Erillinen Pataljoona 21

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erillinen pataljoona 21 (myös Musta nuoli ja Osasto Pärmi) oli jatkosodan aikainen vangeista koottu suomalainen rangaistuspataljoona, jota johtivat sotilaspoliisikoulutuksen saaneet upseerit. Asepuvun hihaan oli ommeltuna musta ylösalaisin oleva V-kirjain.

Jatkosodan aikana taistelujoukkoja päätettiin täydentää vapaaehtoisilla kriminaalivangeilla ja turvasäilöstä rintamalle määrätyillä miehillä. Erillinen pataljoona 21 (Osasto Pärmi) perustettiin elokuussa 1941 Riihimäellä ja ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin 28. elokuuta 1941 majuri Nikke Pärmi.[1] Sodan alkuvaiheessa apulaiskomentajana toimi kapteeni Arvo Kartano.[2]

Kokoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pataljoonaan saatiin noin 550 vapaaehtoista rangaistusvankia Sukevan ja Pelson vankiloista. Lisäksi otettiin Köyliön vankileiriltä 288 turvasäilöön poliittisten mielipiteidensä vuoksi määrättyä miestä. Joukossa oli 25 entistä Neuvostoliitossa koulutettua ns. punaupseeria. Heidät otettiin erilleen ja komennettiin linnoituspataljoonaan Karjalan kannakselle.[3]

Seitsemän turvasäilöläistä karkasi jo Riihimäen asemalla matkalla rintamalle, yksi heistä oli myöhempi sisäministeri Yrjö Leino. Kun rintamalla jo ensimmäisen viikon aikana 80 miestä loikkasi vihollisen puolelle tai muuten karkasi, vietiin loput turvasäilöläiset vankileirille ja pataljoonaan jätettiin ainoastaan rangaistusvankeja.[4] Rangaistusvangit osoittautuivat luotettaviksi sotilaiksi, ja myöhemmin yksikkö sai kutsumanimen Musta nuoli. Vihollinen, tarkemmin sanottuna punamajuri Valter Vallin Puna-armeijan jalkaväkirykmentti 126:n karjalaiset ja inkeriläiset sotilaat, kutsuivat pataljoonaa Pärmin piruiksi.

Pärmi ei salannut tyytyväisyyttään, kun ryömäläiset (turvasäilöstä tuodut) oli poistettu pataljoonasta: "Kun nyd kymmenen prosenddia padaljoonasdani on karannud dai pandu pakkodyöhön, menen loppujen kanssa vaikka pirun vuorille."[5]

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pärmi johdatti pataljoonansa taisteluihin Onkamusjärvellä, Vuohtojärvellä, Vansjärvellä, Salmissa, Lintujärvellä, Porajärvellä, Pälkjärvellä, Semsjärvellä, Kumsassa, Plakkovaaralla, Ahvenjärvellä, Tšopinassa, Ristijärvellä ja Karhumäellä sekä Stalinin-kanavalla.

Tärkeimmäksi pataljoonan voitoksi voidaan nostaa Kumsan kauppalan valtaus yllätyshyökkäyksellä – se tuli yllätyksenä myös omille joukoille, jotka eivät ehtineet valmistella edes kranaatinheittimiä Pärmin päättäessä lähteä liikkeelle. Kumsa vallattiin 40 minuutissa ja miehet löysivät venäläisten vodkavaraston, aiheuttaen sitten humalaisina sotkua ja turhia tappioita.[6]

Pataljoona suoritti Pärmin johdolla vuonna 1941 loppusyksystä hyökkäyksen Tšopinan kylää vastaan. Kylän valtaukseen johtanut hyökkäys noteerattiin myös päämajassa, josta Mannerheim lähetti pataljoonalle kiitos- ja tunnustussähkeen 3. marraskuuta 1941.[7]

Pärmi oli tyytyväinen pääosaan porukasta: "Huomattava osa ryhmästä on erinomaista taistelija-ainesta", Pärmi toteaa raportissaan tasavallan presidentille. "Nämä miehet ovat olleet sopimattomia rauhanajan järjestyneisiin varuskuntaoloihin, mutta osoittavat erinomaista kuntoa rintamalla."

Mustaa nuolta käytettiin usein paikoissa, joissa muut pataljoonat olivat epäonnistuneet, muun muassa Semsjärven ja Kumsan kylien valtaukseen. Rykmenttien ja divisioonien komentajat laittoivat Mustan nuolen lähes mahdottomiin paikkoihin. Pataljoona joutui hyökkäämään ilman tulitukea jopa jokien yli vihollisen linnoitettuihin asemiin.[8]

Pataljoona tunnettiin ajalla 22. lokakuuta – 6. joulukuuta 1941 nimellä Jalkaväkirykmentti 26:n 3. pataljoona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmi Robert Brantberg: Sotaupseerit. Viitattu 17.11.2009.
  2. Juusela 2017, 45-46
  3. Juusela 2017, 51-53
  4. Kostiainen 2006lähde tarkemmin?
  5. Nikke Pärmi - Musta nuoli brantberg.fi. Viitattu 24.12.2020.
  6. Jatkosodassa taisteli suomalainen rangaistuspataljoona, johon koottiin vankeja – Mustan nuolen komentaja niitti kovan maineen Ilta-Sanomat. 25.12.2016. Viitattu 24.12.2020.
  7. Tuompo 1968: 85–86.
  8. Nikke Pärmi - Musta nuoli brantberg.fi. Viitattu 24.12.2020.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.