Siirry sisältöön

Islam Euroopassa

Wikipediasta
Islam Euroopassa vuonna 2020.

Islam on Euroopassa 2000-luvun alussa mantereen toiseksi suurin uskonto heti kristinuskon jälkeen, mutta muslimien osuus on edelleen pieni, vuonna 2016 vain 4,9 % koko väestöstä.[1] Islam alkoi yleistyä Euroopassa maahanmuuton johdosta vasta 1960-luvulta lähtien, mutta muslimien määrä on jo paikoin ohittanut kristittyjen lukumäärän aiemmin puhtaasti kristillisillä alueilla etenkin nuorimmissa ikäluokissa.[2] Pew-tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan muslimien osuus kasvaa tulevina vuosikymmeninä siten, että vuosisadan puoliväliin mennessä se voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.[3]

Joillakin Euroopan alueilla, kuten Balkanilla ja Bulgariassa, on vanhoja muslimivaltaisia alueita jäänteinä vuosisadoilta, jolloin laajat Itä-Euroopan alueet kuuluivat Osmanien valtakuntaan.

Eurooppalaisista muslimeista noin kolmasosa käy säännöllisesti moskeijassa tai rukoilee päivittäin. Kaksi kolmannesta harjoittaa uskontoaan sitä epäsäännöllisemmin tai ei lainkaan.[4] Islam on siten useimmille Euroopan muslimeille kulttuurinen identiteetti eikä säännöllisesti harjoitettava uskonto.[5]

Muslimien osuus maittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteellisesti suurimmat eurooppalaiset muslimiväestöt ovat seuraavissa maissa (tiedot ovat pääasiassa vuosilta 2011–2019):

Jos muutto islamilaisista maista jatkuu entiseen tapaan, suhteellisesti suurimmat muslimiväestöt ovat ennusteen mukaan vuonna 2050 Ruotsissa (20,5 %), Ranskassa (17,4 %) ja Italiassa (12,4 %).[9]

Suomessa muslimeja oli vuonna 2025 noin 140 000 eli 2,5 % koko väestöstä.[11]

Pariisin suuri moskeija rakennettiin 1. maailmansodan jälkeen.

Muslimien lukumäärän kasvu on saanut jotkut näkemään siinä vaaran merkkejä.

Islamilainen "Eurabia"

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollantilainen arabian professori ja europarlamentaarikko Hans Jansen katsoi Hollannin kokemusten pohjalla, että länsimainen sananvapaus joutuu vaaraan. Hän syytti hollantilaisia poliitikkoja ja tiedotusvälineitä alistumisesta islamistien vaatimuksiin.[12]

Synkimmän uhkakuvan esittää Egyptistä paennut juutalainen Gisele Littman, joka kirjoittaa heprealaisella nimimerkillä Bat Ye'or. Hän katsoo, että 1970-luvun öljykriisin jälkeen Euroopan talousyhteisö EEC alistui myötäilemään arabimaailman vaatimuksia. Antautuminen Lähi-idän islamilaisille öljyntuottajavaltioille on johtanut ulkopolitiikassa Israelin arvosteluun. Muissakin kysymyksissä Euroopan valtiot poikkeavat länsimaisia arvoja myös edustavista Yhdysvalloista. Bat Ye'or loi käsitteen ”Eurabia” kuvaamaan tätä väitettyä politiikkaa.[13]

Myös italialainen toimittaja Oriana Fallaci käytti sanaa ”Eurabia”. Vuonna 2005 hän lausui, että ”Eurooppa ei ole enää Eurooppa. Se on Eurabia, islamin siirtomaa, jossa islamilainen invaasio etenee paitsi fyysisesti myös henkisesti. Antautuminen valloittajien edessä on myrkyttänyt demokratian. Tällä on ilmeisiä seurauksia sananvapaudelle ja koko vapauden käsitteelle.”[14]

