Kirje
.jpg)
Kirje on kirjallinen viesti henkilöltä (luonnolliselta tai juridiselta) toiselle. Kirje kirjoitetaan paperille ja paperi suljetaan kirjekuoren sisälle. Kirjekuoren voi jättää myös avonaiseksi. Kirjeitä lähetetään yleensä pitkien välimatkojen päähän. Ennen kuin kirjoituskoneet ja tietokoneet yleistyivät, kirjeet kirjoitettiin käsin. Nykyäänkin näin voidaan tehdä, varsinkin epämuodollisten kirjeiden kanssa tai juhlallisissa kirjeissä. Myös sähköpostiviestiä kutsutaan joskus kirjeeksi.
Kirjeeseen liittyy juridisia määräyksiä. Kirjesalaisuus tarkoittaa sitä, että vain vastaanottajalla on oikeus avata (suljettuna lähetetty) kirje ja lukea sen sisältämä viesti. Kirjettä avoimempi on kortti, jonka sisältö katsotaan juridisesti julkiseksi.
Kirje Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Posti kuljettaa kirjeet, joissa on maksettu postimerkki. Kirjeitä voi myös lähettää kuriirin tai kuriiriyhtiön välityksellä. Kirje voidaan lähettää kirjattuna, jolloin lähettäjä saa erillisen kuitin lähetyksestä ja vastaanottaja saa tiedon tulleesta kirjeestä. Kirjattu kirje pitää hakea postista. Näin varmistetaan kirjeen kulku varmasti vastaanottajalle.[1]
Kirjeen kulun nopeuteen vaikuttaa kiireellisyysluokka: jos kirje halutaan perille kahdessa arkipäivässä, pitää siinä olla postimerkin lisäksi puolentoista euron hintainen niin sanottu Plus-merkki. Plus-merkissä olevan seurantakoodin avulla lähettäjä voi seurata lähetyksen perillemenoa.[2] Kirjeiden kaksiportainen kiireellisyysluokitus (ykkös- ja kakkosluokka) oli käytössä Suomessa vuodesta 1984 alkaen ja yleisessä käytössä vuodesta 2011 vuoteen 2017.[3][4][5]
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjeen ominaisuuksiin kuuluu tieto kirjoittajasta, vastaanottajasta, kirjoitushetki, allekirjoitus, salaus, lähetyshetki, saapumishetki, lukuhetki ja liitteet. Mikä tahansa näistä tiedoista voi puuttua.
Kirje varustetaan vastaanottajatiedolla, ellei kyseessä ole joukkokirje. Kirjeissä on yleensä kirjoitushetki (yleisimmin päiväys). Hyvän tavan mukaan kirjeen kirjoittaja allekirjoittaa nimellänsä viestin. Jos lähettäjä on ei-luonnollinen henkilö (esimerkiksi yritys, yhdistys tai instituutio), kirjeen allekirjoittaa valtuutettu henkilö (nimenkirjoitusoikeus).
Kirjeen saapumisajankohta voi olla merkittävä esimerkiksi kirjeissä, jotka vaativat saajalta toimenpiteitä (esimerkiksi maksukehotukset, verotusasiat, asevelvollisuusasiat tai syytteet). Näissä tilanteissa varmistetaan kirjeen saapuminen vastaanottajalle esimerkiksi kirjattuna lähettämisellä.
Kirjeen saapumisajankohdan ja lukuajankohdan välillä voi olla viivettä. Lähettäjä voi pyytää sähköiseen kirjeeseen saapumiskuittauksen tai lukukuittauksen. Saapumiskuittaus tulee kun sähköposti on saapunut vastaanottajan sähköpostijärjestelmään ja lukukuittaus tulee kun vastaanottaja avaa sähköpostiviestin.
Kirje voi sisältää oheen liitettyjä asiakirjoja eli liitteitä. Kirjeen tekstissä on hyvä mainita liitteistä, jotta lukija voi varmistaa niiden mukanaolon.
Kirjeen viesti voi olla salattu salakirjoitusmenetelmällä. Salauksella halutaan varmistaa, että vain haluttu vastaanottaja (jolla on salausavain) pystyy saamaan selville viestin sisällön.
Kirjetyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirjattu kirje (Arkistoitu – Internet Archive) posti.fi.
- ↑ Tänään myyntiin tullut Plus-merkki tuo seurattavuutta tavallisiin kotimaan kirjeisiin posti.fi. 8.4.2019. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Ykkös- ja kakkosluokan postimerkit jäivät historiaan – viisi kysymystä uudesta systeemistä Yle Uutiset. 19.1.2017. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ Posti yhdistää kuluttajakirjeiden luokat - Posti Group Oyj posti.fi. 3.6.2016. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ Kirjepostin luokat historiaan - Posti yhdistää 1. ja 2. luokan Iltalehti. 3.6.2016. Viitattu 23.4.2019.
