Jesse Niinimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jesse Niinimäki
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1983 (ikä 40)
Tampere, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Uuno[1]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 190 cm
Paino 89 kg
Seura
Seura Nikkō Ice Bucks
Sarja ALIH
Pelaajaura
Pääsarjaura 2001–
Aik. seurat Ilves (SML)
Edmonton Road Runners (AHL)
Jokerit (SML)
JYP (SML)
Luleå HF (SEL)
Krefeld Pinguine (DEL)
HC Davos (NLA)
HPK (SML)
Olimpija Ljubljana (EBEL)
LeKi (Mestis)
Pelicans (SML)
Amur Habarovsk (KHL)
Brynäs IF (SHL)
HC Fassa (Italia)
Junost Minsk (BXL)
NHL-varaus 15. varaus, 2002
Edmonton Oilers

Jesse Niinimäki (s. 19. elokuuta 1983 Tampere) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Aasian liigan japanilaisjoukkue Nikkō Ice Bucksissa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Niinimäki osaa pelata myös laidassa. Häntä pidettiin nuorena yhtenä ikäluokkansa lupaavimpina pelaajina Suomessa, sillä Edmonton Oilers varasi Niinimäen ensimmäisellä kierroksella 15. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2002. Hän ei ole kuitenkaan koskaan pelannut NHL:ssä. Niinimäki on pelannut ulkomailla aiemmin myös Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Sloveniassa, Venäjällä, Italiassa ja Valko-Venäjällä.

Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinimäki on pelipaikaltaan keskushyökkääjä,[2] mutta hän on pelannut urallaan myös laitahyökkääjänä, enimmäkseen oikeana laitahyökkääjänä.[3] Jatkoaika.com -sivuston mukaan Niinimäen vahvuuksiin kuuluu mailankäsittelytaidot, pelintekeminen, kiekonhallinta, röyhkeys ja syöttäminen. Hänen heikkouksiinsa kuuluu puolustaminen ja liike. Niinimäkeä pidettiin tulokasvuosinaan yhtenä ikäluokkansa lupaavimpina pelaajina Suomessa, mutta uransa varrella hän on saanut myös kyseenalaista mainetta asenneongelmiensa ja laiskuutensa vuoksi.[4]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigauran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinimäki aloitti jääkiekon Tapparassa, jossa hän voitti C-nuorten SM-pronssia keväällä 1999. Niinimäki siirtyi kesken B-juniorikautensa 1999–2000 Tapparasta Tampereen Ilvekseen. Hän oli kaudella 2001–2002 Ilveksen A-nuorten kolmanneksi paras syöttäjä ja kolmanneksi pistemies tehoilla 9+23=32. A-nuorten SM-liigan syöttöpörssissä Niinimäki sijoittui kahdeksanneksi.[2] Samalla kaudella hän pelasi myös ensimmäiset SM-liigaottelunsa. Niinimäki kuului loppukaudesta Ilveksen vakiokokoonpanoon ja pelasi 16 runkosarjaottelua tehopistein 2+4=6 ja kolme pudotuspeliottelua. Hän pääsi pelaamaan välillä myös joukkueen ykkössentterinä Ville Snellmanin ja Vesa Viitakosken välissä.[5]

Edmonton Oilers varasi Niinimäen NHL:n varaustilaisuuden 15. pelaajana kesällä 2002. Hänestä tuli kaikkien aikojen korkeimmalla numerolla NHL:ään varattu tamperelaispelaaja.[6] Myöhemmin pienemmällä numerolla tamperelaisista ovat varattu vain kaikista suomalaisista historian pienemmällä numerolla (2.) varatut Aleksander Barkov ja Patrik Laine. 19-vuotiaana varattu Niinimäki oli varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen yllättäjänimi. Oilersin GM Kevin Lowe kertoi hänestä:

»Pidämme suomalaisista, he ovat paljon samankaltaisia kuin kanadalaiset. Hän ei laittanut papereitaan sisään viime kesän draftiin eivätkä kovin monet joukkueet nähneet hänen pelaavan. Me pidämme hänen luistelutaidostaan ja sisukkuudestaan.»

