Intel

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Intel Corporation)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intel Corporation
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NASDAQ: INTC
SEHK: 4335
NASDAQ-100
ISIN US4581401001
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Robert H. Swan
Avainhenkilöt Andy Bryant, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Yhdysvallat Santa Clara, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet mikroprosessorit ja flash-muistit
Liikevaihto 70,8 miljardia USD (2018)
Henkilöstö 107 400 (2018)
Kotisivu www.intel.com

Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit. Yhtiö valmistaa myös tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, sekä verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, sekä flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-käskykannan ja on maailman suurin näiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamäärittelyillään vahvistanut otettaan PC-markkinoista.

Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD, jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttyä ja kilpailijoiden kehitettyä uusia suoritinteknologioita. Näitä kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics, Qualcomm ja STMicroelectronics.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Varsin luettelomainen historiaosio käsittelee nykyisellään vain yhtiön yksittäisiä tuotteita, eikä sillä ole mitään varsinainen punaista lankaa.
Intelin pääkonttori Santa Clarassa

Intelin perustivat vuonna 1968 Gordon E. Moore ja Robert Noyce.[1][2] Liiketoimintasuunnitelma oli väljä ja epämääräinen yhden sivun kuvaus, mutta he saivat rahoitusta.[3] Kolmas työntekijä oli Andrew Grove, joka johti yhtiötä pitkälle 1990-luvulle. Mukana oli myös pääomasijoittaja Arthur Rock, joka ei toiminut aktiivisesti yhtiössä. Yhtiön osakkeiden kokonaisarvo oli heinäkuussa 2006 noin 100 miljardia dollaria.

Vuonna 1991 Intel ryhtyi käyttämään 200 millimetrin piikiekkoja.[4]

Marraskuussa 1993 Intel haastoi Cyrixin oikeuteen yhteensopivien suorittimien valmistamisesta väittäen Cyrixin rikkoneen Intelin patentteja. Tapaus sovittiin vuonna 1994 päätökseen, että Cyrixillä oli oikeus valmistukseen eikä se käyttänyt Intelin mikrokoodia.[5][6]

Joulukuussa 1994 oikeuskanteessa todettiin, että Intel oli rikkonut osia vuonna 1982 tehdystä sopimuksesta jakaa teknologiaa Advanced Micro Devicesin (AMD) kanssa. Vuonna 1982 tehdyn sopimuksen mukaan AMD oli joutunut hylkäämään yhteistyön Zilogin kanssa jotta se voisi toimia Intelin kanssa.[7]

Vuonna 1995 Intel sai StrongARM-suoritinsarjan Digital Equipment Corporationilta (DEC).[8] Hewlett-Packardin ostettua Compaqin se myi kaikki DEC Alphan tekniikan ja oikeudet (piireistä ja kääntäjistä suunnitteluryhmään asti) Intelille.[9]

Kesällä 1998 Yhdysvaltain kauppakomissio (FTC) nosti kanteen Inteliä vastaan kilpailulain rikkomisesta. Kauppakomissio hyväksyi sovitteluratkaisun asiassa maaliskuussa 1999. Kiistan aiheena oli tietojen pidättäminen kolmelta yritykseltä pakottaen nämä lisensoimaan patentteja Inteliltä. Kysessä olleet yhtiöt olivat Digital Equipment Corporation, Intergraph ja Compaq.[10][11][12]

Vuonna 1999 Intel ryhtyi käyttämään tuotannossa 300 millimetrin piikiekkoja.[4]

Vuonna 2003 Intel ilmoitti StrongARM-suoritinsarjan päättymisestä ja kehotti siirtymään XScale-sarjaan.[8]

Vuonna 2006 Intel myi XScale PXA ARM -pohjaisen suoritinsarjan Marvell Technology Groupille.[13]

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Intel osti Havok-nimisen ohjelmistoyhtiön.[14]

Toukokuussa 2008 Intel ilmoitti siirtyvänsä käyttämään 450 millimetrin piikiekkoja.[4] 450 millimetrin piikiekkoja arvioitiin ryhdyttävän käyttämään viimeistään vuonna 2012.[4]

