Filokalia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Filokalia
Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia
Φιλοκαλία
τῶν ἱερῶν νηπτικῶν
Filokalian suomennosten kansi.
Filokalian suomennosten kansi.
Alkuperäisteos
Kirjailija koonneet pyhät Makarios Korinttilainen ja Nikodemos Athosvuorelainen
Kieli muinaiskreikka, kirkkoslaavi
Genre hartauskirjallisuus
Julkaistu 1782
Suomennos
Suomentaja sisar Kristoduli, toimittanut Irinja Nikkanen
Kustantaja Valamon Ystävät ry
Julkaistu 1981
ISBN ISBN 951-99294-7-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Filokalia eli Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia (m.kreik. Φιλοκαλία τῶν ἱερῶν νηπτικῶν, Filokalia tōn hierōn nēptikōn) on viisiosainen kokoelma 300–1400-luvuilla eläneiden munkkien kirjoituksia. Se on tärkeä osa ortodoksista hartauskirjallisuutta. Kokoelman nimi tulee kreikan kielen sanoista fileōrakastaa’ ja kaloskauneus’, ’hyvyys’, ”kauneuden rakastaminen”. Filokaliassa painotetaan hiljentymisen ja sisäisen kilvoituksen merkitystä uskonnollisessa elämässä.[1][2][3]

Teoksen koko nimi on Raitishenkisten pyhien rakkaus kauneuteen: kokoelma pyhien jumalankantajaisien kirjoituksia, joiden käytännöllisen ja kontemplatiivisen eettisen filosofian kautta mieli puhdistuu, kirkastuu ja täydellistyy (Φιλοκαλία τῶν ἱερῶν νηπτικῶν συνερανισθείσα παρὰ τῶν ἁγίων καὶ θεοφόρων πατέρων ἡμών ἐν ἠ διὰ τῆς κατὰ τὴν πράξιν καὶ θεωρίαν ἠθικής φιλοσοφίας ὁ νοῦς καθαίρεται, φωτίζεται, καὶ τελειούται, Filokalia tōn ierōn nēptikōn, syneranistheisa para tōn agiōn kai theoforōn paterōn en ē dia tēs kata tēn praksin kai theōrian ēthikēs filosofias o nūs kathairetai, fōtizetai kai teleiūtai).[1]

Filokalia tai sen osia on käännetty useille kielille, ainakin kirkkoslaaviksi, venäjäksi, romaniaksi, serbiaksi, ranskaksi, saksaksi, englanniksi, italiaksi ja suomeksi.[4][5][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filokalian alkuperäiset tekstit ovat koonneet pyhät Makarios Korinttilainen (Makários Notarás, 1731–1805) ja Nikodemos Athosvuorelainen (Nikólaos Kallivroútsis, 1749–1809). He edustivat Athoksella 1700-luvulla alkunsa saanutta kollybadeiksi kutsuttua liikettä, joka pyrki palauttamaan ortodoksisen kirkon käytäntöjä alkuperäiseen muotoon puhdistamalla niitä myöhemmin tulleista läntisistä vaikutteista. Tämän vuoksi he paneutuivat kirkon varhaisempien pyhien isien opetuksiin. Merkittävimpiä heidän ajamiaan uudistuksia oli liturgian palauttaminen todelliseksi ehtoollisjumalanpalvelukseksi, jossa ehtoolliseen osallistuu myös koko kirkkokansa.[1]

Makarios ja Nikodemos muodostuivat kollybadien johtajiksi. Kolmantena johtohenkilönä toimi Athanasios Paroslainen. Kollybadit kokosivat erityisesti Athoksen luostareissa säilyneitä askeesia ja hesykasmia koskevia kirjoituksia, jotka olivat joutuneet paljolti unohduksiin. Makarios antoi niiden toimittamisen Nikodemoksen tehtäväksi. Nikodemos vertaili eri käsikirjoituksia, tarkisti ja korjaili tekstiä sekä kirjoitti teoksen esipuheen. Lähteenään hän käytti muun muassa Fotioksen teosta Bibliotheke.[1][7]

