Helen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta yrityksestä. Etunimestä Helen on eri artikkeli, jossa myös luetellaan sen nimisiä henkilöitä.
Helen Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1909
Toimitusjohtaja Olli Sirkka[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala energia
Tuotteet sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, uusiutuvat energianlähteet
Liikevaihto 1 318 milj. € (2021)[2]
Liikevoitto 82 milj. € (2021)[2]
Henkilöstö 1 015[2]
Emoyhtiö Helen Oy
Tytäryhtiöt Oy Mankala Ab, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin Energiatunnelit Oy, Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy, Kristinestad Tupaneva Oy, Kalistanneva Hallinnointiyhtiö Oy
Omistaja Helsingin kaupunki
Kotisivu helen.fi

Helen Oy, aiemmin Helsingin Energia (ruots. Helsingfors Energi), on vuonna 1909 perustettu yksi Suomen suurimmista energia-alan yrityksistä.

Se myy kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingissä sekä sähköä eri puolille Suomea. Yhtiön tytäryhtiö Helen Sähköverkko Oy huolehtii sähkönjakelusta Helsingissä. Yhtiö keskittyy energiantuotantomuodoissaan uusiutuvan energian tuotantoon, kuten esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan sekä aiempaa enemmän kierrätettyyn energiaan ja tulevaisuuden uusilla tekniikoilla tuotettuun energiaan.[3] Voimalaitoksista yhtiö omistaa muun muassa Vuosaaren A- ja B-voimalaitokset, Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen (varavoimalaitos), Vanhankaupungin vesivoimalaitoksen sekä Salmisaaren voimalaitoksen A- ja B-voimalaitokset. Helen omistaa neljä vesivoimalaitosta Kymijoessa, ja se on tytäryhtiönsä Oy Mankala Ab:n kautta muun muassa Teollisuuden Voima Oyj:n osakas. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Sähkötalossa Helsingin Kampissa. Helen on päättänyt luopua kivihiilestä vuoteen 2024 mennessä, ja yhtiön tavoitteena on olla hiilineutraali energiayhtiö vuonna 2030.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helenin pääkonttori sijaitsee Sähkötalossa Kampissa.

Helsinkiin perustettiin ensimmäinen yksityinen sähkölaitos vuonna 1884. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana sähköyhtiöitä perustettiin useita, mutta useimmat niistä toimittivat sähköä vain muutamien korttelien alueelle. lähde?

Helsingin kaupungin sähkölaitos perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1909, jolloin kaikki kaupungissa toimineet yksityiset sähköyhtiöt hankittiin lyhyessä ajassa kaupungille. Samoihin aikoihin valmistui Sörnäisten Suvilahteen uusi suuri voimalaitos. Voimalaitokselta 5 000 voltin tasavirta toimitettiin kaapelilla Kasarmitorin sähköasemalle, jossa se muutettiin moottorien ja dynamojen avulla 120 voltin tasavirraksi asiakkaille jakelua varten kolmejohtimisena. Tällöin äärijohtimien välinen jännite oli 240 V. Pian tämän jälkeen perustettiin uusia sähköasemia jakamaan tasavirtaa keskustan alueelle. Laitakaupungilla jakelu perustui kolmivaihevirtaan 120 voltin vaihejännitteellä.[5] Vuonna 1922 sähkölaitos alkoi osta virtaa muita toimittajilta.[6] 1930-luvun alussa jännitettä nostettiin tasavirralla 125 volttiin ja vaihtovirralla 127 volttiin, jolloin pääjännitteeksi tuli muualla maassa vaihejännitteenä yleinen 220 volttia.[7] Samaan aikaan tehtiin myös päätös tasavirrasta luopumisesta ennen pitkää. Se tosin toteutettiin lopullisesti vasta 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Samaan aikaan siirryttiin vaihtovirran vaihejännitteessä 220 volttiin.[8] Vuodesta 1952 lähtien sähkölaitos tuotti sähkön lisäksi myös kaukolämpöä aluksi höyryllä, myöhemmin vedellä.[9]

Vuonna 1977 sähkölaitos yhdistettiin kaupunkikaasua tuottaneen Helsingin kaupungin kaasulaitoksen kanssa. Tällöin laitos sai nimen Helsingin kaupungin energialaitos. Myöhemmin kaupunkikaasun tuotanto lopetettiin, ja kaasuputket myytiin Helsinkikaasu-nimiselle yhtiölle, joka alkoi toimittaa niiden välityksellä maakaasua. lähde?

