Kirjesalaisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirjesalaisuus on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva perusoikeus. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan kirjeen vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Vastaava salaisuus koskee usein myös esimerkiksi erilaisia sähköisen viestinnän muotoja.

Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä.lähde?

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjesalaisuus eli nykyisin viestintäsalaisuus pohjautuu perustuslain yksityiselämän suojaa käsittelevään 10. pykälään: "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Kirjesalaisuuden rikkoja voidaan tuomita rikoslain perusteella viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos viestintäsalaisuuden loukkaus on törkeä, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.[1]

»Joka oikeudettomasti

1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka

2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.»
(Rikoslaki 38 luku 3 §)

Maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain perustuslaki ei anna mitään erityistä suojaa kirjeille tai tietoliikenteelle. Käytännössä voimassa oleva kirjesalaisuus on oikeuskäytännön avulla johdettu perustuslain neljännestä lisäyksestä, joka suojaa kansalaisia perusteettomilta kotietsinnöiltä.

Saksassa liittovaltion perustuslakisuojavirastolle (kotimaan tiedusteluorganisaatio) on taattu oikeudet rikkoa kirjesalaisuus, mikäli tiedonvälittäjää on aihetta epäillä eräistä rikoksista, jotka kuuluvat viraston toimialaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.