Barnabaan kirje

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barnabaan kirje
Ἐπιστολὴ τοῦ Βαρνάβα
Alkuperäisteos
Kirjailija tuntematon
Kieli muinaiskreikka (koinee)
Genre teologia, kirje
Julkaistu n. 130–132 jaa.
Suomennos
Suomentaja Nina Nikki
Kustantaja Suomalainen teologinen kirjallisuusseura
Julkaistu 2020
ISBN 978-952-7272-03-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Barnabaan kirje (m.kreik. Ἐπιστολὴ τοῦ Βαρνάβα, Epistolē tū Barnaba, lat. Epistula Barnabae) on varhaiskristillinen kirje, joka luetaan apostolisten isien kirjoituksiin. Sen kirjoittajaa ei tunneta.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barnabaan kirje on nimensä puolesta yhdistetty apostoli Paavalin työtoveriin Barnabaaseen, mutta ei mitä todennäköisimmin liity tähän. Myöskään sen sisällössä ei ole mitään Barnabaaseen viittaavaa. Varmuudella kirje on kirjoitettu vuoden 70 jälkeen, sillä se viittaa Jerusalemin temppelin tuhoon. Varhaisessa tutkimuksessa kirje sijoitettiin ensimmäiselle vuosisadalle sillä perusteella, ettei se lainaa Uutta testamenttia ainakaan selvästi. Nykyisin kirjettä pidetään kuitenkin selvästi myöhempänä, ja se ajoitetaan usein keisari Hadrianuksen kauden lopulle mutta ennen Bar Kokhban kapinaa, toisin sanoen noin vuosiin 130–132 jaa. Sisällön puolesta nähdään, että tuntematon kirjoittaja on halunnut varoittaa kristittyjä juutalaisuuden vaikutuksesta.[2][3] Tekstin syntypaikaksi on arvioitu Aleksandriaa.[4]

Kreikankielisen tekstin lisäksi Barnabaan kirje on säilynyt latinankielisenä käännöksenä. Varhaisessa kirkossa muun muassa Klemens Aleksandrialainen ja Origenes pitivät kirjettä apostolisena, kun taas Eusebios ja Hieronymus torjuivat tämän. Codex Sinaiticuksessa kirje on Uuden testamentin kirjojen yhteydessä heti Johanneksen ilmestyksen jälkeen. Se sisältyy myös Codex Hierosolymitanukseen.[2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikainen ilmoitus on tulkittava uuden uskon valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein. Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa.[1][2]

Kirjeen sisältö luvuittain on:

  • Tervehdys (luku 1)
  • Kolme tärkeää oppia (1–2)
  • Jumalalle mieluisat uhrit (2)
  • Jumalan mielen mukainen paasto (3)
  • Viimeiset päivät ovat käsillä (4)
  • Liitto Israelin kanssa tuhoutui (4)
  • Elämänohjeita viimeisiin päiviin (4)
  • Miksi Kristus kärsi ja kuoli (5–6)
  • Luvattu maa (6)
  • Suuri sovituspäivä esikuvana (7)
  • Vasikan teurastaminen esikuvana (8)
  • Todellinen ympärileikkaus (9)

  • Ruokasäädösten todellinen merkitys (10)
  • Kasteen esikuva (11)
  • Ristin esikuva (12)
  • Liiton todelliset perijät (13–14)
  • Oikea sapatti (15)
  • Jumalan todellinen temppeli (16)
  • Ensimmäisen osan lopetus (17)
  • Kaksi tietä (18)
  • Valon tie (19)
  • Pimeyden tie (20)
  • Toisen osan lopetus (21)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nikki, Nina: ”Barnabaan kirje”. Teoksessa Apostoliset isät 2020, s. 137.
  2. a b c d Koskenniemi, Heikki: ”Barnabaan kirje”. Teoksessa Apostoliset isät 1989, s. 157–159.
  3. Epistle of Barnabas Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
  4. A Handbook of Patrology: The Apostolic Fathers Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barnabaan kirje. Teoksessa Apostoliset isät. Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
  • Barnabaan kirje. Suomentanut Nina Nikki. Teoksessa Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Toimittaneet Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 290. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2020. ISBN 978-952-7272-03-9.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epistle of Barnabas. Teoksessa The Apostolic Fathers, Volume II. The Apostolic Fathers, Volume II: Epistle of Barnabas. Papias and Quadratus. Epistle to Diognetus. The Shepherd of Hermas. Edited and translated by Bart D. Ehrman. Loeb Classical Library 25. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]