[7]

Lokakuussa 2002 Niinimäki teki kevääseen 2004 ulottuvan jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[8] Hänen kautensa 2002–2003 alkoi kuitenkin vasta samassa kuussa, kun Niinimäki sai harjoituskaudella reisivamman. Hän aloitti runkosarjansa Mestis-joukkue Vaasan Sportissa, jossa Niinimäki pelasi kaksi ottelua lainalla.[9] Ilveksessä hän teki 41 runkosarjaottelussa tehot 4+13=17. Niinimäki vahvisti kauden aikana myös Ilveksen A-nuoria keväällä 2003, jolloin Niinimäki auttoi joukkuetta säilyttämään sarjapaikkansa A-nuorten SM-liigassa.

Kaudella 2003–2004 Niinimäeltä odotettiin todellista läpimurtoa SM-liigassa, mutta hänen kautensa päättyi jo kymmenen ottelun jälkeen lokakuussa 2003. Niinimäki loukkasi olkapäänsä jouduttuaan HIFK:n Mikko Turusen taklaamaksi. Turunen ei saanut tilanteesta rangaistusta. Niinimäki oli ennen loukkaantumistaan tehoilla 3+3=6 Ilveksen kolmanneksi paras pistemies.[10] Toukokuussa 2004 hän teki yksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[11] Niinimäen kausi 2004–2005 Ilveksessä jäi kuitenkin 18 otteluun, kun hän siirtyi marraskuussa 2004 antamaan näyttöjä Edmonton Oilersin farmijoukkue Edmonton Road Runnersiin, AHL:ään.[12] Siellä keskenkuntoinen ja asenneongelmista kärsinyt Niinimäki sai kuitenkin vain satunnaisesti peliaikaa ja pelasi vain 24 runkosarjaottelua tehden yhden maalin.[1]

Kiertolaisvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2005 Niinimäki siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Jokereihin.[13] Hänet hankittiin paikkaamaan Pohjois-Amerikkaan lähteneen Valtteri Filppulan jättämän aukon joukkueen sentteriosastolla.[14] Niinimäki ei kerännyt 11 ensimmäisessä runkosarjaottelussaan ainuttakaan tehopistettä, mutta alkukaudella hän väläytteli ajoittain. Niinimäki keräsi Jokereissa 34 ottelussa tehot 4+8=12, mutta hän putosi asenteensa vuoksi toisinaan kokoonpanon laitamille. Niinimäki ei siis täyttänyt häneen Jokereissa kohdistuneita odotuksia ja joukkue purki Niinimäen sopimuksen tammikuussa 2006.[15] Hän löysi kuitenkin uuden seuran kolme päivää myöhemmin tehdessään loppukauden 2005–2006 kattaneen sopimuksen JYPin kanssa. Niinimäen kutsui joukkueeseen JYPin päävalmentaja Matti Alatalo, joka toimi Tapparan valmennuspäällikkönä hänen juniorivuosinaan.[16] Niinimäki otti JYPissä edistysaskeleen, kun 19 runkosarjaottelua toivat tehot 6+8=14.

Kaudeksi 2006–2007 Niinimäki siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Ruotsiin ja Elitserien-joukkue Luleåån.[17] Hän pelasi 37 runkosarjaottelua tehopistein 7+8=15, kunnes joukkue vuokrasi Niinimäen loppukaudeksi Saksan DEL-liigan Krefeld Pinguineen tammikuussa 2007.[18] Kaudella 2007–2008 hän ehti pelata vain viisi ottelua Luulajassa, kunnes joukkue antoi hänelle lähtöpassit lokakuussa 2007.[19] Noin kaksi viikkoa myöhemmin Niinimäki siirtyi Sveitsin National League A:n HC Davosiin,[20] mutta sielläkin pelit jäivät vain viiteen otteluun, joissa hän teki yhden maalin. Tammikuussa 2008 Niinimäki palasi loppukaudeksi SM-liigaan ja Matti Alatalon valmennukseen, tällä kertaa Hämeenlinnan Pallokerhoon.[21]

