Helena Westermarck
| Helena Westermarck | |
|---|---|
 Helena Westermarck. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Helena Charlotta Westermarck |
| Syntynyt | 20. marraskuuta 1857 Helsinki |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 1938 (80 vuotta) Helsinki |
| Taiteilija | |
| Kuuluisimpia töitä | Silittäjättäret |
| Palkinnot | |
|
Valtion kirjallisuuspalkinto (1900) |
|
Helena Charlotta Westermarck (20. marraskuuta 1857 Helsinki – 6. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kirjailija ja naisasianainen. Hänen veljensä oli antropologi Edvard Westermarck.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Westermarck opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1874–1877, jonka jälkeen opinnot jatkuivat taidemaalari Adolf von Beckerin johdolla vuoteen 1880 asti. Westermarck muutti 1880 Ranskaan Pariisiin, jossa opiskeli Académie Colarossissa vuosina 1880–1881 ja 1884.[1]
Pariisissa Westermarck sairastui keuhkotautiin eikä voinut enää jatkaa maalaamista, vaikka toipuikin taudista. Hän alkoi sairasaikanaan kirjoittaa esseitä ja taidearvosteluita Finsk Tidskrift aikakauslehteen. Myöhemmin Westermarck kirjoitti yhä enemmän naisen asemasta yhteiskunnassa sekä naishistoriasta. Hän oli Unioni Naisasialiiton ensimmäisiä vaikuttajia, kun yhdistys perustettiin vuonna 1892. [2]
Westermarckin kuuluisimpiin töihin kuuluu maalaus Silittäjättäret (1883).[3]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ur studieboken I–II, berättelser och utkast. 1890-1891. Novelleja ja esseitä.
- Nyländska folksagor berättade för ungdom af Helena Westermarck. 1897. Satukokoelma.
- Tecken och minneskrift från adertonhundratalet (I fru Ulrikas hem). 1900. Romaani.
- Ljud i natten. 1903. Romaani.
- Vandrare. 1910. Romaani.
- Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnosprår i finländskt kulturliv. 1928. Elämäkerta.
- Mina levnadsminnen. 1941. Postuumi muistelmateos.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli. Westermarck Helena Charlotta 2005. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 13. huhtikuuta 2008.
- ↑ Alarto, Anne – Kyrki, Irma – Saraste, Maija: Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. (PDF) 7.4.2005. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 13.4. 2008.
- ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Maalarin ja kirjailijan sielu: Helena Westermarckin elämäkerta 18.11.2009. Agricolaverkko. Viitattu 13.3.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dahlberg, Julia: Konst och vetenskap: Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror. Niin & näin 2/2016.
- Dahlberg, Julia: Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910. Diss. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 201. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten, 2018. ISSN 0067-8481. ISBN 978-951-653-420-9. Teoksen verkkoversio.
- Dahlberg, Julia (2018). "Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid, 1880–1910. Lectio praecursoria 3.3.2018". Ennen ja nyt. Historian tietosanomat.
- Dahlberg, Julia (2018). ”When Artists Became Intellectuals. Female Artistic Persona and Science as a Significant Other”, Persona Studies 4:1 (2018), 60–73. Teoksen verkkoversioon.
- Konttinen, Riitta: ”Westermarck, Helena (1857–1938)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 458–460. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- Toftegaard Pedersen, Arne: Helena Westermarck: Intellektets idoga arbetare. Skrifter utgivna av Svenska folkskolans vänner, 207. Helsingfors: Svenska folkskolans vänner, 2016. ISSN 1456-8233. ISBN 978-952-7076-23-1.
- Weckman, Harriet: Kynällä vai siveltimellä: Helena Westermarck 1857–1938. Otava, 2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helena Westermarckin digitoituja teoksia Kansalliskirjastossa.
- Westermarck, Helena hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