Makarios ja Nikodemos lainasivat kokolman nimen Basileios Suurelta ja Gregorios Nazianzilaiselta, jotka kokosivat 300-luvulla Filokalia-nimisen Origeneen opetuksia sisältäneen teoksen. Nykyaikana nimeä on käytetty useissa muissakin erikielisissä ortodoksisissa hengellisissä kokoomateoksissa muun muassa Kreikassa ja Venäjällä.[1] Makarioksen ja Nikodemoksen Filokalia ilmestyi Venetsiassa vuonna 1782. Sen kustantamisessa mesenaattina toimi Ioánnis Mavrokordátos. Alkuperäisessä julkaisussa oli yksi osa ja 1207 sivua.[7]

Kollybadien toimintaa vastustettiin Athoksella pitkään, sillä jotkut erehtyivät pitämään heidän ajatuksiaan harhaoppisina. Osa kollybadeista karkotettiin Athokselta, ja seurauksena kollybadien ajatukset levisivät eri puolille Kreikkaa. Kollybadit saivat hyväksynnän Athoksella lopulta vuonna 1807, jolloin Makarios oli jo kuollut ja Nikodemos eli viimeisiä vuosiaan.[1]

Filokalia julkaistiin uudestaan Ateenassa kaksiosaisena vuonna 1893. Kolmas kreikankielinen julkaisuhanke toteutettiin viisiosaisena vuosina 1957–1976. Kaikki nämä julkaisut olivat pyhien isien käyttämää vanhaa kreikkaa. Filokalian nykykreikaksi käännetty laitos julkaistiin 1984–1988, kääntäjänä Antónios Galítis.[7] Kirkkoslaaviksi Filokalia julkaistiin vuonna 1793 Paisi Velitškovskin kääntämänä. Venäjäksi se ilmestyi vuonna 1877 Feofan Erakon kääntämänä (Dobrotoljubije).[4]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filokalia voidaan nähdä tiivistelmäksi idän kirkon luostaripyhien vuosisataisesta hengellisestä, askeettisesta ja hesykastisesta kokemuksesta.[1] Eri kielisissä käännöksissä on seurattu alkuperäistä kokoelmaa suoremmin tai löyhemmin. Joissakin käännöksissä joitakin kirjoituksia on lisätty ja poistettu. Seuraavassa sisältöä käsitellään suomenkielisen käännöksen mukaisesti. Nimistö on kuitenkin translitteroitu Wikipediassa käytettyjen periaatteiden mukaisesti, ja eroaa jonkin verran suomennoksissa käytetyistä muodoista.

Kirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filokalian venäjänkielisen vuoden 1905 painoksen kansi.

Filokalian suomenkieliseen laitokseen valitut tekstit ovat peräisin 28 eri kirjoittajalta. Näistä 24 on voitu varmasti tunnistaa, kun taas neljä jää nimettömiksi.[7] Kirjoittajista 18 kirkko on tunnustanut pyhiksi, viisi on ”kunnioitusta nauttivaa” ja on joukossa yksi harhaoppinenkin. Kaikki kirjoittajat ovat munkkeja. Kokoelman tekstien ajatusmaailmassa erakkoelämä on hengellinen korkeakoulu, mysteeri, jossa ihminen elää jo tämän- ja tuonpuoleisen rajalla.

Kirjoittajista varhaisin on Jesaja Erakko 300-luvulta, kotoisin Egyptin Thebasta ja alun pitäen orja. Hänen aikalaisensa on myös Filokalian harhaoppinen eli Euagrios Pontoslainen, joka vietti nuoruutensa kappadokialaisten isien vaikutuspiirissä ja eli myöhemmin autiomaassa. Euagrios kehitti erämaan demonologiaa. Johannes Cassianus syntyi vuoden 350 paikkeilla varakkaaseen perheeseen ja asui Betlehemissä ja Egyptissä. Hän perusti ensimmäiset Gallian luostarit. Cassianus on tunnettu erityisesti arvostelukykyä käsittelevästä opetuksestaan.

