Tämä on lupaava artikkeli.

Hot Wheels

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo Hurriganesin albumista. Hot Wheels on myös Mattelin leluautobrändi.
Hot Wheels
Hurriganes
Studioalbumin Hot Wheels kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  heinäkuu 1976 Microvox-studio, Lahti
 Julkaistu lokakuu 1976
 Formaatti LP, MC, CD
 Tuottaja(t) Hurriganes
 Tyylilaji rock and roll, hard rock, rhythm and blues
 Kesto 35.56
 Levy-yhtiö Suomi Love Records
Ruotsi Sonet
Muut kannet
Hot Wheels back.jpg
Albumin takakansi
Listasijoitukset

 Suomi: 1.
 Ruotsi: 18.

Hurriganesin muut julkaisut
Crazy Days
1975
Hot Wheels
1976
Sixteen Golden Greats
1977
Singlet albumilta Hot Wheels
  1. Elephant’s Boogie" / "Find a Lady”
    Julkaistu: syyskuu 1976

Hot Wheels on suomalaisen Hurriganes-yhtyeen lokakuussa 1976 ilmestynyt neljäs albumi. Albumi oli yhtyeen ensimmäinen, joka sisälsi vain sen itse kirjoittamaa materiaalia. Se sisältää pääosin samoja kappaleita kuin samana vuonna ilmestynyt Hurriganes-aiheinen elokuva Kuumat kundit. Kriitikot arvostelivat albumia mielikuvituksettomaksi ja tasapaksuksi, mutta kaikesta huolimatta se myi Suomessa timanttia (yli 50 000 kappaletta) ja pysyi albumilistan kärjessä neljä viikkoa. Ruotsissa Hot Wheels on listasijoituksella mitattuna Hurriganesin menestynein albumi (sija 18).

Albumi levytettiin Pekka Nurmikallion Microvox-studiolla Lahdessa. Tuloksena oli raaka, pelkistetty soundi, josta oli riisuttu kaikki pop-maailmaan viittaava. Tällä haluttiin tehdä selvä ero edellislevy Crazy Daysin kevyempään ilmaisuun. Lisäksi Microvoxin neliraitatekniikka loi suuren kontrastin kahteen edellisalbumiin, jotka oli äänitetty tukholmalaisen Marcus Music -studion 16-raitatekniikalla. Hot Wheels on samalla ainoa Microvoxissa äänitetty timanttilevy.

Samoilta äänityssessioilta olevaa kappaletta ”I’m Movin On” ei ole julkaistu missään muodossa. Se on ainoastaan Kuumat Kundit -elokuvassa erään kohtauksen taustamusiikkina.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hurriganesin edellinen, vuoden 1975 lopulla julkaistu albumi Crazy Days oli ollut kaupallisesti suuri menestys. Se oli listaykkönen vuoden 1976 tammi-, helmi- ja maaliskuussa, ja top 10:ssä vielä seuraavinakin kuukausina. Lisäksi single ”My Only One” oli mukana singlelistalla huhtikuuhun asti. Viisi kuukautta ilmestymisensä jälkeen Crazy Days putosi top 20:een.[1]

Huhtikuussa 1976 ilmestyi uusi single ”An Awful Crime”, joka nousi singlelistan kolmoseksi.[1][2][3] Samoihin aikoihin Crazy Daysin ja sitä edeltäneen Roadrunnerin yhteenlaskettu myynti oli jo noin 100 000 kappaleen luokkaa. Suuren suosion myötä Hurriganes sai paljon palstatilaa aikakaus- ja nuortenlehdissä.[4] Heinäkuussa ilmestyi basisti Cisse Häkkisen soololevy Teendreams, joka nousi seitsemäksi viikoksi listaykköseksi ja oli vuoden myydyin rocklevy.[2][5]

Vuosi 1976 oli ollut Hurriganesille kiireinen, sillä kaiken lisäksi yhtye kuvasi elokuvaa Kuumat kundit. Uusia kappaleita oli kuitenkin syntynyt Kulosaaren harjoitustilassa kiitettävästi, ja keikkatauon päätyttyä niitä päästiin hiomaan myös yleisön eteen.[6] Heinäkuuksi oli suunnitteilla levytysmatka Ruotsiin, mutta sitä jouduttiin lykkäämään. Kesäkuun alussa oli tehty demonauhoituksia, mutta kappaleista puuttuivat esimerkiksi kunnolliset sanat.[7] Hurriganesin keikkasettiin oli tosin jo pidempään kuulunut lainakappaleita, kuten The BeatlesinI Saw Her Standing There”, ja Shel Silversteinin säveltämä ja Dr. Hook -yhtyeeltä löydetty humoristinen country-kappale ”Everybody’s Makin’ It Big”. Rumpali-solisti Remu Aaltonen halusi kuitenkin ehdottomasti, että uusi levy sisältää vain omaa materiaalia.[8]

Työstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen kaksi edellistä albumia oli äänitetty Marcus Music -studioilla Tukholmassa, mutta nyt levyttäminen jouduttiin tiukan aikataulun vuoksi järjestämään kuvausten ja keikkojen välipäiviin. Niinpä äänityspaikaksi valittiin Pekka Nurmikallion pyörittämä edullinen Microvox-studio Lahdessa. Siinä missä Marcus Musicin 16-raitatekniikka edusti aikansa huipputeknologiaa, Microvox oli Suomen askeettisimman studion maineessa. Nurmikallio halusi studiollaan todistaa, että neliraitatekniikalla saa aikaan yhtä hyvää tulosta kuin kahdeksalla, kahdellatoista tai kahdellakymmenellä raidalla. Microvox koostui kahdesta Revox-kaksiraitanauhurista sekä Nurmikallion itse kehittämistä järjestelyistä.[6][9]

Microvoxissa olivat tehneet menestyslevyjä esimerkiksi Juice Leskinen, Sleepy Sleepers ja Jukka Kuoppamäki, mutta studion äänimaailma ei aina herättänyt varauksetonta suosiota. Remu Aaltonen oli kuitenkin päättänyt, että uusi albumi nauhoitettaisiin Lahdessa. Tämä oli samalla selkeä kädenojennus ajoittaisissa talousvaikeuksissa painiskelevalle Love Recordsille. Kitaristi Ile Kallio pettyi Aaltosen päätökseen.[6]

»Mä muistan, kun kävelin sinne ekan kerran. (...) Kyllä se oli niin karun näköistä. Remu halus kokeilla jotain käsittämätöntä ja mä olin ensin tyrmistynyt, et minkä takia me mennään tämmöseen studioon kun me oltais voitu valita mikä tahansa studio Euroopasta.»
(Ile Kallio, kitaristi.[6])

Remu Aaltonen totesi medialle, että koska kaikki yhtyeet haluavat mennä heidän jälkeensä Marcus Musiciin levyttämään, toimii Hurriganes nyt päinvastoin. Hän halusi todistaa, että tulos ei ole olosuhteista vaan tekijöistä kiinni, arvostellen samalla suomalaisia muusikoita liian ylpeiksi. Äänittäjä Nurmikallio on puolestaan kertonut olleensa Hurriganesin valinnasta hyvin yllättynyt, mutta toisaalta otettu.[10]

Albumi levytettiin heinäkuun 1976 aikana.[3] Aaltonen käytti levyllä studion omia Tama-merkkisiä rumpuja. Rumpukopissa ei ollut lainkaan suoraa yhteyttä muussa tilassa oleviin muihin soittajiin ja tarkkaamoon, joten kontaktit tehtiin televisiomonitorin välityksellä. Myös päällesoitto- ja jälkimiksausmahdollisuus oli minimaalista. Pohjaraidan nauhoituksen jälkeen pystyttiin äänittämään vielä kitarasoolo, pari laulua ja fillikitara. Studiossa yhtyeen tuotokset kuunneltiin kovalla äänenvoimakkuudella, sillä yhtye halusi kokeilla, miltä levy kuulostaisi lujaa soitettuna – esimerkiksi diskossa.[11]

Ile Kallion mukaan sessioissa oli lopulta mukavaa, ja hän on myöhemmin kehunut levyn soundia. Kallio on myös muistellut, että samassa talossa asuvalla Nurmikallion äidillä oli tapana tarjota muusikoille kahvia, pullaa ja kakkua.[12]

Hot Wheelsin masternauha valmistui 20. syyskuuta 1976.[3] Albumi oli Love Recordsille siinä mielessä hyvä bisnes, että sen tekeminen oli hyvin halpaa. Samaa, kustannuksellisesti matalaa linjaa edusti Gua Vainion työstämä kansikuva. Ile Kallio on haukkunut sen Hurriganesin huonoimmaksi ja kertonut luulleensa, että se olisi vain luonnos lopullisesta kannesta.[13]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ile Kallion kitaransoitto on albumilla voimakkaasti esillä. Kuva Helsingin musiikkimessuilta 2012.

