Finlayson

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. helmikuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista yritystä. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Finlayson Oy
Tunnuslause Sisusta miten sisustat, kunhan sisustat itsellesi.
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1820
Kotipaikka Helsinki
Liikevaihto 40,8 milj. € (2021)
Henkilöstö 169 (2019)
Kotisivu http://www.finlayson.fi/
Finlaysonin tehdasalue sijaitsee Tammerkosken rannalla Tampereen keskustassa.
Finlayson-Forssan rakennuskantaa. Oikealla oleva entinen automaattikutomo toimii nykyään kauppakeskuksena. Vanhassa kutomossa toimii enimmäkseen terveys- hoiva- ja hyvinvointipalveluita.

Finlayson Oy [ˈfɪnlɛɪsən] on vuonna 1820 perustettu suomalainen tekstiilialan yritys, joka suunnittelee sisustustekstiilejä Finlayson-tuotemerkin alla. Finlaysonilla on yhteensä 22 omaa myymälää, tehtaanmyymälää ja shop-in-shopia Suomessa ja Ruotsissa sekä verkkokauppa.[1][2]

Vuoden 2019 lopussa yhtiöllä oli 169 työntekijää ja konsernin liikevaihto oli noin 30,3 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa. Finlaysonin tuotteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan enimmäkseen Turkissa. Esimerkiksi Finlaysonin Elefantti-kuosin puuvillalakanat suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Turkissa.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konepajasta tekstiilitehtaaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlayson sai alkunsa skotlantilaisen James Finlaysonin vuonna 1820 perustamasta konepajasta ja valimosta Tampereella. Silloinen tehdas valmisti karstaus- ja kehruukoneita villan ja pellavan kehruuta varten. Yritys menestyi kuitenkin heikosti, sillä koneet eivät käyneet kaupaksi. Finlayson siirtyikin koneiden valmistuksesta puuvilla- ja villalangan kehruuseen sekä kankaan kudontaan. Suomen puuvillateollisuuden alkuna pidetään vuotta 1828, jolloin Finlaysonin tehtaasta tuli puuvillatehdas. Jo vuonna 1831 puuvillalankojen myynti ulottui kaikkialle Suomessa. Puuvillatehdas nousi Suomen suurimmaksi tehtaaksi 1840-luvulla ja Pohjoismaiden suurimmaksi 1850-luvulta aina 1920-luvulle. Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882. 1900-luvulle tultaessa Finlaysonilla oli työntekijöitä noin 3 300. Yhtiö laajeni yritysostoin myös muovi- ja sahateollisuuteen.

Vuonna 1836 iäkäs James Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle (nykyään Tallinna) liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa. Tehtaalla oli hyvä maine ja Finlayson edellytti ostajien säilyttävän hänen nimensä yhtiön nimessä. Uudeksi nimeksi tuli Finlayson & Co.

Finlaysonin tehdasalueesta Tampereella tuli merkittävä keskittymä, jonne perustettiin ja rakennettiin asuntoja, oma koulu, sairaala, sairauskassa, kirjasto ja kirkko. Tehdas avasi Tampereen ensimmäisen säästöpankin ja osuuskaupan.

Finlayson-Forssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1934 Finlayson osti 50,1 prosenttia Osakeyhtiö Forssan osakkeista Isak Julinilta. Tällä vuonna 1857 perustetulla yhtiöllä oli puuvillakehräämö, kutomo ja sahalaitos Forssassa. Osakeyhtiö Forssa fuusioitiin Finlaysoniin samana vuonna ja uuden yhtiön nimeksi tuli Oy Finlayson-Forssa Ab.

Vuonna 1964 yhtiöön fuusioitiin Vaasan Puuvilla Oy. Vuonna 1856 perustettu Vaasan Puuvilla omisti Vaasassa puuvillakehräämön, kutomon, värjäämön, ompelulankatehtaan ja viimeistelylaitoksen. Viimeksi Finlaysoniin fuusioitiin vuonna 1973 Porin Puuvilla Oy. Tällä 1898 perustetulla yhtiöllä oli puuvillakehräämö, kutomo ja värjäämö Porissa Isosannan kaupunginosassa Kokemäenjoen pohjoisrannalla. Vuoden 1973 fuusion yhteydessä yhtiön nimi muutettiin Oy Finlayson-Forssa Ab:sta Oy Finlayson Ab:ksi. [4]