Filokalian toisen osan kirjoittaja on pyhä Maksimos Tunnustaja, joka syntyi vuonna 580 Konstantinopolissa aatelisperheeseen. 82-vuotiaana häneltä leikattiin kieli, ettei hän pystyisi puhumaan, ja hänet kuljetettiin korissa keikkuen muulin selässä Skemaronin linnoitukseen. Filokaliassa on hänen tuotannostaan ”400 kohtaa rakkaudesta” ja kreikkalaisessa Filokaliassa myös 700 kohtaa teologiasta.

Kolmannen ja neljännen osan kirjoittajien joukossa on Simeon Uusteologi (949–1022), joka syntyi Vähän-Aasian Paflagoniassa maalaisaateliin. Hän oli aikansa moderni nuori mies, joka halusi löytää henkilön, joka auttaisi häntä hänen etsiessään yhteyttä Jumalaan. Kerrotaan, että eräänä iltana hän seisoi rukoilemassa ja unohti täysin ajan ja paikan. Kaikkialla hän näki valoa eikä tuntenut maata jalkojensa alla. Hän ei pelännyt putoavansa ja täyttyi ilolla. Valokokemukset uusiutuivat myöhemmin. ”Älkää sanoko, ettei Jumala näyttäydy ihmisille!”

Suomenkielisen Filokalian tekstit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyhä Antonios Suuri
    • Opetuksia ihmisen luonteesta ja kehotuksia nuhteettomaan elämänvaellukseen
  • Pyhä Jesaja Erakko
    • Mielen varjelemisesta
  • Munkki Euagrios
    • Munkkielämän pääpiirteet
    • Himojen ja ajatusten erittelemisestä
    • Poimintoja hengellistä raittiutta käsittelevistä kirjoituksista
    • Rukouksesta
  • Pyhä Cassianus Roomalainen
    • Kahdeksasta pahasta ajatuksesta: vatsanpalvonnasta, haureuden hengestä ja lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä
    • Skiitan pyhistä isistä ja arvostelukyvyn armolahjasta
  • Pyhittäjäisä Markus Askeetti
    • 200 kohtaa hengellisestä laista
    • Niille, jotka arvelevat vanhurskautuvansa teoista (226 kohtaa)
    • Kirje munkki Nikolaokselle
  • Pyhä Hesykhios Palavan Pensaan luostarista
    • Henkisestä raittiudesta ja hyveistä
  • Autuas Diadokhos, Fotiken piispa
    • Autuaan Diadokhoksen, Fotiken piispan määritelmät
    • 100 kohtaa kilvoitteluelämästä
  • Pyhittäjä Johannes Karpathoslainen
    • Rohkaisun sanoja Intiasta kirjoittaneille munkeille (100 kohtaa)

Osa 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyhä jumalankantajaisä Theodoros, suuri askeetti ja Edessan piispa
    • Sielulle hyödyllisiä opetuksia
    • Hengellisen elämän tutkiskelua
  • Pyhä isä Maksimos Tunnustaja
    • Rakkaudesta
    • Jumalan tuntemisesta ja Jumalan Pojan lihaksitulemisesta
    • Valikoima Jumalan tuntemisesta ja Hänen kaitselmuksestaan sekä hyvettä ja pahetta käsittelvistä kirjoituksista
  • Pyhittäjäisä Thalassios Afrikkalainen
    • Rakkaudesta, itsehillinnästä ja sisäisestä elämästä pappi Paavalille
  • Abba Filemon
    • Hyödyllinen kertomus abba Filemonista
  • Pyhittäjä Theognostos
    • Hyveiden harrastamisesta, hengellisestä mietiskelystä ja pappeudesta

