Unilääkkeet

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Hypnootti)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unilääkkeet eli hypnootit ovat yksi maailman käytetyimmistä lääkeryhmistä ja Suomessa käytetään unilääkkeitä enemmän kuin muualla Euroopassa.[1] Bentsodiatsepiinia tai niiden johdannaisia sisältävät unilääkkeet eivät kuitenkaan tarjoa pysyvää ratkaisua unettomuuden hoitoon, koska ne menettävät yleensä tehonsa elimistön tottumisen seurauksena. Unilääkkeiden teho alkaa heiketä usein jo kuukauden käytön aikana. Yli 60-vuotiaiden unettomuutta ei suositella hoidettavaksi lääkeaineilla.[2] Toisaalta vanhoilla henkilöillä käytetään usein nukahtamislääkkeitä vuosia, koska lopettaminen tuo enemmän haittaa kuin hyötyä.

Unilääkkeet aiheuttavat pitkäikaiskäytössä myös riippuvuutta, joka ilmenee käytön lopettamisen yhteydessä ilmaantuvina vieroitusoireina kuten rebound-unettomuutena. Tällöin unihäiriö palaa takaisin aiempaa voimakkaampana.

Edellä mainituista syistä unilääkkeitä ei voida pitää unettomuuden perushoitona, vaan niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön (esimerkiksi korkeintaan 3–4 iltana viikossa kunnes unettomuus korjaantuu). Unilääkkeiden jatkuvaan kuukausia kestävään käyttöön tulisi olla selvä syy. Kyseessä voi olla esimerkiksi niin sanotun idiopaattisen unettomuuden hoito. Oikea diagnoosi perustuu huolellisiin unilääketieteellisiin tutkimuksiin.

Kaikilla unilääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, esimerkiksi päiväaikaista väsymystä, muistihäiriöitä, sekavuutta ja aamuyön heräämistä. Unilääkkeet luokitellaan lääketieteellisen puoliintumisajan mukaan lyhytvaikutteisiin nukahtamislääkkeisiin ja varsinaisiin unilääkkeisiin, joilla on pidempi puoliintumisaika. Hankalien unihäiriöiden hoito lievittää päiväaikaista oireilua varsin lyhyessä ajassa.

Tryptofaanin on eräissä tutkimuksissa osoitettu nopeuttavan nukahtamista ilman että se heikentäisi unen laatua tai vähentäisi unen määrää, kuten useimpien muiden unilääkkeiden kohdalla tapahtuu.[3] Tryptofaani on ihmiselle välttämätön aminohappo, jota tarvitaan muun muassa serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon elimistössä. Melatoniinia voidaan käyttää unettomuuden tilapäiseen hoitoon. Se ei sovellu unihäiriöiden pysyväksi hoitomuodoksi, koska melatoniinin teho katoaa pitkäaikaiskäytössä. Pitkävaikutteinen melatoniini nopeuttaa nukahtamista kolmen kuukauden käytön jälkeen enää 10 prosentilla tutkittavista, ja kuuden kuukauden kuluttua kukaan ei enää hyödy melatoniinilisästä.[4]

Melatoniini nopeuttaa erään tutkimuksen mukaan unihäiriöstä kärsivien Asperger-lasten nukahtamista keskimäärin 18 minuutilla. Nukkumisen kokonaistehokkuus ei kuitenkaan parantunut merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi myös yöunen katkonaisuutta. Lisäksi tuloksissa oli hyvin paljon yksilöllistä vaihtelua. [5][6]

Unettomuuden hoidossa käytetään myös yleisesti sedatiivisia eli väsyttävän tai rauhoittavan vaikutuksen omaavia masennuslääkkeitä (esimerkiksi mirtatsapiini) ja pieninä annoksina myös neurolepteja eli antipsykoottisia lääkkeitä (esimerkiksi ketiapiini), vaikka unettomuuden hoito ei olekaan edellä mainittujen lääkeryhmien virallisesti hyväksytty käyttöaihe[7][8]. Masennuslääkkeet eivät sovellu pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon, sillä ne menettävät tehoaan säännöllisesti käytettynä siten, että potilaat nukahtavat keskimäärin vain 7 minuuttia nopeammin kuin lumelääkkeen avulla[9]. Ketiapiinilla saattaa olla tehoa primaarisen unettomuuden lyhytkestoisessa hoidossa[10]. Psykoosilääkkeiden tehosta pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa ei ole kuitenkaan olemassa tutkimusnäyttöä[11]

Kaikkiin keskushermostoon vaikuttaviin lääkeryhmiin liittyy toleranssin kasvun lisäksi myös vieroitusoireiden riski. Esimerkiksi masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet ovat samankaltaisia kuin bentsodiatsepiineilla.[12][13] Neuroleptien säännölliseen käyttöön tiedetään liittyvän lisäksi huomattavia terveyshaittoja ja -riskejä.

