Demokraattinen puolue (Serbia)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sosiaalidemokraattista puoluetta, jota ei tule sekoittaa oikeistolaiseen Demokratska stranka Srbijeen.

Demokraattinen puolue (serb. Демократска странка, Demokratska stranka, lyh. DS) on keskustavasemmistolainen, sosiaalidemokraattinen puolue Serbiassa. Se on sosialistisen internationaalin[1] konsultoiva jäsen ja Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen[2] tarkkailijajäsen.

Puolue perustettiin 1919 Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan perustamisen jälkeen. Itsenäinen radikaalipuolue yhdistyi Kroatian ja Slovenian puolueiden kanssa muodostaen sosiaaliliberaalin Demokraattisen puolueen. Puolueen johdossa oli Ljubomir Davidović, joka oli parlamentin puhemies ja Belgradin pormestari. Puolue sai ensimmäisissä vaaleissa 1920 eniten ääniä ja osallistui hallituksiin aina vuoteen 1929 asti, jolloin kuningas Aleksanteri I kumosi perustuslain ja keskitti vallan itselleen nimeten samalla maansa eteläslaavien mukaan Jugoslaviaksi.

Natsi-Saksan miehittäessä Jugoslavian 1941 pääosa puolueen johdosta pakeni Britanniaan. Puolueen maahan jääneet kannattajat taistelivat sekä monarkistisen serbijärjestön četnikkien että kommunististen partisaanien riveissä. Vuonna 1945 Demokraattinen puolue boikotoi kommunistien järjestämiä vaaleja. Voittamiensa vaalien jälkeen kommunistien johtaja Tito kielsi Demokraattisen puolueen. Sen jäsenet joutuivat pidätetyiksi ja monet tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Demokraattinen puolue perustettiin uudelleen 1990. Mukana oli sekä muutamia entisiä 1940-luvulla toimineita jäseniä että uutta sukupolvea. Dragoljub Mićunović valittiin ensimmäiseksi puoluejohtajaksi. Puolue osallistui ensimmäisiin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin samana vuonna, ja sai joulukuun 1990 vaaleissa seitsemän paikka.

Puolueen toinen johtaja oli tammikuun 1994 kokouksessa valittu Zoran Đinđić. Hänet valittiin helmikuussa 1997 Belgradin johtoon yli kolmen kuukauden mielenosoitusmarssien jälkeen Slobodan Miloševićin järjestämää vaalivilppiä vastaan.

Miloševićin hallinto kaatui vuonna 2000 satojen tuhansien osallistujien protestien jälkeen. Niiden jälkeen Demokraattinen puolue oli 64,7 % äänistä saaneen Serbian demokraattisen opposition (Демократска oпозиција Cрбије, ДОС; DOS) suurin jäsen. Pääministerinä toiminut Zoran Đinđić salamurhattiin maaliskuussa 2003. Välittömästi sen jälkeen hallitus aloitti operaatio Sabljan ja julisti maan hätätilaan.

Boris Tadić valittiin Demokraattisen puolueen uudeksi johtajaksi 2004. Hän asettui ehdolle saman vuoden presidentinvaaliin, jonka voitti samoin kuin 2008. Vuoden 2007 Serbian parlamentin eli kansalliskokouksen vaaleissa DS sai 22,71 % äänistä ja 64 paikkaa 250:stä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.socialistinternational.org/maps/english/europe.htm
  2. http://www.pes.org/content/view/43/0/lang,fr/#serbia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]