Osa 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyhittäjä Filotheos Siinailainen
    • Henkisestä raittiudesta
  • Elia Presbyteeri
    • Antologia
    • Hengellisestä tiedosta
    • Käytännön kilvoittelusta ja mietiskelystä
  • Simeon Harras
    • Kilvoitusohjeita
  • Pyhittäjäisä Simeon Uusteologi
    • Käytännön kilvoittelusta ja Jumalan tuntemisesta
  • Niketas Stitathoslainen
    • Käytännön kilvoituselämästä
    • Mielen puhdistamisesta
    • Rakkaudesta ja elämänvaelluksen täydellisyydestä
  • Pyhä Gregorios Siinailainen
    • Hyödyllisiä opetuksia käskyistä, uskontototuuksista, uhkauksista ja lupauksista, pahoista ajatuksista ja himoista sekä vaikenemisesta ja rukouksesta
    • Tarkka opetus vaikenemisesta ja rukouksesta sekä armon ja eksytyksen tuntomerkeistä ja siitä mikä on armon synnyttämän lämmön ja sen toiminnan ero ja kuinka ilman ohjaajaa helposti lankeaa eksytykseen
    • Ohjeita armovoiman löytämiseksi
    • Vaikenemisesta ja kahdesta tavasta rukoilla
    • Ohjeita kuinka rukousta tulee harjoittaa
    • Hengityksestä
    • Ohjeita kuinka tulee veisata
    • Erilaisista veisaamiskäytännöistä
    • Vastaväite edelliseen
    • Eksytyksestä
    • Lukemisesta
    • Ohjeita vaikenijoille
    • Neuvoja siitä kuinka tulee istua keljassa ja rukoilla kestävästi
    • Neuvoja siitä kuinka Jeesuksen rukousta tulee lausua
    • Neuvoja siitä kuinka mieli tulee pitää koossa
    • Neuvoja siitä kuinka tulee karkottaa häiritsevät ajatukset
    • Neuvoja siitä kuinka tulee veisata
    • Ravinnon nauttimisesta
    • Eksytyksestä ja monista muista asioista