Paluu Ilvekseen ja SM-liigan eliittiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2008 Niinimäki siirtyi try-outille Itävallan Erste Bank Eishockey Ligassa pelanneeseen slovenialaisjoukkue Olimpija Ljubljanaan.[22] Hän jäi kuitenkin kahdeksan ottelun jälkeen ilman sopimusta ja siirtyi joulukuussa ottelukohtaisella sopimuksella Mestis-joukkue Lempäälän Kisaan.[23] Kahden siellä pelatun ottelun jälkeen Niinimäki palasi Ilvekseen tammikuun 2009 puoleenväliin kestäneellä try-out-sopimuksella.[24] Hän sai sen päätteeksi sopimuksen loppukaudeksi.[25][26] Niinimäki teki 24 runkosarjaottelussa tehot 4+2=6.

Huhtikuussa 2009 Niinimäki teki uuden try-out-sopimuksen Ilveksen kanssa.[27] Hän sai jälleen sopimuksen ja teki viimein läpimurtonsa SM-liigassa tehdessään 55 runkosarjaottelussa tehot 14+20=34. Keskushyökkääjän tontilta hiljalleen laidalle siirtynyt Niinimäki kävi kauden aikana myös kolmen ottelun lainalla LeKissä.[28] Huhtikuussa 2010 hän teki 1+1-vuotisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[29] Saman vuoden joulukuussa Niinimäki päätti käyttää kauden 2011–2012 kattaneen optionsa.[30] Kausi 2010–2011 olikin hänen siihenastisen uransa paras, sillä hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä 17+32=49. Hän oli Ilveksen paras pistemies ja sijoittui SM-liigan runkosarjan pistepörssissä yhdeksänneksi. Kevään 2011 pudotuspeleissä Niinimäki jakoi tehoilla 1+5=6 Ilveksen sisäisen pistepörssin voiton Mark Leen kanssa.[2]

Kaudella 2011–2012 Niinimäki voitti Ilveksen sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 5+31=36. Kesken kauden 2012–2013, tammikuussa 2013 hän siirtyi kevääseen 2014 asti ulottuneella sopimuksella Pelicansiin.[31] Kaudeksi 2014–2015 Niinimäki siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-joukkue Amur Habarovskiin.[32] Marraskuussa 2014 seura kuitenkin purki hänen sopimuksensa.[33][34] Noin viikkoa myöhemmin Niinimäki siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella SHL-joukkue Brynäs IF:ään.[35][36] Hän ei kuitenkaan astannut seuran kohdistamiin odotuksiin ja pelasi vain 11 ottelua tehden kolme syöttöpistettä. Niinimäen sopimus näin ollen purettiin tammikuussa 2015.[37] Helmikuussa hän palasi loppukaudeksi taas Ilvekseen.[38]

Lokakuussa 2015 Niinimäki siirtyi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Lempäälän Kisaan oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2015–2016.[39] Joulukuussa hän siirtyi loppukauden sopimuksella Italian Serie A:n HC Fassaan paikkaamaan aiemmin Ilveksestä tutun tutkaparin Mark Leen loukkaantumista.[40] Niinimäki jakoi pudotuspeleissä joukkueen sisäisen piste, maali- ja syöttöpörssin voiton Mike Vaskivuon kanssa tehoilla 2+3=5. Kaudeksi 2016–2017 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Valko-Venäjän Ekstraligan Junost Minskiin.[41] Hän oli tehoilla 7+34=41 joukkueen toiseksi paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies. Niinimäki jakoi liigan pistepörssin seitsemännen sijan H'K Njoman Hrodnan Sergei Dorofejevin kanssa. Mestarien liigassa hän oli kahdella osumallaan Junostin paras maalintekijä Aljaksei Jafimenkan ja Viktar Turkinin kanssa. Niinimäki voitti kauden päätteeksi Ekstraligan hopeaa.[2]

Kaudeksi 2017–2018 Niinimäki siirtyi Aasian liigan japanilaisjoukkue Nikkō Ice Bucksin riveihin.[42]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Nova Scotia 2003 jääkiekko