Yrityksen aiempi nimi Helsingin Energia otettiin käyttöön vuonna 1995.[10]

Kaupunginvaltuusto päätti Helsingin Energia -liikelaitoksen yhtiöittämisestä kesällä 2014. Samalla päätettiin, että uuden yhtiön nimeksi tulee Helen Oy. Muutos pohjautui kuntalain muutokseen, joka käytännössä edellytti kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten muuttamista yhtiömuotoon. Muutos Helen Oy:ksi tapahtui 1. tammikuuta 2015. Helsingin kaupunki omistaa Helen Oy:n 100-prosenttisesti. Helsingin Energian liiketoiminta siirtyi Helen Oy:hyn lukuun ottamatta Helsingin ulkovalaistustoimintoja.[11]

Helen sai ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen. Uudet tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, ja ne pyrkivät rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen maailmanlaajuisesti.[12]

Kaukolämmön tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helen aloitti kaukolämpötoimintansa vuonna 1953. Kaukolämpö perustuu yhteistuotantoon. Nykyisin yli 90 % Helsingin kiinteistöistä kuuluu kaukolämmityksen piiriin. Helen on Suomen suurin kaukolämpöä myyvä yritys. Kaukolämpöä tuotettiin vuonna 2017 Helsingin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa 6 606 GWh.[13]

Myllypuron kaukolämpövoimalaitos tammikuussa 2021.

Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevilla lämpökeskuksilla taataan lämmön riittävyys kovien pakkasten lisäksi myös voimalaitosten häiriötilanteiden ja huoltoseisokkien aikana. Lassilan, Vuosaaren, Myllypuron ja Patolan lämpökeskuksissa polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua. Alppilan, Jakomäen, Munkkisaaren ja Ruskeasuon lämpökeskusten energialähteenä käytetään polttoöljyä. Salmisaaren lämpökeskuksessa polttoaineena on pelletti.[14]

Vuonna 2006 valmistunut Katri Valan lämpöpumppulaitos on maailman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottava laitos. Laitos hyödyntää lämmön tuotannossa puhdistetun jäteveden hukkalämpöä. Lämpöpumppulaitos kattaa lämmön tuottamisen Helsinkiin hiilineutraalisti koko kesäkauden ajan. Laitoksessa on tällä hetkellä kuusi lämpöpumppua. Seitsemäs lämpöpumppu on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2023 aikana. Seitsemäs lämpöpumppu nostaa laitoksen lämpökapasiteetin yhteensä 155 MW:iin ja jäähdytystehon kapasiteetin 103,5 MW:iin.[15]

Vuosaaren biolämpölaitos aloitti lämmöntuotannon joulukuussa 2022. Laitoksen kaukolämpöteho on yli 260 MW, ja sen tuottama kaukolämmön energia vastaa noin neljännestä Helenin kaukolämmön tuotannosta. Laitos vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 700 000 tonnia vuodessa.[16]

Kaukojäähdytyksen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukojäähdytyksen tuotanto käynnistyi vuonna 2005. Sen tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kaukojäähdytys tuotetaan kylmästä merivedestä aina, kun se on mahdollista; kesäisin sitä tuotetaan ensisijaisesti hyödyntämällä yhteistuotantolaitoksilla syntyvää lämpöenergiaa, joka muuten jäisi käyttämättä. Kaukojäähdytyksessä kiinteistöissä syntyvä ylimääräinen lämpö otetaan talteen ja käytetään hyödyksi kaukolämmön tuotannossa.[17]