Omistajina Asko ja CapMan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlaysonin toiminta kutistui merkittävästi 1980-luvun kuluessa. Vuonna 1986 Asko Oy hankki Finlaysonin osake-enemmistön, ja yhtiö fuusioitiin Askoon joulukuussa 1988. Huhtikuussa 1998 Finlaysonin liiketoiminta myytiin norjalaiselle Sagatex ASA:lle, joka puolestaan myi sisustustekstiililiiketoiminnan edelleen marraskuussa 2000 CapManin Espe Group Oy:lle. Espe Group muutti 2005 nimensä Finlayson & Co Oy:ksi, jonka tytäryhtiö uusi Finlayson Oy on. Ikaalisten kutomo, Forssan työvaatekankaiden tehdas ja Forssan muovitehdas jäivät 2001 Sagatex ASA:n uuteen Finlayson Forssa Oy -nimiseen tytäryhtiöön.[4]

Marraskuussa 2008 Finlayson Forssa Oy ilmoitti konkurssista. Työt tehtaalla päättyivät konkurssipesän lukuun 23. tammikuuta 2009.[5] Työvaatekankaita valmistava yhtiö ei ole saanut riittävästi tilauksia, kun aiempi pääasiakas Puolustusvoimat päätyi tilaamaan asepukukankaat kaukoidästä. Konkurssin yhteydessä Finlayson Oy vakuutti, että Finlayson Forssan konkurssi ei vaikuta sisustustekstiilejä tuottavan Finlayson Oy:n toimintaan. Tammikuussa 2009 yhtiö kuitenkin ilmoitti koko henkilökuntaa koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta sekä maaliskuussa Forssan tuotantoyksikön sulkemisesta. Sen tuotanto ajettiin alas syyskuussa 2009, mutta kaupunkiin jäivät vielä yhtiön malliosasto ja logistiikkakeskus.

Yrityskauppa 2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omistaja Capman myi kesäkuussa 2014 Finlaysonin kodintekstiililiiketoiminnot mainostoimisto Bob the Robotin perustajille Jukka Kurttilalle ja Petri Pesoselle sekä finanssialalla toimineelle Risto Voutilaiselle. Jukka Kurttilasta tuli Finlaysonin toimitusjohtaja. Familon myytiin samalla ruotsinvirolaiselle tekstiilitehtailijalle Peter Huntille ja hänen yritykselleen Wendrelle, joka on tehnyt alihankintaa muun muassa Ikealle.[6]

Oma logistiikkakeskus suljettiin keväällä 2019 ja toiminnot siirrtyivät ostopalveluna Posti Oyj:lle

Finlaysonin tehdasalue on olemassa edelleen Tammerkosken rannalla Tampereen keskustassa.

Vuonna 2019 Finlayson hankki omistukseensa Reino- ja Aino-tossut.[7]

Manna & Co

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Finlaysonin, Makia Clothing Oy:n ja Vallila Interiorin omistus keskitettiin uuteen holdingyhtiöön nimeltä Manna & Co. Näiden lisäksi uusi yhtiö oli ostanut 20 prosenttia Sasta-yhtiöstä, ja mukaan tuli myös Finlaysonin tytäryhtiö Reino & Aino. Kunkin yhtiön keskeiset osakkaat jatkoivat emoyhtiön omistajina, ja järjestely toteutettiin osin osakevaihdolla.[8]

Manna & Co jätti lokakuussa 2023 Helsingin käräjaoikeuteen hakemuksen yrityssaneeraukseen. Samalla jätettiin myös sen tytäryhtiöiden Finlaysonin, Makian ja Vallilan hakemukset saneerausmenettelyyn.[9]

Suunnittelijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlaysonin nykyinen ateljee sijaitsee Helsingin Vallilassa. Finlayson käyttää suunnittelussaan free-lance-suunnittelijoita.

Finlaysonin tunnettuja klassikkokuoseja ovat suunnitelleet esimerkiksi Aini Vaari (Coronna vuonna 1958, Taimi vuonna 1961), Pirkko Hammarberg (Optinen Omena vuonna 1973) ja Eine Lepistö (Aalto vuonna 1977)[10]

Finlaysonin sisustustekstiileille on myönnetty suomalaisesta suunnittelusta kertova Design from Finland -merkki, lisäksi monet tuotteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa.

Vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlaysonin haavena on olla maailman läpinäkyvin tekstiilialan yritys. Yritys on tehnyt työtä tavoitteen edistämiseksi, esimerkiksi julkaisi vastuullisuuden tavoiteohjelman, joka jatkui vuoteen 2020 saakka. Yritys on myös kierrätyskampanjoiden kautta kerännyt asiakkailta tuotteita kierrätykseen ja antanut niille uuden elämän valmistamalla esimerkiksi kierrätetyistä farkkuvaatteista froteepyyhkeitä ja vanhoista pussilakanoista räsymattoja.[11] Yritys valittiin toimialan vastuullisimmaksi toimijaksi kahtena vuonna peräkkäin (2016–2017) Sustainable Brand Index -kuluttajatutkimuksessa.[12]