Intel haastoi Nvidian oikeuteen helmikuussa 2009 prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[15]

Maaliskuussa 2009 Nvidia jätti Intelistä vastakanteen.[16]

Toukokuussa 2009 Intel osti 4 % ASM Internationalin osakkeista.[17]

13. toukokuuta 2009 EU langetti Intelille ennätykselliset 1,06 miljardin euron sakot.[18] Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan yritys oli syyllistynyt yli viiden vuoden ajan kilpailurikkomuksiin, joista oli koitunut harmia sekä kuluttajille että kilpailijoille, joista merkittävimpänä AMD.[18] Kroes kertoi Intelin maksaneen toimittajille AMD:n siruilla varustettujen kokoonpanojen lanseerausten viivyttämisestä tai perumisesta sekä maksaneen laittomia piilotukia omille asiakkailleen.[18][19] Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini kertoi yrityksen valittavan tuomiosta.[18] Yhdysvaltain kauppakomissio haastoi myös Intelin oikeuteen ja Intel maksoi AMD:lle 1,25 miljardia dollaria.[19] Seurauksena AMD sai myös oikeuden tuottaa x86-prosessoreita ilman omaa valmistukseen käytettävää tuotantolaitosta.[20] Syytekohdat koskivat sekä suorittimia että grafiikkaprosessoreita:[19]

  • alennukset tilauksista järjestelmätoimittajille
  • Intelin ohjelmointikielen kääntäjä ei käyttänyt kilpailevalla suorittimella samoja suorituskykyä parantavia toimintoja
  • Intel maksoi/painosti ohjelmistojen ja laitteistojen toimittajia rajoittamaan tukeansa AMD:n suorittimille
  • valheellinen mainonta suorituskykytuloksissa
  • Intel kieltäytyi lisensoimasta Nvidialle uusinta DMI- ja QPI-väyläteknologiaa
  • yhteensopivuusongelmien aiheuttaminen GPGPU-käytölle

Computex 2009 -messuilla Intel onnitteli taiwanilaisia emolevyvalmistajia miljardin työpöytäkäyttöön suunnatun Intel-emolevyn toimittamisesta.[21]

Kesäkuussa 2009 Intel osti VxWorks-käyttöjärjestelmän kehittäneen Wind River Systemsin 884 miljoonan dollarin hintaan.[22]

Vuonna 2011 Intel ilmoitti Fulcrum Microsystemsin ostamisesta.[23] Fulcrum oli tehtaaton puolijohdevalmistaja, joka suunnitteli mikropiirejä ethernet-kytkimiin.[23]

Joulukuussa 2015 Intel sai valmiiksi Alteran ostamisen 16,7 miljardilla dollarilla.[24]

Vuonna 2017 Intel hankki robottiautoteknologiaan liittyvän Mobileyen 15,3 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.[25]

Toukokuussa 2017 julkaistu Itanium 9700, koodinimeltään Kittson jäi viimeiseksi IA-64-käskykantaa käyttäväksi Itanium-suorittimeksi.[26]

Tammikuussa 2018 uutisoitiin Intelin suorittimissa olevan vakava suunnitteluvirhe spekulatiivisessa suorituksessa, joka vaarantaa suorittimia käyttävien koneiden tietoturvan (nk. Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuudet).[27] Vian uskotaan vaikuttavan miljooniin tietokoneisiin, jotka on valmistettu viime vuosikymmenen aikana. Tietoturvariskin korjaamiselle välttämättömien päivitysten Linuxilla ja Windowsilla uskotaan puolestaan hidastavan suorittimien toimintaa merkittävästi.[28] Myös muut käyttöjärjestelmät vaativat päivityksiä.[29] Samana vuonna uutisoitiin Foreshadow L1TF -haavoittuvuudesta, joka vaikuttaa muun muassa SGX-enklaavien ja virtuaalikoneiden suojaukseen.[30][31]

Helmikuussa 2019 uutisoitiin tietoturvariskistä Intelin SGX-teknologiassa.[32]