Osa 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Theoleptos, Filadelfian metropoliitta
    • Mitä on näkymätön työskentely Kristuksessa ja mistä koostuu munkin kilvoitus?
    • Yhdeksän kohtaa salaisesta työskentelystä
  • Erakkomunkki Nikeforos
    • Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta
    • Pyhittäjäisä Antonios Suuren elämästä
    • Pyhittäjä Theodosioksen, luostariyhteisön johtajan, elämästä
    • Pyhän Arsenioksen elämästä
    • Pyhän Paavali Latrolaisen elämästä
    • Pyhän Sabbaan elämästä
    • Abba Agathonin elämästä
    • Abba Markuksen kirjeestä Nikolaokselle
    • Pyhän Johannes Siinailaisen opetuksia
    • Abba Jesajan opetuksia
    • Makarios Suuren opetuksia
    • Autuaan Diadokhoksen opetuksia
    • Pyhän Iisak Syyrialaisen opetuksia
    • Johannes Karpathoslaisen opetuksia
    • Simeon Uusteologin opetuksia
    • Nikeforoksen omaa opetusta
  • Pyhä isä Gregorios, Thessalonikan metropoliitta
    • Kirje kunnianarvoisalle nunna Ksenialle himosta ja hyveistä sekä sisäiseen elämään keskittymisen hedelmistä
    • Kristuksen lain eli uuden liiton 10 käskyä
    • Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus
    • Kolme lyhyttä lukua rukouksesta ja sydämen puhtaudesta
  • Munkit Kallistos ja Ignatios Ksanthopuloslaiset
    • Ohjeita niille, jotka ovat valinneet vaikenemiskilvoituksen ja yksinäisen elämänmuodon
  • Patriarkka Kallistos
    • Rukouksesta
  • Kallistos Angelikudes
    • Vaikenemiskilvoituksesta
    • Valikoima pyhien isien opetuksia rukouksesta ja tarkkaavaisuudesta
  • Autuas Simeon, Thessalonikan arkkipiispa
    • Pyhästä jumalallistavasta rukouksesta
  • Tuntematon tekijä
    • ”Herra armahda” -rukouksen selitys
  • Pyhä jumalankantajaisä Simeon Uusteologi
    • Uskosta
  • Tuntematon tekijä
    • Kolmesta tavasta rukoilla
    • Ensimmäisestä rukoilemistavasta
    • Toisesta rukoilemistavasta
    • Kolmannesta rukoilemistavasta
    • Ote pyhittäjä Maksimos Kapsokalybilaisen elämäkerrasta
    • Kaikkien kristittyjen tulee rukoilla lakkaamatta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Sisar Kristoduli: ”Katsaus Filokalian syntyhistoriaan”. Teoksessa Filokalia V, s. 9–13.
  2. Filokalia Ortodoksi.net. Viitattu 6.4.2020.
  3. Liddell, Henry George & Scott, Robert: φιλοκαλία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. a b Sisar Kristoduli: ”Filokalia slaavilaisessa maailmassa”. Teoksessa Filokalia V, s. 29–38.
  5. Sisar Kristoduli: ”Filokalia muilla kielillä”. Teoksessa Filokalia V, s. 39–40.
  6. Purmonen, Veikko: ”Esipuhe Filokalian suomenkieliseen laitokseen”. Teoksessa Filokalia I, s. 5–12.
  7. a b c d Sisar Kristoduli: ”Filokalian kokoajat”. Teoksessa Filokalia V, s. 14–28.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Filokalia I osa: Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia. Koonneet pyhät Makarios Notaras ja Nikodeemos Athosvuorelainen. Toinen painos 1988. Kieliasu: työryhmä Matti Jeskanen, sisar Kristoduli ja Irinja Nikkanen. Korjaukset toiseen painokseen: Sisar Kristoduli, Matti Jeskanen ja Irinja Nikkanen. Toimittanut Irinja Nikkanen. Suomentanut Vanhasta kreikasta suomentanut sisar Kristoduli (Lampi). Pieksämäki: Valamon ystävät r.y., 1988. ISBN 951-99931-6-9 (nid.). ISBN 951-99931-7-7 (sid.).
  • Filokalia II osa: Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia. Koonneet pyhät Makarios Notaras ja Nikodeemos Athosvuorelainen. Toinen, uusittu painos 1995. Kieliasu: työryhmä Matti Jeskanen, sisar Kristoduli ja Irinja Nikkanen. Toimittanut Irinja Nikkanen. Suomentanut Vanhasta kreikasta suomentanut sisar Kristoduli (Lampi). Pieksämäki: Valamon ystävät r.y., 1995. ISBN 951-96833-1-3 (nid.). ISBN 951-96833-2-1 (sid.).
  • Filokalia III osa: Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia. Koonneet pyhät Makarios Notaras ja Nikodeemos Athosvuorelainen. Kieliasu: työryhmä Matti Jeskanen, sisar Kristoduli ja Irinja Nikkanen. Toimittanut Irinja Nikkanen. Suomentanut Vanhasta kreikasta suomentanut sisar Kristoduli (Lampi). Pieksämäki: Valamon ystävät r.y., 1991. ISBN 951-95799-7-4 (nid.). ISBN 951-95799-8-2 (sid.).
  • Filokalia IV osa: Kokoelma pyhien kilvoittelijaisien kirjoituksia. Koonneet pyhät Makarios Notaras ja Nikodeemos Athosvuorelainen. Kieliasu: työryhmä Matti Jeskanen, sisar Kristoduli ja Irinja Nikkanen. Toimittanut Irinja Nikkanen. Suomentanut Vanhasta kreikasta suomentanut sisar Kristoduli (Lampi). Pieksämäki: Valamon ystävät r.y., 1993. ISBN 951-96833-0-5 (nid.). ISBN 951-95799-9-0 (sid.).
  • Filokalia V osa. Toinen, korjattu ja täydennetty painos. Tekstiosan kieliasu Matti Jeskanen. Toimittanut Irinja Nikkanen. Suomentanut Sisar Kristoduli. Pieksämäki: Valamon ystävät r.y., 2003. ISBN 951-96833-6-4 (nid.). ISBN 951-96833-5-6 (sid.).

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sisäinen kauneus: rukousta koskevia poimintoja Filokaliasta. Suomentanut Irinja Nikkanen. Kuopio: Pyhäin Sergein ja Hermannin veljeskunta r.y., 1965.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]