Galerie Hörhammer
Galerie Hörhammer oli Helsingissä toiminut taidegalleria. Vuonna 1918 perustettu galleria oli vuosikymmenten ajan yksi Suomen merkittävimmistä taidegallerioista.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galerie Hörhammerin perusti taidekauppias ja entinen sosialidemokraattien kansanedustaja Ivar Hörhammer. Hän oli ryhtynyt Gösta Stenmanin taidesalongin osakkkaaksi vuonna 1916, mutta myi osuutensa jo vuoden kuluttua ja ryhtyi keräämään omaa kokoelmaa, johon kuului taideteosten ohella vanhoja mattoja sekä ryijyjä. Hörhammer oli luonut hyvät suhteet taiteilijoihin ja Galerie Hörhammer aloitti toimintansa Kasarmikatu 23:ssa Magnus Enckellin näyttelyllä syyskuussa 1918. Seuraavan parinkymmenen vuoden aikana galleriassa nähtiin muun muassa Pekka Halosen, Eero Järnefeltin, Yrjö Ollilan, Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Berndt Lindholmin sekä Septem-ryhmän näyttelyt.[1] Galleriassa oli esillä ainoastaan kallista kotimaista laatutaidetta. Lisäksi galleriassa oli laaja ryijykokoelma, jonka Hörhammer oli kerännyt Keski-Suomesta.[2] Galleriasta tuli taidepiirien trendikäs kohtaamispaikka, jonka takahuoneessa asiakkaat ja taiteilijat seurustelivat.[3]
Ivar Hörhammerin kuoltua 1953 gallerian toimitusjohtajana oli hänen puolisonsa Dorthy Aminoff.[4] Hänen aikanaan galleria keskittyi Suomen kulta-ajan taiteeseen ja tuli tunnetuksi säännöllisesti pidetyistä myyntinäyttelyistään "Vanhaa ja uutta" sekä "Suurten taiteilijoiden pieniä töitä".[5][6] Dorthy Aminoffin jäätyä eläkkeelle toimitusjohtajana toimi vuodesta 1983 lähtien heidän poikansa Paul Hörhammer (1949-2016). Vuonna 1984 galleria aloitti myös huutokauppatoiminnan.[7][8] Vuonna 1996 Hörhammerin ja Bukowskin huutokauppakamarit yhdistivät toimintansa, mutta Hörhammerin galleria jatkoi edelleen itsenäisenä 2000-luvun alkuun saakka.[9] 2010-luvun vaihteessa Paul Hörhammer sekaantui niin sanottuun suureen taideväärennösjuttuun.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Miller, Anu: Ivar Hörhammer taidekentän toimijana 1918–1930, s. 19–20, 51. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Miller, 2017 s. 65.
- ↑ Santajärvi, Pirkko: Taidekaupan Grand Old Lady (vain tilaajille) 13.5.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Santajärvi, Pirkko: Taidekaupan Grand Old Lady (vain tilaajille) 13.5.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Mänttäri-Buttler, Anina: Helsingin galleriakenttä, kentän muutokset ja positiot vuosina 1983–2009, s. 45. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Ekman-Kolari, Maria: Aminoff, Dorthy 2015. Minnesrunor. Viitattu 14.7.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Saukkola, Mirva: Ensimmäinen kymppini 27.8.1999. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Torvinen, Pekka; Nousiainen, Anu: Helsinkiläisessä huutokaupassa on myynnissä tänään erittäin kuuluisien kuvataiteilijoiden teoksia – Taideasiantuntijoiden mukaan ne ovat peräisin epäilyttävästä lähteestä (vain tilaajille) 3.6.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Hakala, Pekka: Taide- kauppiaat Bukowski ja Hörhammer yhdistyvät (vain tilaajille) 16.12.1995. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Kotirinta, Pirkko: Uutuuskirja: Taideväärennöksiin on sotkeutunut professoreita, konservaattoreita, aitoustodistusten tekijöitä ja ortodoksinen kirkko (vain tilaajille) 23.3.2024. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2024.