Niinimäki pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2003, jolloin hän korvasi loukkaantuneen Mikko Koivun.[43] Suomi voitti turnauksesta pronssia.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinimäen isoveli Jarno pelasi Tapparassa kaudella 2004–2005 kuusi ottelua SM-liigaa, mutta hänen uransa eteni enimmäkseen kuitenkin alemmissa sarjoissa.[2] Veljesten isä, Jari Niinimäki, oli SM-sarjatason jalkapalloilija.[8]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2001–2002 Ilves SM-liiga 16 2 4 6 4 3 0 0 0 0
2002–2003 Sport Mestis 2 0 1 1 10 JMM 7 1 3 4 0
Ilves SM-liiga 41 4 13 17 12
2003–2004 Ilves SM-liiga 10 3 3 6 2
2004–2005 Ilves SM-liiga 18 4 4 8 8
Edmonton Road Runners AHL 24 1 0 1 2
2005–2006 Jokerit SM-liiga 34 4 8 12 14
JYP SM-liiga 19 6 8 14 12 3 0 0 0 0
2006–2007 Luleå HF Elitserien 37 7 8 15 20
Krefeld Pinguine DEL 9 4 9 13 4 2 0 1 1 0
2007–2008 Luleå HF Elitserien 5 0 0 0 0
HC Davos NLA 5 1 0 1 4
HPK SM-liiga 17 1 4 5 4
2008–2009 Olimpija Ljubljana EBEL 8 1 1 2 8
LeKi Mestis 2 1 0 1 0
Ilves SM-liiga 24 4 2 6 18 3 0 0 0 0
2009–2010 LeKi Mestis 3 1 2 3 0
Ilves SM-liiga 55 14 20 34 36
2010–2011 Ilves SM-liiga 57 17 32 49 20 6 1 5 6 2
2011–2012 Ilves SM-liiga 47 5 31 36 20
2012–2013 Ilves SM-liiga 27 2 9 11 4
Pelicans SM-liiga 16 2 6 8 6
2013–2014 Pelicans SM-liiga 50 9 20 29 14 7 0 2 2 0
2014–2015 Amur Habarovsk KHL 23 4 2 6 22
Brynäs IF SHL 11 0 3 3 4
Ilves SM-liiga 10 2 5 7 2
2015–2016 LeKi Mestis 3 0 0 0 0
HC Fassa Italia 19 12 13 25 10 5 2 3 5 6
2016–2017 Junost Minsk BXL 39 7 34 41 22 13 2 3 5 4
1 kausi yhteensä KHL 23 4 2 6 22
12 kautta yhteensä SM-liiga 441 79 169 248 176 22 1 7 8 2
3 kautta yhteensä Elitserien/SHL 53 7 11 18 24
1 kausi yhteensä BXL 39 7 34 41 22 13 2 3 5 4
1 kausi yhteensä AHL 24 1 0 1 2
1 kausi yhteensä Italia 19 12 13 25 10 5 2 3 5 6
1 kausi yhteensä DEL 9 4 9 13 4 2 0 1 1 0
1 kausi yhteensä EBEL 8 1 1 2 8
1 kausi yhteensä NLA 5 1 0 1 4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hiitelä, Juha: Uunon viimeinen mahdollisuus? Jatkoaika.com. 20.1.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  2. a b c d e f Jesse Niinimäki Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. 8 päivää SM-liigan alkuun – esittelyssä Ilves liiga.fi. 7.9.2011. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 20.7.2017.
  4. Jesse Niinimäki Jatkoaika.com. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.7.2017.
  5. Jesse Niinimäki ilves.com. Ilves-Hockey Oy. Arkistoitu 23.11.2008. Viitattu 26.3.2011.
  6. Jesse Niinimäki ilves.com. Ilves-Hockey Oy. Arkistoitu 13.10.2008. Viitattu 26.3.2011.
  7. Iloinen juhannuslauantai seitsemälle suomalaiselle Jatkoaika.com. 23.6.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  8. a b Jesse Niinimäelle kahden vuoden jatkopahvi Jatkoaika.com. 5.10.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  9. Jesse Niinimäki hakee peliaikaa Vaasasta, Mikko Ilkka sopimukseen Jatkoaika.com. 8.10.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  10. Niinimäen kausi ohi – Turuselle ei rangaistusta Jatkoaika.com. 10.10.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  11. Niinimäki ja Jäminki jatkavat Ilveksessä Jatkoaika.com. 7.5.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  12. Jesse Niinimäki suuntaa Edmontoniin Jatkoaika.com. 4.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  13. Jesse Niinimäki ja Brett Harkins vahvistamaan Jokerien sentteriosastoa Jatkoaika.com. 29.8.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  14. Uusitalo, Heikki: Pakkohankintoja Jatkoaika.com. 29.8.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  15. Jesse Niinimäki ulos Jokereista, Tommi Oksa ja Riku Rahikainen tilalle Jatkoaika.com. 4.1.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  16. Niinimäki loppukaudeksi Jyväskylään Jatkoaika.com. 7.1.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  17. Jesse Niinimäki Ruotsiin Jatkoaika.com. 23.5.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  18. Jesse Niinimäki vuokralle Saksan liigan Krefeldiin mtv.fi. 24.1.2007. MTV Oy. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 26.3.2011.
