Johdannaissuure

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdannaissuure on suure eli on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka määritellään perussuureiden sekä mahdollisesti muiden johdannaissuureiden avulla yksinkertaisilla laskutoimituksilla kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla. Perussuureita ovat pituus, massa, aika, sähkövirta, lämpötila, ainemäärä ja valovoima [1]. Perussuureiden yksiköitä kutsutaan perusyksiköiksi. Johdannaissuureiden yksiköitä voidaan kutsua johdannaisyksiköiksi.

Kattavaa luetteloa mahdollisista johdannaissuureista ei ole olemassa, koska perussuureista ja jo määritellyistä johdannaissuureista voidaan määritellä uusia johdannaissuureita periaatteessa rajattomasti.[2]

Johdannaissuureiden määrittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdannaissuure saadaan käyttämällä perussuureita luovalla tavalla. Esimerkiksi suure nopeus [2] määritellään kuljetun matkan eli pituuden ja kulkuun käytetyn ajan osamääränä

Nopeuden yksikkö saadaan samalla tavalla laskemalla pituuden m (metri) ja ajan yksikön s (sekunti) osamäärä

Johdannaissuureiden johdannaisyksiköt lasketaan samalla tavalla kuin ne määritellään. Kaikki johdannaisyksiköt voidaan ilmaista perusyksiköistä johdettuina lausekkeina. Muutamilla niistä on kuitenkin erityisnimiä, esimerkiksi voiman yksikkö newton (1 N = 1 kg·m/s2) ja energian yksikkö joule (1 J = 1 kg·m2/s2) sekä monet näiden ja ampeerin avulla johdetut sähkösuureiden yksiköt.

Pituudesta johdettuja johdannaissuureita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituuden avulla johdetuilla suureilla ilmaistaan tilaan liittyviä asioita. Näiden yksiköt johdetaan pituuden yksikön metrin tuloina ja osamäärinä.[3]

Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus Perusyksiköillä Johdannaisyksiköillä
pituus l, s, x, r, jne. metri m
pinta-ala A neliömetri m2[4] m2
tilavuus V kuutiometri m3 m3
tasokulma φ radiaani rad m·m-1 1
avaruuskulma φ, steradiaani sr m2m-2 1
taittovoimakkuus D dioptria dioptria, dpt m-1

Ajasta ja pituudesta johdettuja johdannaissuureita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituuden ja ajan avulla johdetaan liiketiloihin liittyviä suureita.[3]

Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus Perusyksiköillä Johdannaisyksiköillä
nopeus v metriä sekunnissa[5] m/s m·s-1
kiihtyvyys a metriä sekunnissa toiseen m/s2[5] m·s-2
taajuus f hertsi Hz s-1[4]
kulmanopeus ω radiaania sekunnissa rad/s m·m-1s-1 = s-1
kulmakiihtyvyys α radiaania neliösekunnissa rad/s2 m·m-1s-2 = s-2

Massasta, pituudesta ja ajasta johdettuja johdannaissuureita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituuden, ajan ja massan avulla johdetaan paineeseen, voimaan ja energiaan liittyviä suureita.[3]

Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus Perusyksiköillä Johdannaisyksiköillä
voima F newton N m·kg·s-2
energia E joule J m2kg·s-2 Nm
paine p pascal Pa m-1kg·s-2 N/m2
teho P watti W m2kg·s-3 J/s

Muita yleisesti käytettyjä johdannaissuureita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samalla periaatteella kuin edelläkin.[3]

Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus Perusyksiköillä Johdannaisyksiköillä
tiheys ρ kilogrammaa kuutiometrissä kg/m3 m-3kg
sähkövaraus Q coulombi C A·s
jännite U, V, E voltti V m2kg·s-3A-1 W/A
kapasitanssi C faradi F m−2⋅kg−1⋅s4⋅A2 C/V
resistanssi R ohmi Ω m2kg·s-3A-2 V/A
konduktanssi[6] G siemens S m-2kg-1s3A2 A/V
magneettivuo Φ weber Wb m2kg·s-2A-1 Vs
magneettivuon tiheys B tesla T kg·s-2A-1 Wb/m2
induktanssi L henry H m2kg·s-2A-2 Wb/A
lämpötila T celsiusaste °C K
valovirta Φ luumen lm cd cd sr
valaistusvoimakkuus E luksi lx m-2cd lm/m2
aktiivisuus A becquerel Bq s-1 tai 1/s
absorboitunut annos D gray Gy m2s-2 J/kg
ekvivalenttiannos H sievert Sv m2s-2 J/kg tai J·kg-1
katalyyttinen aktiivisuus z[7] katal kat mol/s tai s-1·mol

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toimittajat): The International System of Units (SI). NIST Special Publication 330. Gaithersburg, Maryland, USA: Physical Measurement Laboratory National Institute of Standards and Technology, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.2.2021). doi:10.6028/NIST.SP.330-2019. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.6–11
  2. a b Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.13–14
  3. a b c d Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.14–19
  4. a b International Bureau of Weights and Measures: SI:n perussuureista tehdyt johdannaissuureet
  5. a b International Bureau of Weights and Measures: SI:n koherentit johdannaissuureet
  6. Milton, Hans J.: Recommended Practice for the Use of Metric (SI) Units in Building Design and Construction. U.S. Department of Commerce / National Bureau of Standards, 1977. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021). (englanniksi)
  7. Dybkær, René: The tortuous road to the adoption of katal for the expression of catalytic activity by the General Conference on Weights and Measures. Clinical Chemistry, maaliskuu 2002, 48. vsk, nro 3, s. 586–590. PubMed:11861460. ISSN 0009-9147. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.2.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]