Näköaloja islamin maallistumisesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen historioitsija Niall Ferguson näkee Euroopan kehityksessä vaihtoehtoja. On mahdollista, että eurooppalaiset maallistuvat ja luopuvat kristinuskosta samaan aikaan, kun islam saa kasvavan muslimiväestön ansiosta yhä näkyvämmän sijan Euroopassa. Toinen mahdollisuus on äärioikeiston nousu ja rajojen sulkeminen. Kolmas mahdollisuus on islamin maallistuminen ja liberalisoituminen kristinuskon tavoin niin, että molemmat uskonnot löytävät toisensa.[15]

Arabisti Hans Jansen näki Euroopan pelastuksen ainoastaan islamin maallistumisessa: ”Kun oppii tuntemaan muslimeja, voi havaita, että he kaikki eivät usko islamin synkimpiin puoliin – eivätkä itse asiassa islamiin ollenkaan. Uskonnon jättämiselle on olemassa suuri potentiaali.”[16]

Toimittaja Tom Kankkonen toteaa, että Saksan turkkilaisten keskuudessa kehitys on vienyt eri suuntiin. Maallistuminen on edennyt, mutta vielä enemmän on kasvanut hyvin uskonnollisten muslimien osuus. Kankkonen arvioi, että jos vastakkainasettelu lisääntyy, se voi vahvistaa eristäytymistä ja vanhoillisen islamin suosiota muslimien keskuudessa.[17]

Hyväksyntää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Euroopan johtavista poliitikoista ovat olleet sitä mieltä, että islam on osa Euroopan nykyaikaista monikulttuurista todellisuutta.

Saksalaiset poliitikot, kuten liittopresidentti Christian Wulff, liittokansleri Angela Merkel ja Wolfgang Schäuble ovat lausuneet, että "islam kuuluu Saksaan" (saks. Islam gehört zu Deutschland).[18] Federica Mogherini, EU:n ulkoministeri vuosina 2014–2019 lausui, että myös poliittinen islam kuului Eurooppaan. [19][20]

Kyselytutkimuksia muslimien asenteista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 koottiin kuudesta Euroopan maasta (Saksa, Itävalta, Ruotsi, Ranska, Hollanti, Belgia) 9000 turkkilais- tai marokkolaistaustaisen henkilön sekä heidän verrokkiensa haastattelut. Oheisessa taulukossa ovat nähtävissä heidän vastauksensa kuuteen kysymykseen, jotka mittasivat fundamentalismia ja vihamielisyyttä ulkoryhmiä vastaan.[21] Tutkimus osoitti, että uskonnollinen fundamentalismi oli huomattavasti yleisempää muslimien kuin kristittyjen keskuudessa. Tutkijat pitivät tätä huolestuttavana, koska uskonnollisella fundamentalismilla ja ulkoryhmiin kohdistuvalla vihamielisyydellä oli vahva yhteys.[21]

Samaa mieltä olevien prosenttiosuudet kussakin osiossa Muslimit % Kristityt %
1. Muslimien (kristittyjen) tulisi palata islamin (kristinuskon) juurille. 65 27
2. Koraanista (Raamatusta) on vain yksi oikea tulkinta, ja kaikkien muslimien (kristittyjen) on noudatettava sitä. 79 18
3. Koraanin (Raamatun) säännöt ovat minulle tärkeämpiä kuin asuinmaani lait. 73 13
Johdonmukaiset fundamentalistit. Myöntävä vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen. 55 4
1. En haluaisi homoseksuaaleja ystävikseni. 69 15
2. Juutalaisiin ei voi luottaa. 63 11
3. Länsimaat haluavat tuhota islamin (kristityt: Muslimit haluavat tuhota länsimaisen kulttuurin) 66 25
Vihamielisyys muita kohtaan. Myöntävä vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen. 43 3











Länsi-Euroopassa asuvat muslimimaahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä suhtautuvat homoseksuaalisuuteen sitä kielteisemmin, mitä uskonnollisempia he ovat. Laajan kyselytutkimuksen mukaan Länsi-Euroopassa kasvaneet muslimit suhtautuivat homoseksuaalisuuteen kielteisesti, jos he kävivät säännöllisesti moskeijassa. Ensimmäisen sukupolven muslimisiirtolaisten keskuudessa lähtömaan normit ennustivat parhaiten suhtautumista homoseksuaalisuuteen.[22]

