Holkeri (kala)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Holkeri
Somniosus microcephalus okeanos.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Piikkihaikalat Squaliformes
Heimo: Somniosidae
Suku: Somniosus
Laji: microcephalus
Kaksiosainen nimi
Somniosus microcephalus
(Bloch & Schneider, 1801)
Levinneisyyskartta
Holkerin levinneisyys
Holkerin levinneisyys
Synonyymit
  • Squalus carcharias
  • Squalus squatina
  • Squalus microcephalus
  • Somniosus brevipinna
  • Squalus borealis
  • Squalus norvegianus
  • Scymnus gunneri
  • Scymnus glacialis
  • Scymnus micropterus
  • Leiodon echinatum
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Holkeri (kala) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Holkeri (kala) Commonsissa

Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.

Mikään muu selkärankainen laji ei elä yhtä vanhaksi kuin holkeri.[2] Holkeri voi kasvaa pituudeltaan yli kuusimetriseksi ja tonnin painoiseksi, eli se on kooltaan valkohain luokkaa.

Holkeria pyydetään maksan vuoksi, josta keitetään rasvaa. Sen liha on käsittelemättömänä myrkyllistä.

Toisinaan holkeri voi harhautua myös Itämereen suolapulssien mukana ja siitä on joitakin havaintoja Pohjanlahdella.[3] Merialueen vähäsuolaisuus ja mataluus ei kuitenkaan mahdollista lajin pysyvää kantaa Itämeressä.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holkeri pysyi varsin tuntemattomana lajina aina 1980-luvulle asti. Vasta silloin alkoi holkerien järjestelmällinen tutkiminen. Siihen asti tieto tästä hailajista pohjautui lähinnä kalastajien pyydystämiin yksilöihin.

Nimi tulee sen ruotsinkielisestä versiosta håkäring (= vapaasti käännettynä lähinnä haieukko); tämä johtuu siitä että pyydykseen joutuessaan tämä kookas hai on veltto ja lähes unisen tuntuinen, kun esimerkiksi piikkihai joka on paljon pienempi tappelee vastaan todella rajusti. [4]

Hai syntyy vajaan 40 sentin mittaisena, ja se varttuu hyvin hitaasti. Sukukypsyyden saavuttaminen vie aikaa, mutta tarkalleen ei tiedetä, kuinka kauan. Koska laji saavuttaa sukukypsyyden hitaasti, pyynti syö kantaa muita lajeja enemmän. Sata vuotta sitten esimerkiksi Grönlannin vesillä pyydettiin jopa 32 000 haita vuodessa. On mahdollista, että lajin uhanalaisuusluokitus muuttuu pian silmälläpidettävästä vaarantuneeksi.[2]

Holkerin lisääntymistavoista ja -paikoista on vain uuteen tutkimukseen perustuvia olettamuksia. Lajin todennäköisimmät parittelupaikat ovat syvällä syrjäisissä vuonoissa.[2]

Holkeri on hidasliikkeinen hai, joka elää kesäkuukausina yleensä 200–600 metrin syvyydessä. Talvella sitä tavataan rantavesistä ja jokisuistakin. Se voi elää jopa 400-vuotiaaksi.[5] Se voi liikkua korkeintaan 0,6 metriä sekunnissa. Hitaudestaan huolimatta holkeri on sinnikäs peto, joka saattaa väijyä saalistaan jopa viikkokausia.

Holkerin ravinto on monipuolista: se käsittää kaloja ja selkärangattomia, mutta myös merinisäkkäitä kuten hylkeitä, sekä lintuja. Holkerien mahoista on löydetty jopa jääkarhujen jäänteitä.

Koska laji voi saavuttaa huomattavan korkean iän, sillä voi olla paljon annettavaa tutkimukselle siitä, miten ihmisten toiminta näkyy valtameressä. On mahdollista, että sen geenien, luiden ja muiden kudosten perusteella pystytään mittaamaan, miten ilmastonmuutos ja merten saastuminen ovat vaikuttaneet lajiin.[2]

Holkeri ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holkeri varastoi virtsansa elimistöön, mikä tekee raa’asta lihasta ammoniakkipitoista ja myrkyllistä. Tuntikausia keittämällä ja keitinvettä välillä vaihtamalla ammoniakki voidaan poistaa ja kalasta saadaan syötäväksi kelpaavaa.[6] Islannissa holkerista valmistetaan käyttämällä hákarl-nimistä vahvahajuista ja -makuista perinneruokaa. Holkeria on pyydetty sen suuren maksan takia, josta saadaan kalanmaksaöljyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyne, P.M., Sherrill-Mix, S.A. & Burgess, G.H.: Somniosus microcephalus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 01.08.2013. (englanniksi)
  2. a b c d Jäähai elää jopa 400-vuotiaaksi – ratkeaako sen avulla pitkän iän salaisuus? Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2017.
  3. KUVAT: Tiesitkö? Näitä haita ja valaita on tavattu Suomen vesillä studio55.fi. 30.5.2014. MTV. Viitattu 8.9.2017.
  4. Eläinten Maailma, s.319
  5. Pennisi, Elizabeth: Greenland shark may live 400 years, smashing longevity record Science. 11.8.2016. Viitattu 11.8.2016. (englanniksi)
  6. http://www.postmodern.com/~fi/sharkpics/ellis/greenlan.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.