Kaukojäähdytys kattaa koko Helsingin kantakaupungin alueen, ja se laajenee vuosittain uusille alueille. Kaukojäähdytys viilentää Helsingissä paitsi kauppakeskuksia, hotelleja, toimistoja, julkishallinnon kiinteistöjä ja tietokonesaleja, myös yhä useammin asuinkiinteistöjä. Vuonna 2017 kaukojäähdystä tuotettiin 141 GWh, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna.[18]

Helenin jäähdytysratkaisu on saatavilla myös jäähdytysverkoston ulkopuolella asuville helsinkiläisille. Kaukolämpötaloissa jäähdytys voidaan toteuttaa paikallisesti lämpöpumpulla. Esimerkiksi Kruunuvuoressa tai Lauttasaaressa sijaitsevaan kerrostaloon jäähdytys voidaan toteuttaa samaan tapaan kuin perinteisessä kaukojäähdytyksessä.[19]

Tuulivoiman tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakiakangas 3 -tuulipuiston 20 tuulivoimalaa aloittivat säännöllisen sähköntuotannon huhtikuussa ja Juurakon seitsemän voimalaa marraskuussa 2022. Oulaisten Karahkan tuulipuiston on määrä valmistua vuoden 2024 lopulla ja Kurikan Kalistannevan tuulipuisto aloittaa toimintansa tammikuussa 2025. Niinimäen tuulipuistoon Pieksämäelle rakennetaan 22 tuulivoimalaa, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 lopulla.[20] Pjelaxin tuulivoimapuistosta Helen omistaa 40 prosenttia.

Aurinkoenergian tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helen investoi aurinkoenergiantuotantoon ostamalla rakennusvalmiin aurinkopuiston Uudenkaupungin Kalannista. Aurinkopuiston vuosituotanto on yli 200 MWp. Puiston rakennustyöt aloitetaan vuoden 2023 alussa, ja tuotannon aloitusajankohdaksi on arvioitu vuoden 2024 loppu.

Helen rakentaa aurinkopuiston Nurmijärvelle, johon suunnitteilla noin 2 800 aurinkopaneelin maa-asenteinen aurinkovoimala. Nurmijärven aurinkopuiston kokonaiskapasiteetti on 1,5 MW. Tämän lisäksi Helen suunnittelee Lohjalle 10 MW:n suuruista aurinkovoimalaa, jonka rakentaminen alkaa keväällä 2023.[21]

Sähkövarastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helenillä on 1,2 MW/0,6 MWh sähkövarasto Suvilahdessa[22] ja 5 MW/10 MWh sähkövarasto Lakiakangas III:n yhteydessä[23]. Nurmijärvelle ollaan rakentamassa 40 MW sähkövarastoa[24].

Sähköntuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköä hankittiin vuonna 2017 Helsingin voimalaitoksista sekä voimaosuuksien ja ostojen kautta 6 292 GWh. Sähköä myytiin 6 167 GWh.[25] Helen myy sähköä noin 400 000 asiakkaalle eri puolille Suomea.[26]

Sähkönhankinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 sähkön kokonaishankinta energialähteittäin[27]:

  • Maakaasu 30 %
  • Kivihiili 25 %
  • Ydinvoima 27 %
  • Uusiutuvat energianlähteet 18 %

Tytäryhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helen Sähköverkko Oy 100 %
  • Oy Mankala Ab 100 %
  • Helsingin Energiatunnelit Oy 90 %
  • Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy 60 %
  • Kristinestad Tupaneva Oy 60 %
  • Kalistanneva Hallinnointiyhtiö Oy 60 %

[28]

Osakkuusyhtiöt ja osakeomistukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Voimapiha Oy 33,3 %
  • EPV Energia Oy 6,0 %
  • Kemijoki Oy 1,6 %
  • Pohjolan Voima Oyj 0,6 %
  • Böle Vindkraft Ab/Oy 40,0 %
  • Kristinestad-Tjöck Vindpark Ab 40,0 %
  • Pjelax Vindkraft Ab/Oy 40,0 %
  • Liikennevirta Oy 24,7 %
  • Viiatti GridCo Oy 30,0 %
  • CLIC Innovation Oy 2,2 %