Ranskan muslimeista 78 % oli vuoden 2023 kyselyssä sitä mieltä, että sekularistinen laïcité-periaate syrjii heitä.[23] Toisen kyselytutkimuksen mukaan 36 % muslimeista ja 46 % nuorista muslimeista toivoi, että islamista tulisi enemmistöuskonto Ranskassa. Vastaajista 37 % ja nuorista 57% kannatti Muslimiveljeskuntaa[24], jonka tavoitteena on saada islamilainen laki voimaan Ranskassa.[25]

  1. Pew - Templeton: Global Religious Futures Project ei vl. Pew Research Center. Arkistoitu 12.12.2022.
  2. Islam Dominates: Almost Every Second Compulsory School Student in Vienna is Muslim Vienna.online. 15.4.2025.
  3. Pew Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
  4. Pauha, Teemu: Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään Maailma.net. 22.1.2018. Viitattu 10.8.2023.
  5. Lapidus 2022, s. 810
  6. Kosovo CIA World Factbook. Viitattu 29.12.2025.
  7. Krithika Varagur: Albania Gets Religion Politico. 21.10.2019. Pulitzer Center. Viitattu 22.2.2022.
  8. Bosnia and Herzegovina CIA World Factbook. Viitattu 29.12.2025.
  9. a b c d e f PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
  10. Muslimisches Leben in Deutschland 2020 Bundesamt für Migraton und Flüchtlinge. Viitattu 13.10.2024.
  11. Teemu Pauha: Millainen on suomalaisten musliminuorten maailmankuva? Mene ja tiedä. Viitattu 27.9.2025. (suomeksi)
  12. Kankkonen, 2008, s. 185–186
  13. Kankkonen, 2008, s. 187–188
  14. Kankkonen, 2008, s. 188
  15. Kankkonen, 2008, s. 190–191
  16. Kankkonen, 2008, s. 191–192
  17. Kankkonen, 2008, s. 223
  18. Stephan Detjen: „Der Islam gehört zu Deutschland“. Die Geschichte eines Satzes 13.01.2015. Deutschlandfunk. Viitattu 12.10.2024.
  19. Federica Mogherini: Federica Mogherini’s remarks at “Call to Europe V: Islam in Europe”, FEPS conference" European Union External Action. 25.6.2015.
  20. Mogherini totesi 25.6. 2015, että myös poliittinen islam kuuluu Eurooppaan, sillä näkemysten erilaisuus muodostaa sen arvoperustan vahvuuden.
  21. a b Ruud Koopmans: Fundamentalismus und Fremdenfeindlichkeit Muslime und Christen im europäischen Vergleich. WZB Mitteilungen, 2013, nro Heft 142. Artikkelin verkkoversio.
  22. Antje Röder, Niels Spierings: What Shapes Attitudes Toward Homosexuality among European Muslims? The Role of Religiosity and Destination Hostility. International Migration Review, 1.6.2022, 56. vsk, nro 2, s. 533–561. doi:10.1177/01979183211041288 ISSN 0197-9183 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  23. Survey: 78% of French muslims believe secularism practices are discriminatory Hespress English. 12.12.2023. Viitattu 13.7.2025.
  24. d'Ornellas, Charlotte: Sondage : Dans la tête des musulmans de France Le Journal du Dimanche. 30.1.2024. Arkistoitu 30.1.2024. Viitattu 13.7.2025. (ranskaksi)
  25. Report warns of Muslim Brotherhood bid to reshape French society from within 21.5.2025. Radio France Internationale. Viitattu 13.7.2025. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Cesari, Jocelyne (toim.): The Oxford Handbook of European Islam. Oxford: Oxford University Press. ISBN 978-0-19-960797-6 (englanniksi)
  • Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas, 2008. ISBN 978-952-5500-98-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.