Arvi Hällfors

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvi Johannes Hällfors
Hällfors työhuoneessaan vuonna 1941.
Hällfors työhuoneessaan vuonna 1941.
Turun kaupunginjohtaja
7. tammikuuta 1931 - 17. maaliskuuta 1942
Edeltäjä Armas Ensiö
Seuraaja Eero Mantere
Lahden kaupunginjohtaja
1930 - 1931
Edeltäjä Ei edeltäjää
Seuraaja Bruno Sarlin
Henkilötiedot
Syntynyt 20. syyskuuta 1888
Oulu
Kuollut 17. maaliskuuta 1942 (53 vuotta)
Turku
Tiedot
Puolue Sitoutumaton

Arvi Johannes Hällfors (20. syyskuuta 1888 Oulu17. maaliskuuta 1942 Turku) oli maisteri ja kaupunginjohtaja. Oulussa syntynyt Hällfors valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta vuonna 1907. Hän toimi Oulun rahatoimikamarin sihteerinä vuodesta 1908 vuoteen 1920 ja siirtyi tämän jälkeen Kunnallisen Keskustoimiston eli nykyisen Kuntaliiton kansliapäälliköksi. Kun suomalaisten kaupunkien hallintoa uudistettiin ja monet kaupungit siirtyivät kaupunginhallitusjärjestelmään vuoden 1930 alussa, hänestä tuli Lahden ensimmäinen kaupunginjohtaja. Hällfors erosi virastaan vuoden 1931 alussa siirtyäkseen Turun kaupunginjohtajaksi. Hänen seuraajakseen Lahteen valittiin Bruno Sarlin, joka ei ottanut virkaansa vastaan tullessaan Helsingin köyhäinhoidon toimitusjohtajaksi.

Turun kaupunginjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ensimmäisen kaupunginjohtajan Armas Ensiön erottua tehtävästään vuoden 1930 lopussa, kokoontui Turun kaupunginvaltuusto 2. tammikuuta 1931 käsittelemään uuden kaupunginjohtajan valintaa. Kokouksessa RKP:n valtuutettu Volter Köhler esitti virkaan tuolloin Lahden kaupunginjohtajana toiminutta Arvi Hällforsia. Hällfors ei ollut varsinaisten hakijoiden joukossa, mutta oli ilmoittanut aiemmin olevansa käytettävissä virkaan. Äänestyksessä Hällfors sai 24 ääntä, hovioikeuden asessori Torsten Malinen 13 ääntä ja uudelleen ehdolla ollut Armas Ensiö yhdeksän ääntä. Hällforsin valinta varmistui RKP:n ja Kokoomuksen tuella.

Alueliitokset ja Turun lentoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun johdossa Hällfors keskittyi esikaupunkikysymyksiin, alueliitoksiin, teollisuuden voimakkaaseen kasvuun ja terveydenhuollon parantamiseen. Koko 1930-luku oli Turussa esikaupunkien kehittymisen ja alueliitosten kannalta vilkasta aikaa. Sisäasiainministeriö oli nimittänyt lääninsihteeri Jaakko Passisen selvittämään, missä laajuudessa Turkua ympäröiviä kuntia ja alueita tuli liittää Turun kaupunkiin. Passisen selvityksen pohjalta Hällfors ryhtyi toimiin, joiden tavoitteena oli liittää alueita Raisiosta, Kaarinasta ja Maariasta Turkuun. Pian selvityksen jälkeen vuonna 1931 Raisiosta liitettiin Turkuun Pansion alue, mutta Kaarinan ja Maarian alueliitokset viivästyivät. Hällforsin neuvottelukumppanina valtion puolelta oli silloinen apulaissisäministeri Urho Kekkonen, joka jarrutteli liitospäätöksiä. Hällforsin mukaan Kekkosta ja Suomen hallitusta oli painostettu liitosasian tiimoilta. Lopullisessa päätöksessä vuonna 1939 liitettiin Kaarinasta Turkuun Harittu, Ilpoinen, Koivula, Kurala, Nummi, Peltola, Uittamo, Vähäheikkilä ja Lauste. Maarian alueita liitettiin Turkuun vasta Hällforsin kuoleman jälkeen vuonna 1944.

Hällfors vaikutti merkittävältä osalta myös siihen, että Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen siviililentoasema, Artukaisten lentokenttä, vuonna 1935. Tukholman Brommaan oli tarkoitus valmistui lentokenttä vuonna 1935 ja Hällfors halusi Turun lentokentän olevan samana vuonna valmis. Presidentti P. E. Svinhufvud vihki Artukaisten lentokentän käyttöön 8. syyskuuta 1935. Bromman kenttä avattiin keväällä 1936 ja myöhemmin syksyllä 1936 avautui myös Malmin lentokenttä Helsinkiin.

Turun alueen sairaalakysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 Hällfors vihki käyttöön 350-paikkainen Turun uuden Lääninsairaalan eli nykyinen TYKS:n A-sairaalan.