[28]

Suunnitelmat ja hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali energiayhtiö vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren voimalaitos suljettiin 1. huhtikuuta 2023, ja Salmisaaren hiilivoimala 1. huhtikuuta 2025 mennessä.[29][30] Tavoitteena on tehdä päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja vaiheittain ja hyödyntää kaikki uusien teknologien tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n energiantuotanto kuuluu Euroopan unionin päästökaupan piiriin. Loppuvuonna 2014 Salmisaaren voimalaitoksella ryhdyttiin polttamaan puupellettiä kivihiilen joukossa. Hanasaaren voimalaitoksella pelletinpoltto kivihiilen joukossa alkoi vuonna 2015. Vuonna 2017 Salmisaaren voimalaitosalueelle rakennettiin uusi pellettilämpölaitos, joka otetaan käyttöön talvella 2018. Pellettilämpölaitos on yksi osa Helenin mittavaa investointiohjelmaa kivihiilen korvaamiseksi.[31]

Helen rakentaa Helsingin Eiranrantaan uuden lämpöpumppulaitoksen, jolla tuotetaan hiilineutraalia kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä puhdistetun jäteveden hukkaenergiasta. Lämpöpumppulaitoksen arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2025 lopussa.[32]

Meriveden hyödyntämistä lämmöntuotantoa varten on tutkittu Helenissä vuodesta 2016 lähtien. Helsingin Salmisaareen suunnitteilla oleva meriveden lämmöntalteenottohanke on tällä hetkellä kaksi vuotta kestävässä kehitysvaiheessa. Meriveden lämmöntalteenottoprojekti koostuu merivesijärjestelmästä ja Salmisaaren lämpöpumppulaitoksesta. Merivesijärjestelmä sisältää noin 17 kilometriä pitkän vedenottotunnelin sekä noin 9 kilometriä pitkän vedenpurkutunnelin. Rakennettaviin lämpöpumppuihin on tarkoitus johtaa merivettä ympäri vuoden. Lämpöpumput voivat hyödyntää jopa alle kaksiasteista merivettä kaukolämmön tuotantoon.[33]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helenin uutinen 16.12.2021: Helenin toimitusjohtaja vaihtuu. Viitattu 18.1.2023
  2. ↑ a b c Virolainen, Mia & Wiitakorpi-Björkman, Vilma & Vainio, Milja: Helenin vuosikertomus 2021 Helen.fi. Helen Oy. Viitattu 16.1.2023.
  3. ↑ Helenin verkkosivusto: Energiatulevaisuus. Viitattu 19.1.2023
  4. ↑ Helenin verkkosivusto: Pitkäjänteistä ilmastotyötä. Viitattu 19.1.2023
  5. ↑ Turpeinen, Oiva: Energiaa pääkaupungille, sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, s. 86. Amer-Yhtymä Weilin & Göös, 1984.
  6. ↑ Heikinheimo, Mikko: Keksintöjen kirja I Sähkö ja sen käyttö, s. 380. WSOY, 1934.
  7. ↑ Turpeinen, Oiva: Energiaa pääkaupungille, sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, s. 177. Amer-Yhtymä Weilin & Göös, 1984.
  8. ↑ Turpeinen, Oiva: Energiaa pääkaupungille, sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, s. 302. Amer-Yhtymä Weilin & Göös, 1984.
  9. ↑ Turpeinen, Oiva: Energiaa pääkaupungille, sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, s. 320. Amer-Yhtymä Weilin & Göös, 1984.
  10. ↑ Aikajana
  11. ↑ Helen Oy:n toiminta käynnistyy, Helenin tiedote 8.1.2015
  12. ↑ Helenin uutinen 17.11.2022: Helenin päästövähennystavoitteille virallinen hyväksyntä Science Based Targets –aloitteelta. Viitattu 19.1.2023
