Gösta Stenman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gösta Stenman (13. syyskuuta 1888 Oulu19. maaliskuuta 1947 Tukholma) oli merkittävä suomalainen taidekauppias, taiteenkeräilijä ja mesenaatti. Ennen taidekauppiaan uraa Stenman työskenteli toimittajana ja perusti oman uutistoimiston.

Gösta Stenman tuki monia 1900-luvun alun suomalaisia taidemaalareita, joukossa muun muassa aikalaistaiteilijat Helene Schjerfbeck ja Tyko Sallinen, jotka Stenman palkkasi galleriansa kuukausipalkkaisiksi taiteilijoiksi. Taidemaalari Juho Mäkelä, joka oli Stenmanin läheinen ystävä ja ensimmäinen hänen taidekauppiaan urallaan tukema taiteilija, maalasi Stenmanista nuoruudenmuotokuvan.[1]

Stenmanin kokoamiin taideteoksiin kuului myös renessanssitaiteen helmiä, kuten Rubensin, Tizianin ja Rembrandtin teoksia.[2] Hän yhdisti toiminnassaan paitsi kansallisen ja kansainvälisen, myös vanhan ja modernin taiteen.

Vuonna 1919 hän avasi taidepalatsin entiseen Aleksanterin poikakimnaasin taloon (talossa toimi myöhemmin Uuden Suomen toimitus ja se sijaitsee nykyisin Mannerheimintie 6:ssa) Svenska Teaternia vastapäätä, ja siellä hän järjesti monia julkisuutta saaneita näyttelyitä.

Taidesalongin toiminta päättyi Helsingissä 1927, kun Stenman muutti perheineen Ruotsiin. Stenman avasi myös Tukholmassa taidesalongin laajentaen toimintaansa taidekauppiaana Pariisiin ja Lontooseen. Kuningas Kustaa V myönsi hänelle vuonna 1937 hovi-intendentin eli Ruotsin kuninkaallisten taidekokoelmien hoitajan arvon.[3] Viimeisenä elinvuotenaan Stenman vietti pari kuukautta New Yorkissa tutustuen muun muassa Frickin taidemuseon kokoelmiin.[4]

Stenmanin perilliset ovat lahjoittaneet hänen arkistonsa Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkistoon. Arkistoa on jo hyödyntänyt Camilla Hjelm Stenmania käsittelevässä väitöskirjassaan.[5]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Krohn: Gösta Stenman - löytöretkeilijä taiteen maailmassa. WSOY, 1970.
  • Camilla Hjelm: Modernismens förespråkare, Gösta Stenman och hans konstsalong. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, 2009. ISBN 978-951-53-3182-3. (ruotsiksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eino Krohn, Gösta Stenman – Löytöretkeilijä taiteen maailmassa, WSOY 1970 s. 29–32
  2. Tiina Krohn: Taidekauppiaan erehtymätön silmä. Glorian Antiikki, , 2004. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.11.2009.
  3. Eeva Järvenpää: "Gösta Stenmanin upea taidepalatsi avasi ovensa entisessä Aleksanterin kimnaasissa". Helsingin sanomat, 24.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.8.2008.
  4. Eino Krohn, Gösta Stenman – Löytöretkeilijä taiteen maailmassa, WSOY 1970 s. 126
  5. Anu Uimonen: Kuvataiteen keskusarkisto sai Gösta Stenmanin merkittävän arkiston. Helsingin Sanomat, 17.6.2009, s. C3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]