Jos uni- tai mielialalääkkeitä käytetään säännöllisesti raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita.[14]

Suomessa ovat jotkut unettomat käyttäneet myös disykloveriinihydrokloridia (disykloveriini, disykloamiini, disyklamiini). Yleensä lääkettä on annettu nestemäisessä muodossa. Kyseessä on keskushermoston, lihasten ja sydämen kolinergisiä reseptoreja salpaava lääkeaine. Disykloveriinin haittoja ovat mm. muistihäiriöt, sydämen rytmihäiriöt, sekavuus, harhojen näkeminen, väsymys, lihasheikkous, hengityskatkokset, ummetus ja virtsaamishäiriöt. Disykloveriini rentouttaa lihaksia ja uneton saattaa kokea sen myönteiseksi. Lääkkeen haitat ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin sen edut.lähde? Disykloveriinin kehittyy myös riippuvuutta.lähde?[15] Usein disykloveriinin kanssa käytetään samanaikaisesti klonatsepaamia (kauppanimeltään Rivatril). Klonatsepaami on erittäin pitkävaikutteinen bentsodiatsepiini. Myös se voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja väsymystä. Klonatsepaami aiheuttaa helposti vaikean riippuvuuden. Klonatsepaamin liian nopea lopettaminen voi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita.lähde?

Askettäin on hyväksytty uusi unilääke suvoreksantti (Belsomra, MSD), joka on oreksiinin estäjä. Suvoreksantin vaikutusmekanismi on uusi. Se estää aivoissa oreksiinireseptoreja (OX1R ja OX2R), jotka ylläpitävät valvetilaa. Lääke tulee käyttöön 5, 10, 15 ja 20 mg:n tabletteina ja hoitosuosituksena on pienin mahdollinen potilaan tarvitsema lääkeannos.[16]

Unettomuuden hoitoon käytettäviä lääkeaineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

luonnolliset lääkeaineet bentsodiatsepiinit bentsodiatsepiinijohdannaiset antihistamiinit oreksiinin estäjät yrtit barbituraatit muut

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satu Kaaria: Unettomuus ei aina ole korvien välissä. Helsingin Sanomat 11.1.2010, D1.
  2. Käypähoito.fi
  3. Reijo Laatikainen: Ravinto ja uni. Uniuutiset-lehti 2/2016, sivu 37. http://www.uniliitto.fi/fi/UNIUUTISET.html
  4. Circadin valmisteyhteenveto. Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomitea. http://www.ema.europa.eu/docs/fi_FI/document_library/EPAR_-_Product_Information/human/000695/WC500026811.pdf
  5. Effectiveness of Melatonin in the Treatment of Sleep Disturbances in Children with Asperger Disorder. E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. March 2003, 13(1): 83–95. http://www.liebertonline.com/doi/abs/10.1089%2F104454603321666225
  6. Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paavonen/sleepdis.pdf
  7. MIRTAZAPIN ORION tabletti, pakkausseloste. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=5534&d=3098110&i=ORION+PHARMA_MIRTAZAPIN+ORION_MIRTAZAPIN+ORION+tabletti%2C+kalvop%C3%A4%C3%A4llysteinen+15+mg%2C+30+mg%2C+45+mg
  8. KETIPINOR tabletti, Pakkausseloste. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=6215&d=3097795&i=ORION+PHARMA_KETIPINOR_KETIPINOR+tabletti%2C+kalvop%C3%A4%C3%A4llysteinen+25+mg%2C+100+mg%2C+200+mg%2C+300+mg
  9. N Buscemi, B Vandermeer, C Friesen, L Bialy, M Tubman, M Ospina, TP Klassen, and M Witmans: Manifestations and Management of Chronic Insomnia in Adults: Summary. AHRQ Evidence Report Summaries. June 2005. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK11906/
  10. Käypä hoito -suositus 03.12.2015. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067
  11. Buscemi N, Vandermeer B, Friesen C ym. Manifestations and Management of Chronic Insomnia in Adults. Summary, Evidence Report/Technology Assessment: Number 125. AHRQ Publication Number 05-E021-1, June 2005. Agency for Healthcare Research and Quality, Rockville, MD. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK11906/
  12. Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti
  13. Dependence on Antidepressants & Halting SSRIs. Dr David Healy
  14. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. 2008. Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ym.
  15. Unihäiriöt: Kohta unilääkkeiden käytöstä
  16. Suomen Lääkärilehti 34/2014, s. 2048

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]