Heinäkuussa 2019 Apple ilmoitti ostavansa Intelin modeemiliiketoiminnan.[33] Aiemmin samana vuonna Intel osti brittiläisen Omnitekin vahvistaakseen FPGA-liiketoimintaansa.[34]

Marraskuussa 2019 julkistettiin TPM (Trusted Platform Module) -tekniikkaan liittyvä haavoittuvuus.[35] Samana vuonna löydettiin toinen versio Zombieload-nimellä tunnetusta haavoittuvuudesta.[36]

Maaliskuussa 2020 uutisoitiin Load Value Injection -nimellä (LVI) tunnetusta haavoittuvuudesta, jonka vuoksi ohjelmointikielen kääntäjiin tehdään muutoksia käskyjen lisäämiseksi (lfence).[37]

Lokakuussa 2020 SK Hynix ja Intel ilmoittivat yhdessä, että Intel myy NAND-muistien liiketoimintansa SK Hynixille 9 miljardin dollarin hinnalla.[38] Kauppa sisältää kaiken immateriaalioikeuden, teollisuustilat ja henkilöstön.[38] Kauppa ei kuitenkaan sisällä kaikkea Intelin haihtumattoman muistin liiketoimintaa kuten Optane-muistiteknologiaa.[38]

Vuonna 2022 Intel sopi VLSI Technologyn kanssa patenttikiistan. Kiistassa oli kyse neljästä miljardista dollarista ja Intel oli jo hävinnyt kolme miljardia dollaria VLSI:tä vastaan vuodesta 2018 lähtien käydyissä patenttikiistoissa.[39]

27. tammikuuta 2023 Intelin osakekurssi putosi 6,4 prosentilla, kun yhtiö kertoi tulosennusteistaan. Intel ennusti vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen menevän tappiolliseksi ja liikevaihdon jäävän ennustettua pienemmäksi. Analyytikot luonnehtivat tätä historialliseksi romahdukseksi.[40]

Osuus suoritinmarkkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 81,8 prosenttia.[41] Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 3,4 prosenttia.[41] Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia.[41] Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin.[42]

Logoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin vanhoja ja uusia logoja.

  • Intelin alkuperäinen logo, käytössä 1968–2005.
    Intelin alkuperäinen logo, käytössä 1968–2005.
  • Intel Inside -slogan vuosilta 1990–2005.
    Intel Inside -slogan vuosilta 1990–2005.
  • Logo ja 'Leap ahead' -slogan vuodesta 2006.
    Logo ja 'Leap ahead' -slogan vuodesta 2006.
  • Intelin uusi logo, joka otettiin käyttöön 2. syyskuuta 2020.
    Intelin uusi logo, joka otettiin käyttöön 2. syyskuuta 2020.