Kohut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2017 Finlayson tiedotti järjestävänsä viikon kestävän kampanjan, jonka aikana naispuoliset asiakkaat saisivat ostoksistaan 17 prosentin alennuksen mutta miesasiakkaat maksaisivat normaalin hinnan. Miesten ja naisten maksamien hintojen erotus lahjoitettaisiin Naisasialiitto Unionille. Kampanjan tarkoituksena on Finlaysonin mukaan herättää keskustelua miesten ja naisten välisestä palkkaerosta.[13][14] Tiedote sai runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa ja osa kommentoijista kyseenalaisti kampanjan laillisuuden. Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kurttila sanoi olevansa varma siitä että kampanja rikkoisi tasa-arvolakia ja totesi kampanjan olevan "tietoinen ja harkittu riski".[15] Tasa-arvovaltuutettu sai asiasta yhteensä 16 valitusta ja lukuisia yhteydenottoja[16][17]. Finlayson tarkensi myöhemmin kampanjaansa siten että kuka tahansa saisi pyytäessään alennuksen sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvovaltuutettu vaati Finlaysonia täsmentämään kampanjaansa koskevaa markkinointiaan siten, että siitä kävisi selvästi ilmi, että jokaisella olisi mahdollisuus saada hinnanalennus sitä erikseen pyytämättä.[16] Kurttila totesi yhtiön olevan pahoillaan valtuutetun päätöksestä mutta että yhtiö tekisi muutoksia kampanjaansa.[18]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www2.finlayson.fi/finlayson[vanhentunut linkki]
  2. ↑ http://www.suomalainenjoulu.fi/ajassa/blogi/jouko-salakka-kaipuu-yksinkertaisuuteen
  3. ↑ Kaikki ”Suomi-tuotteet” eivät todellakaan ole oikeasti kotimaisia – katso 40 tuotteen lista www.iltalehti.fi. Viitattu 8.12.2019.
  4. ↑ a b https://www.porssitieto.fi/poistuneet/finlayson.shtml
  5. ↑ Forssan Lehti, 23. tammikuuta 2009
  6. ↑ Minna Nalbantoglu, Kaja Kunnas: Loikka lakanakauppaan. Helsingin Sanomat 13.6.2014 A 33
  7. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10746116
  8. ↑ Santaharju, Teija: Finlayson, Vallila ja Makia kokoavat voimansa – design-alan tuorein nimi on Manna & Co yle.fi. 25.5.2021. Viitattu 25.5.2021.
  9. ↑ Finlayson, Vallila ja Makia emoyhtiöineen hakevat yrityssaneeraukseen – brändejä saatetaan myydä Ilta-Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  10. ↑ 190-vuotisjuhlavuoden Klassikko-tuotteet (Arkistoitu – Internet Archive), Finlayson. Viitattu 10.11.2014.
  11. ↑ Yrityksellämme ei ole salaisuuksia – Vastuullisuus Finlaysonilla info.finlayson.fi. Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 17.8.2017. (englanti)
  12. ↑ ABOUT FINLAND SUSTAINABLE BRAND INDEX. Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 17.8.2017. (englanti)
  13. ↑ Konttinen, Matti: Alennus vain naisille – Tasa-arvovaltuutettu tutkii, syrjiikö Finlaysonin kampanja miehiä Yle Uutiset (yle.fi). 25.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 25.8.2017.
  14. ↑ Kempas, Karla: Finlayson ottaa kantaa palkkaeroihin: naiset maksavat syyskuussa 17 prosenttia vähemmän pyyhkeistä ja lakanoista – ”Totta kai me rikomme lakia” Helsingin Sanomat (hs.fi). 24.8.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2017.
  15. ↑ Kempas, Karla: Naisia suosiva alennuskampanja viranomaisten tutkintaan – entä onko Finlaysonilla itsellään tasa-arvoiset palkat? Helsingin Sanomat (hs.fi). 25.8.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2017.
  16. ↑ a b Tasa-arvovaltuutettu vaatii muutoksia Finlaysonin kampanjan toteutukseen tasa-arvo.fi. 30.8.2017. Tasa-arvovaltuutettu (tasa-arvo.fi). Viitattu 1.9.2017.
  17. ↑ Tasa-arvovaltuutettu kehottaa Finlaysonia muuttamaan ale-kampanjaansa – yhtiön mukaan kuka tahansa voi saada alennuksen Yle Uutiset (yle.fi). 30.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 1.9.2017.
  18. ↑ Finlayson aikoo pitää kiinni tasa-ar­vo­kam­pan­jan­sa hengestä – "Olemme pahoillamme, että lakia tulkitaan näin tiukasti" kaleva.fi. 30.8.2017. Kaleva Oy. Viitattu 1.9.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finlayson.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finlayson&oldid=22739040”