 2007:15,2 %* 8286 toe = 1 259 toe, hiilidioksidi s. 50
  21. Key world energy statistics 2006 IEA (englanniksi)
  22. a b Kiina ratkaisee ilmastonmuutoksen suunnan, Kasvavan talousmyllyn energiasta 70 prosenttia tehdään hiilestä, Viime vuoden ympäristötavoitteet eivät toteutuneet, Helsingin Sanomat 21.1.2007
  23. Key Data for the 10 largest CO2 Emitters CCPI 2009
  24. Kiina noussut USA:n ohi suurimmaksi CO2-saastuttajaksi YLE 15.4.2008
  25. Kiinan hiiliriippuvuus lupaa pahaa ilmastolle, Maailman saastunein kaupunki myy apteekeissaan happityynyjä, Helsingin Sanomat 28.11.2007 B2
  26. Pekka Mykkänen, Kiina rymistää huipulle, Gummerrus kirjapaino, Nemo, 2004, Sivut tilastot s. 79 ja 84.
  27. Energiläget i siffror 2008 ET2008:20 Energimyndigheten
  28. Energiläget i siffror 2007 Energy in Sweden Facts and figures Energimyndigheten 2007, taulukot 50, 52, 54, 56, 57 ja 61

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]