Kirje

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nuvola apps email.png

Kirje on kirjallinen viesti henkilöltä (luonnolliselta tai juridiselta) toiselle. Kirje kirjoitetaan paperille ja paperi suljetaan kirjekuoren sisälle. Kirjekuoren voi jättää myös avonaiseksi. Kirjeitä lähetetään yleensä pitkien välimatkojen päähän. Ennen kuin kirjoituskoneet ja tietokoneet yleistyivät, kirjeet kirjoitettiin käsin. Nykyäänkin näin voidaan tehdä, varsinkin epämuodollisten kirjeiden kanssa tai juhlallisissa kirjeissä. Myös sähköpostiviestiä kutsutaan joskus kirjeeksi.

Posti kuljettaa kirjeet, joissa on maksettu postimerkki. Kirjeitä voi myös lähettää kuriirin tai kuriiriyhtiön välityksellä. Kirje voidaan lähettää kirjattuna, jolloin lähettäjä saa erillisen kuitin lähetyksestä ja vastaanottaja saa tiedon tulleesta kirjeestä. Kirjattu kirje pitää hakea postista. Näin varmistetaan kirjeen kulku varmasti vastaanottajalle.[1] Postin kulkemisen nopeuteen vaikuttaa kiireellisyysluokka. Näitä ovat 2. luokka, 1. luokka ja express. Kirje voidaan haluta perille seuraavaksi työpäiväksi tai kahden päivän sisällä.

Kirjeeseen liittyy juridisia määräyksiä. Kirjesalaisuus tarkoittaa sitä, että vain vastaanottajalla on oikeus avata (suljettuna lähetetty) kirje ja lukea sen sisältämä viesti. Kirjettä avoimempi on kortti, jonka sisältö katsotaan juridisesti julkiseksi.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albert Einsteinin ja Leó Szilárdin presidentti Franklin D. Rooseveltille lähettämä kirje.

Kirjeen ominaisuuksiin kuuluu tieto kirjoittajasta, vastaanottajasta, kirjoitushetki, allekirjoitus, salaus, lähetyshetki, saapumishetki, lukuhetki ja liitteet. Mikä tahansa näistä tiedoista voi puuttua.

Kirje varustetaan vastaanottajatiedolla, ellei kyseessä ole joukkokirje. Kirjeissä on yleensä kirjoitushetki (yleisimmin päiväys). Hyvän tavan mukaan kirjeen kirjoittaja allekirjoittaa nimellänsä viestin. Jos lähettäjä on ei-luonnollinen henkilö (yritys, yhdistys, instituutio, jne.), kirjeen allekirjoittaa valtuutettu henkilö (nimenkirjoitusoikeus).

Kirjeen saapumisajankohta voi olla merkittävä esimerkiksi kirjeissä, jotka vaativat saajalta toimenpiteitä (maksukehotukset, verotusasiat, asevelvollisuusasiat, syytteet, jne.). Näissä tilanteissa varmistetaan kirjeen saapuminen vastaanottajalle esimerkiksi kirjattuna lähettämisellä.

Kirjeen saapumisajankohdan ja lukuajankohdan välillä voi olla viivettä varsinkin elektronisessa kirjeenvaihdossa. Lähettäjä voi pyytää sähköiseen kirjeeseen saapumiskuittauksen tai lukukuittauksen. Saapumiskuittaus tulee kun sähköposti on saapunut vastaanottajan sähköpostijärjestelmään ja lukukuittaus tulee kun vastaanottaja avaa sähköpostiviestin.

Kirje voi sisältää oheen liitettyjä liitteitä (asiakirjoja). Tällöin kirjeessä mainitaan liitteistä, jotta lukija voi tarkistaa niiden mukanaolon.

Kirjeen viesti voi olla salattu salakirjoitusmenetelmällä. Salauksella halutaan varmistaa, että vain haluttu vastaanottaja (kenellä on salausavain) pystyy saamaan selville viestin sisällön. Jos kirje päätyy ulkopuolisen käsiin, salausta voidaan yrittää purkaa.

Kirjetyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • RFC 822 – sähköpostin protokolla

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjattu kirje posti.fi