Tšopina

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšopina
Чёбино, Tšobino

Tšopina

Koordinaatit: 62°54′50″N, 34°9′30″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 501,35 km²
Väkiluku (2012) 649
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Tšopinan kunta Karhumäen piirin kartalla.

Tšopina, Tšepina tai Tšobene[1] (ven. Чёбино, Tšobino) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee 17 kilometriä Karhumäestä länteen.[2] Kylässä on 270 ja kunnassa 649 asukasta (vuonna 2012)[3].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšopinan kunnan pinta-ala on 1 501,35 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Karhumäen piirin Paateneen, idässä Pinduisen ja Karhumäen, etelässä Kontupohjan piirin Käppäselän ja Hirvaksen, sekä lännessä Suojärven piiriin Porajärven kuntiin.

Seudulla virtaavat Semsjoki (Semtša), Uunitsanjoki (Unitsa), Kumsa ja Porusta. Järviä ovat Seesjärvi, Kumsjärvi (Kumtšozero), Semsjärvi (Semtšozero), Ahvenjärvi (Ostrozero) ja Vuosmajärvi (Vožema).[4]

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Kumsin (ven. Kumsa-2), Padunin ja Suurselän (Bolšaja Selga) asutukset sekä Ahvenjärven (Ostretšje), Karjalan Maaselän, Karsikkoselän (Karzikozero), Kumsjärven, Lahdenperän (Zaozerje), Mäntyselän ja Semsjärven kylät[5]. Suurempia asutuskeskuksia ovat vajaan kahdensadan asukkaan Mäntyselkä ja Kumsi sekä reilun sadan asukkaan Padun. Lahdenperässä, Semsjärvellä ja Suurselässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 63 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 23 % karjalaisia, 5 % ukrainalaisia ja 5 % valkovenäläisiä[6].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšopinan karjalaiskylä[7] kuului Mäntyselän kuntaan 1920-luvulle asti, jolloin kunta lakkautettiin ja liitettiin Karhumäen piiriin. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.[8]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšopinan kautta kulkee Karhumäen, Juustjärven ja Porajärven välinen maantie[8]. Kylässä on geologian tutkimusyritys, metsänhoitoalueen konttori[2] ja sahalaitos. Kumsissa toimii Karhumäen meijeri.[9] Palveluihin kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus sekä lääkintäasema[2].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueelta on löydetty kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu Kumsjärven kylän tsasouna. Seudulla on jatkosodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkoja.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 254. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. a b c Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 270. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
  3. a b c Generalnyi plan, s. 4.
  4. Generalnyi plan, s. 13–14.
  5. Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Viitattu 2.4.2009. (venäjäksi)
  6. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
  7. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 27. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  8. a b Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  9. Generalnyi plan, s. 15.
  10. Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 2.10.2013. (venäjäksi)
  11. Generalnyi plan, s. 12.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]