Hällforsin virkakauteen kuului Turussa myös valtion ja Turun sairaanhoitopiirin yhteisen sairaalaan rakentaminen. Turussa toimi jo valmiiksi lääninsairaala, mutta sen hoitopaikat olivat useimmiten täynnä. Turun kaupungilla oli ennestään myös oma sisätautien osasto, mutta sen tilat olivat vaatimattomat eivätkä ne tarjonneet mahdollisuuksia kirurgisiin toimenpiteisiin. Turkuun Noormarkusta tullut lääninsairaalan uusi ylilääkäri Aleksis Tähkä teki aloitteen, että kaupunki ja ympäristölautakunnat varaisivat sairaansijoja valtion omistamasta uudesta lääninsairaalasta ja sitoutuisivat maksamaan osuutensa sekä perustamis- että ylläpitokustannuksista, valtion huolehtiessa omista sairaansijoistaan. Tällä ratkaisulla luotiin myöhemmin pohja Suomen keskussairaalaverkostolle.

Aleksis Tähkä totesi myöhemmin muistelmissaan, että "Turun kaupungilla oli erinomainen onni, että sillä oli tähän aikaan sellainen tarmonpesä, viisas ja käytännön elämää ymmärtävä kaupunginjohtaja. Hän oli jo saanut aikaan kaupungissa varsin kauaskantoisia uudistuksia, jotka vaikuttivat käänteentekevästi kaupungin talouselämään. Vanhat turkulaiset, jotka olivat tottuneet kitsaaseen kunnallispolitiikkaan ja pitivät tärkeänä vain verojen halpuutta, siunailivat kovasti hänen riehuntaansa peläten taloudellista perikatoa. Hällfors piti hyvin tärkeänä yhteistyötä naapurikuntien kanssa: 'Kaupunki ei koskaan tee turhaa työtä edistäessään ympäristökuntien pyrkimyksiä, se maksaa itsensä takaisin', hän lausui".

Sairaalakysymys eteni Hällforsin johdolla hyvin aina viimeiseen valtioneuvoston kanssa käytyyn neuvotteluun asti. Siinä lääkintöhallituksen puheenjohtaja Hannes Ryömä kuitenkin totesi, ettei hän usko köyhien Maarian ja Kaarinan kuntien kantokykyyn. Hällfors totesi Ryömälle, että Turku ottaa vastuun myös näistä kunnista ja lopulta asia sai uuden lääninsairaalan osalta myönteisen lopputuloksen. Uuden sairaalan vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta 1938. Asian merkityksestä kertoo myös se, että uuden sairaalan vihkiäisissä oli läsnä muun muassa presidentti Kyösti Kallio, pääministeri A. K. Cajander, valtiovarainministeri Väinö Tanner, sisäministeri Urho Kekkonen ja arkkipiispa Erkki Kaila.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvi Hällfors kuoli virassaan kaupunginjohtajana Turussa 17. maaliskuuta 1942. Aikalaisten muistokirjoituksissa Hällforsia kiitettiin erityisesti hänen tunnollisuudestaan ja avarakatseisuudesta. Hällforsin siunaustilaisuuden päivänä maanantaina 30. maaliskuuta Turun kaupungin henkilöstöllä oli työstä iltapäivä vapaana ja kaupungin virastot pidettiin suljettuina hänen muistokseen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katsaus Oulun kaupungin sataman kehitykseen : silmälläpitäen erittäinkin siihen saavutettuja oikeuksia. Oulun kaupunki, Oulu 1921
  • Kaupunkikuntien lainapolitiikan perusteet. Tekijä, Helsinki 1922
  • Suomen kuntien talous. Porvoo 1922
  • Kaupunkikuntain hallinnon järjestely Ranskassa, Preussissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa. Valtioneuvosto, Helsinki 1923
  • Siviili-ilmailuliikenteen järjestämisestä Suomessa. Turku 1936
  • Den svenska hjälpen till förmån för Åbo stad under kriget 1939-1940 : Stadsdirektörens i Åbo översikt av den svenska hjälpen till förmån för Åbo stad samt Utdrag ur 23 i stadsfullmäktiges i Åbo protokoll av den 27 januari 1941 angående bildandet av en särskild fond av medel, insamlade i Göteborg och avsedda för decimering av de under 1939-1940 års krig uppkomma skadorna. Åbo 1941
  • Åbo under och efter kriget 1939-40 : föredrag, hållet för deltagarna i det svenska pressbesöket i Åbo den 15 maj 1941. Åbo 1941

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Ruola: Arvi Hällfors, Turun kaupunginjohtajana 1931-1942. Suomen Turku - Åbo, vår stad, 2012, nro 4, s. 6-7.
Turun vaakuna Edeltäjä:
Armas Ensiö
Turun kaupunginjohtaja
7. tammikuuta 193117. maaliskuuta 1942
Seuraaja:
Eero Mantere