Uudella albumilla Hurriganes halusi irtautua täysin edellisalbumi Crazy Daysin silotellusta äänimaailmasta, joten Hot Wheelsilla tavoiteltiin mahdollisimman ”rankkaa” soundia. Microvoxissa syntyneestä raa’asta ja pelkistetystä äänimaailmasta olikin riisuttu kaikki pop-maailmaan viittaava.[14] Ile Kallio on kutsunut albumia ”garagesoundin esi-isäksi”.[10] Musiikillisesti albumi nojaa Ile Kallion kitarariffeihin, ja yhtyeen rock and roll -soundiin on yhdistetty rhythm and bluesia, hard rockia, boogieta ja shufflea.[11][15][16] Albumin tyyliin vaikutti myös uuden aallon nousu. Vaikutteita saatiin esimerkiksi Dr. Feelgood- ja Eddie and the Hot Rods -yhtyeiltä.[12] Mukana ei ole yhtäkään Hurriganesille tyypillistä Cisse Häkkisen laulamaa kevyempää kappaletta – ainoan rauhallisen laulun, ”Judy”, tulkitsee Remu Aaltonen.[17]

Ile Kallion on sanottu tällä levyllä osoittaneen kykynsä edellisen kitaristin Albert Järvisen korvaajana. Kallio pysytteli albumin sooloissa useimmiten mahdollisimman yksinkertaisissa ja selkeissä ratkaisuissa. Poikkeuksena on Bo Diddleyn kunniaksi tehty kappale ”Hey Bo Diddley”, joka tunnettiin jo kesän keikoilla Kallion improvisoinneista.[18]

Kaikkia Hot Wheelsin kappaleita ei kuultu Kuumat kundit -elokuvassa, mutta vastaavasti albumilta jäi pois kappale ”I’m Movin’ On”, joka soi filmin kylpyhuonekohtauksessa. Pekka Nurmikallio kertoi myöhemmin, että kappaleen masternauhaa ei ole säilytetty.[10]

Yhtye tuotti levyn itse, sillä parilla edellisellä albumilla mukana ollut Richard Stanley ei ollut mukana studiossa.[10] Sen sijaan sanoitukset olivat jälleen pitkälti hänen kirjoittamiaan, vaikka albumin tekijätiedot väittävätkin kaikkien kappaleiden tekijöiksi Aaltosen ja Häkkisen. Stanley on kertonut tehneensä kertakorvauksella joitakin sanoituksia demonauhojen pohjalta. Myös Ile Kallion nimi oli jätetty pois, vaikka kappaleet työstettiin yhdessä. Honey Aaltosen kirjoittaman Hurriganes-kirjan mukaan kyseessä oli Aaltosen kosto hänen ja Kallion välisestä sanallisesta riidasta.[15]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hot Wheels ilmestyi lokakuussa 1976.[3] Se oli jo ilmestyessään timanttilevy, ja samalla ainoa timanttilevy, joka äänitettiin Microvoxissa.[13][19] Albumi oli Suomen listaykkösenä neljän viikon ajan, ja se pysyi listalla kaikkiaan 19 viikkoa.[2] Levyä on myyty yhteensä yli 50 000 kappaletta.[20] Ruotsissa Hot Wheels on listasijoituksella mitattuna Hurriganesin menestynein albumi. Se ylsi kahdeksan viikon aikana sijalle 18.[21]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriitikot arvostelivat uutta albumia tasapaksuksi ja yllätyksettömäksi, jonka katsottiin sisältävän tuhansia kertoja kuultuja kaavamaisia kliseitä. Hurriganesin vihjattiin kärsivän mielikuvituksen puutteesta ja jopa ”rahan rauhoittavasta vaikutuksesta”.[18][22]

Ile Kallio on myöhemmin kertonut, ettei ole varma, ovatko albumin kaikki kappaleet hyviä, mutta levyn äänimaailma on hänelle mieleinen. Samankaltaista ”raakaa kellarisoundia” hän olisi toivonut jo Crazy Daysille.[23] Kallion mielestä Hot Wheelsille syntyi Revox-nauhureiden ja olemattomien lisälaitevalikoimien ansiosta outo ja persoonallinen soundi, joka teki levystä omanlaisensa. Soundista voi hänen mielestään olla mitä mieltä hyvänsä, ”mutta ei se huono ollut”.[12] Myös Pekka Nurmikallio oli albumiin myöhemmin tyytyväinen, vaikkakin olisi halunnut muuttaa autotallimaista soundia parempaan suuntaan.[24]


Listasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Suomi 1. 19 lokakuu 1976 [2]
 Ruotsi 18. 8 2.11.1976 [21]

Sertifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Sertifikaatti Myönnetty Luovuttaja Lähde
 Suomi Gold record icon.svg kultalevy 1977 ÄKT [20]
 Suomi Platinum disc icon.png platinalevy 1977 ÄKT [20]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli
Nro Nimi Kesto
1. Bad Baby   3.01
2. Elephant’s Boogie   3.47
3. Hey Hey Hey   2.33
4. Find a Lady   3.08
5. Woo-oo-oo-oo-o   2.32
6. Judy   3.10
B-puoli
Nro Nimi Kesto
7. Tripper’s Story   2.09
8. Ridin’ Ridin’   2.36
9. Come to Me Baby   2.54
10. Kenny at the Corner   2.00
11. Hey Bo Diddley   4.43
12. Hot Wheels   2.40
35.56

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elephant’s Boogie[muokkaa wikitekstiä]

Elephant’s Boogie   (syyskuu 1976, Love Records)
  1. Elephant’s Boogie – 3.50 (säv. Aaltonen, Häkkinen)
  2. Find a Lady – 3.08 (säv. Aaltonen, Häkkinen)

Hot Wheelsin ainoa single oli ”Elephant’s Boogie” B-puolenaan ”Find a Lady”, joka ilmestyi hieman itse albumia aiemmin, syyskuussa.[3][25][26] ”Elephant’s Boogie” ylsi Suomessa listan kahdeksanneksi.[2]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot

Muut

[6][27]

Painokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi julkaistiin alkujaan vinyylilevynä ja C-kasettina.[28][29] Ensimmäinen CD-painos ilmestyi vuonna 1991.[16]

Formaatti Valtio Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
LP Suomi Love LRLP 206 1976 [30]
LP Ruotsi Sonet SLP 3021 1976 [31]
MC Suomi Love LRC 206 1976 [29]
MC Ruotsi Sonet SKA-201 1976 [29]
LP Suomi Love LRLP 206 (uusintapainos) 19?? [32]
LP Ruotsi Sonet SLP 3021 (1. uusintapainos) 19?? [33]
LP Ruotsi Sonet SLP 3021 (2. uusintapainos) 19?? [34]
CD Suomi Love LRCD 206 1991 [16]
CD Suomi Love LRCD 206 2001 [35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aaltonen & al: s. 210.
  2. a b c d e Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 162–163. Otavan kirjapaino Oy, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  3. a b c d e Sessiodiscografia - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 9.4.2015.
  4. Aaltonen & al: s. 213.
  5. Aaltonen & al: s. 216.
  6. a b c d e Aaltonen & al: s. 229.
  7. Aaltonen & al: s. 219.
  8. Aaltonen & al: s. 218–219.
  9. Aaltonen & al: s. 123.
  10. a b c d Aaltonen & al: s. 230.
  11. a b Aaltonen & al: s. 231.
  12. a b c Luoto: s. 72.
  13. a b Aaltonen & al: s. 233.
  14. Lahti, Petri: Hurriganesin albumidiskografia. Ilta-Sanomat: Hurriganes – Get On! – Legendan synnystä 40 vuotta, 2011, s. 64. Sanoma News Oy. (suomeksi)
  15. a b Aaltonen & al: s. 242.
  16. a b c Hot Wheels by Hurriganes - Rate Your Music Rateyourmusic.com. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  17. Aaltonen & al: s. 231–232.
  18. a b Aaltonen & al: s. 232.
  19. Aaltonen & al: s. 234.
  20. a b c Musiikkituottajat - Tilastot - Kulta- ja platinalevyt Ifpi.fi. Viitattu 10.4.2015.
  21. a b swedishcharts.com - Hurriganes - Hot Wheels Swedishcharts.com. Viitattu 5.4.2015.
  22. Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja, s. 191. Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-08-6.
  23. Luoto: s. 62.
  24. Aaltonen: s. 234.
  25. Aaltonen & al. 480.
  26. Singlediscografia - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 10.4.2015.
  27. Hurriganes: Hot Wheels -CD-levyn kansilehti (Love/Siboney LRCD 206)
  28. LP-discografia - Hurriganes Hurriganes-keräilysivut. Viitattu 27.4.2015.
  29. a b c Kasetit - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 10.4.2015.
  30. LRLP 206 alkuperäinen painos - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 27.4.2015.
  31. SON 3021 alkuperäinen painos - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 27.4.2015.
  32. LRLP 206 uusintapainos - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 27.4.2015.
  33. SON 3021 1.uusintapainos - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 27.4.2015.
  34. SON 3021 2.uusintapainos - Hurriganes Hurriganes-keräilysivu. Viitattu 27.4.2015.
  35. Hurriganes - Hot Wheels (CD, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 10.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]