  13. ↑ Helen OY: Helenin vuosikertomus 2017 www.helen.fi. Helen Oy. Viitattu 29.5.2018.
  14. ↑ Lämpökeskukset, Helenin internet-sivut. Viitattu 29.5.2018
  15. ↑ Helenin uutinen 14.4.2020: Helen jatkaa investointeja hiilineutraaliuteen: Helsinkiin uusi, maailman suurimpiin kuuluva lämpöpumppu, joka mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen nopeammin. Viitattu 19.1.2023
  16. ↑ Helenin uutinen 20.12.2022: Vuosaaren biolämpölaitos on aloittanut lämmöntuotannon – muunneltava hybridilaitos tarjoaa huippuluokan energiatehokkuutta. Viitattu 19.1.2023
  17. ↑ Kaukojäähdytys, Helenin internet-sivut. Viitattu 21.1.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Helen: Helenin vuosikertomus 2017 www.helen.fi. Helen Oy. Viitattu 29.5.2018.
  19. ↑ Louko, Eeva: Jäähdytys viilentää tehokkaasti – miten se oikeasti toimii? 28.5.2019. Helen. Viitattu 16.8.2022.
  20. ↑ Helenin uutinen 7.12.2022: Tuulivoima on yksi kestävän energiajärjestelmän peruspilareista. Viitattu 19.1.2023
  21. ↑ Helenin uutinen 22.12.2022: Helen investoi vahvasti aurinkoenergian tuotantoon ostamalla rakennusvalmiin aurinkopuiston Uudestakaupungista. Viitattu 19.1.2023
  22. ↑ https://www.helen.fi/uutiset/2016/sahkovarasto
  23. ↑ https://www.helen.fi/uutiset/2021/helen-investoi-suurimpaan-sahkovarastoonsa
  24. ↑ https://www.helen.fi/uutiset/2024/helen-investoi-sahkojarjestelman-joustavuuteen-sijoittamalla-suuren-mittaluokan-sahkovarastoon
  25. ↑ Helenin vuosikertomus 2017, liiketoimintavuosi helen.fi. Helen Oy. Viitattu 29.5.2018.
  26. ↑ Helenin tiedote: Lämmin vuosi 2014 vähensi energian käyttöä.
  27. ↑ Helenin vuosikertomus 2021 helen.fi. Helen Oy. Viitattu 16.1.2023.
  28. ↑ a b Helen Konserni. Tietoa yrityksestä helen.fi. Helen Oy. Viitattu 16.1.2023.
  29. ↑ Airaksinen, Annastiina: Salmisaaren B- voimalaitoksen tuotantokäyttöä jatketaan toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi Tekniikka&Talous. 27.1.2022. Viitattu 2.3.2023.
  30. ↑ Helenin uutinen 21.12.2021: Helen lopettaa hiilen käytön yli viisi vuotta suunniteltua aiemmin. Viitattu 18.1.2023
  31. ↑ Helenin tiedote 18.10.2017: Pelletti syttyi Suomen suurimmassa pellettikattilassa. Viitattu 30.11.2017
  32. ↑ Helenin uutinen 19.12.2022: Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea Helenin uudelle Eiranrannan lämpöpumppulaitokselle. Viitattu 19.1.2023
  33. ↑ Helenin Uutta voimaa -blogi 7.9.2022: Meriveden lämmöntalteenottohanke kehitysvaiheeseen - ainutlaatuisen hankkeen raami täydentyy yksityiskohdilla. Viitattu 19.1.2023

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Laura Aalto, Sähkötalo, Helsingin Energia, 2005
  • Laura Aalto, Sörnäisten energiahuoltoalue: 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä, Helsingin Energia, 2006
  • Laura Aalto, Kaupunkikuva: 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä, Helsingin Energia, 2008
  • Laura Aalto, Voimalaitosrakentamista ja näkymiä tulevaisuuteen. Helsingin Energia, 2009
  • Maija Mäki, Hyvää energiaa helsinkiläisille – Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen menestystarina jatkuu, 2012

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helen&oldid=22506510”