Intelin valmistamia suorittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARM[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mark Hall: Intel britannica.com. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ The Intel Trinity: How Robert Noyce, Gordon Moore, and Andy Grove Built the World’s Most Important Company computerhistory.org. 24.7.2014. Viitattu 26.3.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Images of History: Business, Circa 1968 (PDF) computerhistory.org. Viitattu 26.3.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Intel siirtyy 450 mm piikiekkoihin 2008. Muropaketti. Arkistoitu 6.5.2008. Viitattu 7.5.2009.
  5. ↑ Lawrence M. Fisher: COMPANY NEWS; Intel Settles Chip Dispute With Cyrix nytimes.com. 4.2.1994. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Cyrix Corp. v. Intel Corp., 846 F. Supp. 522 (E.D. Tex. 1994) law.justia.com. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Advanced Micro Devices, Inc. v. Intel Corp. (1994) law.justia.com. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  8. ↑ a b Intel's StrongArm makes way for XScale Computer Weekly. Viitattu 24.1.2017.
  9. ↑ Part V: DEC Alpha, Designed for a long future (1992) . . . cpushack.com. Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Intel Corporation, In the Matter of (1999) ftc.gov. 6.8.1999. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  11. ↑ FTC Accepts Settlement of Charges Against Intel ftc.gov. 17.3.1999. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Carl Shapiro: Technology Cross-Licensing Practices: FTC vs. Intel (1999) (PDF) faculty.haas.berkeley.edu. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Marvell buys Intel's handheld processor unit for $600 million EE Times. Viitattu 24.1.2017.
  14. ↑ Mikrobitti 11/2007 Sivu 13
  15. ↑ Intel haastoi NVIDIAn oikeuteen 2009. Muropaketti. Arkistoitu 20.2.2009. Viitattu 19.2.2009.
  16. ↑ NVIDIAn vastaisku: haastoi Intelin oikeuteen 2009. Muropaketti. Arkistoitu 28.3.2009. Viitattu 27.3.2009.
  17. ↑ Intel osti siivun ASM Internationalista 2009. Muropaketti. Arkistoitu 7.5.2009. Viitattu 7.5.2009.
  18. ↑ a b c d Yun Chee, Foo & Lawsky, David: EU slaps Intel with record fine Reuters. 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Ryan Smith: Intel Settles With the FTC anandtech.com. 5.8.2010. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi) 
  20. ↑ Ryan Smith: AMD and Intel Settle Their Differences: AMD Gets To Go Fabless anandtech.com. 12.11.2009. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Intel: miljardi Intel-emolevyä toimitettu – Internet Archive
  22. ↑ Intel osti Wind Riverin $884 miljoonalla 2009. Muropaketti. Arkistoitu 6.6.2009. Viitattu 5.6.2009.
  23. ↑ a b Intel to Acquire Fulcrum Microsystems newsroom.intel.com. 19.7.2011. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Intel Completes Acquisition of Altera wsj.com. 28.12.2015. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. ↑ https://www.theverge.com/2017/3/13/14906304/intel-mobileye-acquisition-self-driving-cars
  26. ↑ Intel's Itanium, once destined to replace x86 processors in PCs, hits end of line 11.5.2017. PC World. Viitattu 5.7.2017.
  27. ↑ Meltdown, Spectre: The password theft bugs at the heart of Intel CPUs theregister.co.uk. 4.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Major flaw in millions of Intel chips revealed BBC News. BBC. Viitattu 3.1.2018. (englanniksi)
  29. ↑ Kernel-memory-leaking Intel processor design flaw forces Linux, Windows redesign theregister.co.uk. 2.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Eduard Kovacs: Foreshadow/L1TF: What You Need to Know securityweek.com. 15.8.2018. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
  31. ↑ https://foreshadowattack.eu
  32. ↑ Intel SGX 'safe' room easily trashed by white-hat hacking marauders: Enclave malware demo'd theregister.co.uk. 12.2.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Apple teki miljardikaupan – tavoitteena parannus iPhone-puhelimiin Digitoday. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  34. ↑ Intel swallows Brit chip slinger Omnitek in bid to boost FPGA business theregister.com. 17.4.2019. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  35. ↑ TPM-FAIL vulnerabilities impact TPM chips in desktops, laptops, servers zdnet.com. 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Intel Confirms ‘ZombieLoad 2’ Security Threat forbes.com. 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Meltdown The Sequel strikes Intel chips – and full mitigation against data-meddling LVI flaw will slash performance theregister.co.uk. 10.3.2020. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  38. ↑ a b c Ryan Smith: SK Hynix to Buy Intel’s NAND Memory Business For $9 Billion anandtech.com. 20.10.2020. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi) 
  39. ↑ Tobias Mann: Intel settles to escape $4b patent suit with VLSI theregister.com. 29.12.2022. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  40. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/84822541-2cf7-4e31-a093-5f62fced05e1
  41. ↑ a b c AMD:n osuus prosessorimarkkinoilla laski, nousua odotettavissa 2009. Muropaketti. Arkistoitu 6.4.2009. Viitattu 3.4.2009.
  42. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/amd-haukkasi-intelin-osuutta-prosessorimarkkinoilla (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intel.
Intelin suorittimet
Aikaisemmat
Nykyiset
ARM
IA-64
RISC
Muut
GPU
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Intel&oldid=22139598”