  19. Jesse Niinimäelle lähtöpassit Luulajasta Jatkoaika.com. 8.10.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  20. Jesse Niinimäki siirtyy Davosiin is.fi. 24.10.2007. Sanoma Media Finland. Viitattu 26.3.2011.
  21. Jesse Niinimäki siirtyy HPK:hon Jatkoaika.com. 2.1.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  22. Jesse Niinimäki Ljubljanan testiin Jatkoaika.com. 9.10.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  23. Jesse Niinimäki sopimukseen LeKin kanssa Jatkoaika.com. 11.12.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  24. Jesse Niinimäki palaa Ilvekseen Jatkoaika.com. 18.12.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  25. Niinimäelle loppukauden sopimus Ilvekseen Jatkoaika.com. 13.1.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  26. Jesse Niinimäelle sopimus loppukaudeksi ilves.com. 13.1.2009. Ilves-Hockey Oy. Arkistoitu 23.8.2014. Viitattu 25.1.2009.
  27. Ilves sopimukseen kuuden pelaajan kanssa Jatkoaika.com. 17.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  28. Jesse Niinimäki Ilveksestä LeKiin Jatkoaika.com. 1.12.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  29. Ilves solmi tukun jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 12.4.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  30. Ilves solmi kasan jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 27.12.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.
  31. Jesse Niinimäki Pelicansin riveihin Jatkoaika.com. 16.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.12.2014.
  32. Kaukoitä kutsuu myös Pelicans-hyökkääjää Jatkoaika.com. 20.5.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.12.2014.
  33. В составе "Амура" два новичка hcamur.ru. 26.11.2014. Хоккейный Клуб «Амур». Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 3.12.2014. (venäjäksi)
  34. Mäntylä sisään, Niinimäki ulos Jatkoaika.com. 26.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.12.2014.
  35. Carlsson, Catarina: Jesse Niinimäki klar för Brynäs IF brynas.se. 2.12.2014. Brynäs IF. Viitattu 3.12.2014. (ruotsiksi)
  36. Jesse Niinimäki suuntaa Ruotsiin Jatkoaika.com. 3.12.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.12.2014.
  37. Jesse Niinimäelle jälleen lopputili Jatkoaika.com. 22.1.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.2.2015.
  38. Jesse Niinimäki palaa Ilvekseen Jatkoaika.com. 9.2.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.2.2015.
  39. LeKille nimekäs vahvistus hyökkäykseen – Niinimäki Lempäälään Jatkoaika.com. 23.10.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.10.2015.
  40. Pitkään ilman sopimusta olleelta suomalaishyökkääjältä yllätysveto – siirtyy Italiaan suomikiekko.com. 20.12.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 20.12.2015.
  41. Valko-Venäjän mestari kaappasi suomalaisen – oli 2002 NHL-ykköskierroksen varaus suomikiekko.com. 8.7.2016. Nordic Sport Media. Viitattu 17.8.2016.
  42. Isotalo, Ilari: Suomalaiselta huippuhyökkääjältä todellinen yllätysveto – suuntaa eksoottiseen Aasian liigaan! Leijonat.com. 20.7.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 20.7.2017.
  43. Koivun nilkkavamma tuhosi kisahaaveet Jatkoaika.com. 15.12.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2011.