Kapingamarangin kieli
| Kapingamarangi | |
|---|---|
| Oma nimi | Kapingamarangi, Kirinit |
| Tiedot | |
| Alue | Mikronesian liittovaltio |
| Puhujia | 3 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet polynesialaiset kielet samoalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-3 | kpg |
Kapingamarangi (omakielinen nimi: Kapingamarangi tai Kirinit) on polynesialainen kieli, jota puhutaan Mikronesian liittovaltioon kuuluvassa Pohnpein osavaltiossa.[1][2]
Kielellä on noin 3 000 puhujaa, joista noin puolet asuu Kapingamarangin atollilla ja loput Ponapessa.[3] Kapingamarangin läheisin sukulaiskieli on nukuoro. Kielellä ei ole tunnettuja murteita ja sen katsotaan olevan uhanalainen.[2]
Historia ja kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset kirjalliset maininnat kapingamarangin kielestä ovat peräisin espanjalaisen tutkimusmatkailija Hernando de Grigalvanin vuonna 1557 tekemistä merkinnöistä. Kieltä on tutkittu enemmän tai vähemmän systemaattisesti 1910-luvulta lähtien. Vuonna 1914 japanilaiset siirtomaaisännät yrittivät ottaa käyttöön japaniin perustusvan kirjoitusjärjestelmän, mutta siitä ei koskaan tullut kovinkaan suosittua. Sen Nukuorosta tuleet lähetyssaarnaajat alkoivat levittämään latinalaista kirjaimistoa vuonna 1917.[4][5]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan kapingamarangiksi ensimmäisen kerran vuonna 1996.[7]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | Norm. | m | n | ŋ | |
| Asp. | mʰ | nʰ | ŋʰ | ||
| Klusiili | Norm. | p | t | k | |
| Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | ||
| Frikatiivi | h | ||||
| Yksitavuinen
tremulantti |
Norm. | ɾ | |||
| Asp. | ɾʰ | ||||
| Approksimantti | Norm. | w | |||
| Asp. | wʰ | ||||
Lähde:[4]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[4]
Sanasto ja kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| dahi | lua | dolu | haa | lima | ono | hidu | walu | hiwa | madangaholu |
Lähde:[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lieber, Michael D. & Dikepa, Kalio H.: Kapingamarangi Lexicon. The University Press of Hawaii, 1974. ISBN 9780824881320 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kapingamarangi Language (KPG) 2025. Ethnologue. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Kapingamarangi 2025. Glottolog. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Did you know Kapingamarangi is threatened? 2025. Endangered Languages. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Kapingamarangi alanguage 2022. omniglot.com. Viitattu 5.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Lieber & Dikepa (1974): s. xvii
- ↑ Kapingamarangi written with Latin script 2025. ScriptSource. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Kapingamarangi in Micronesia, Federated States 2025. Joshua Project. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Numbers one to ten: Counting in the languages of Micronesia 2025. comfsm.fm. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- kanakanabu
- karoliini
- kiribati
- majeļ
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela