Ekvivalenttiannos
Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta. Fysikaalista säteilyannosta kuvaa absorboitunut annos (säteilyenergia kohteen massaa kohti). Ekvivalenttiannos voidaan laskea absorboituneesta annoksesta säteilyn luonteesta riippuvien painotuskertoimien avulla. Ekvivalenttiannoksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on sievert. Kun painotuskerroin on 1, vastaa yksi sievert yhtä graytä.
Elimen absorboima ekvivalenttiannos (H) saadaan kertomalla säteilylajin R aiheuttama absorboitunut annos (DR) säteilylajin vaarallisuutta kuvaavalla painotuskertoimella (wR). Kun elimeen absorboituu useamman tyyppistä säteilyä, ekvivalenttiannos voidaan ilmaista summalausekkeena:
.[1]
Painotuskertoimelle wR on eri säteilylajeille määritelty seuraavat arvot:
- wR = 1 : fotonit, esimerkiksi röntgen- ja gammasäteily
- wR = 1 : elektronit, esimerkiksi beetasäteily, sekä myonit
- wR = 5 : neutronit, joiden energia on alle 10 keV tai yli 20 meV, sekä protonit lukuun ottamatta rekyyliprotoneja
- wR = 10 : neutronit, joiden energia on välillä 10 - 100 keV tai 2 - 20 MeV
- wR = 20 : neutronit, joiden energia on yli 100 keV ja enintään 2 MeV, sekä alfasäteily ja fissiossa syntyneet ytimet.[2]
Ionisoivaa säteilyä lähettävän kappaleen aktiivisuuden suhde annokseen on ainekohtaista.
Ihmisten saama säteilyannos Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisen saama säteilyannos on keskimäärin 5,9 mSv vuodessa:[3]
- sisäilman radon 4 mSv vuodessa
- röntgentutkimukset 0,72 mSv vuodessa
- maaperä ja rakennusmateriaalit 0,45 mSv vuodessa
- kosminen säteily 0,33 mSv vuodessa
- ravinto ja juomavesi 0,3 mSv vuodessa
- lentomatkustus 0,05 mSv vuodessa
- isotooppitutkimukset 0,04 mSv vuodessa
- ydinonnettomuudet ja ydinasekokeet 0,01 mSv vuodessa
Säteilysairauden aiheuttaa kerralla saatu noin 1000 mSv annos.[4]
Annosnopeuksia ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 0,1–0,2 µSv/h: luonnon normaali taustasäteily
- 5 µSv/h: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama suurin annosnopeus Suomessa[5]
- 10 µSv/h: turhaa ulkona oleskelua tulisi välttää
- 100 µSv/h: ihmisiä kehotetaan suojautumaan sisälle
Muita yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ekvivalenttiannokselle on myös SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö rem (tunnus rem), jonka koko on 0,01 Sv[6].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lilley, John: Nuclear Physics, s. 187-188. Wiley, 2002. ISBN 0471979368. (englanniksi)
- ↑ Ikäheimonen, Tarja H. (toim) & Marttila, Olli J.: Säteily ja sen havaitseminen, s. 80. Säteilyturvakeskus, 2002.
- ↑ Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos 21.4.2020. Säteilyturvakeskus. Viitattu 21.4.2020.
- ↑ Säteilyn terveysvaikutukset 24.1.2017. Säteilyturvakeskus. Viitattu 21.4.2020.
- ↑ Esimerkkejä säteilyannoksista STUK. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 25.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. Viitattu 7.12.2013.