Antikomintern-sopimus

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Antikominternsopimus)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japanin Saksan suurlähettiläs Kintomo Mushakoji ja Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittamassa Antikomintern-sopimusta.

Antikomintern-sopimus solmittiin Saksan ja Japanin välillä 25. marraskuuta 1936. Sopimus oli suunnattu Kommunistista internationaalia (Komintern) ja etenkin Neuvostoliittoa vastaan. Japani oli ärsyyntynyt Kiinan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksesta elokuussa 1936 sekä lentokoneiden ja ammusten myynnistä kiinalaisille.

Sopimuksessa Saksa ja Japani sitoutuivat neuvottelemaan ”yhteisten etujensa suojelemisesta” ja sopivat, ettei kumpikaan solmisi mitään sopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Saksa suostui myös tunnustamaan Japanin nukkehallituksen Mantšuriassa. Myös Italia liittyi 6. marraskuuta 1937 sopimukseen, joka oli tuolloin jo enemmän brittiläisvastainen. Propagandatarkoituksessa Adolf Hitler ja Benito Mussolini kuitenkin esiintyivät ensisijaisesti länsimaisen sivistyksen puolustajina neuvostokommunismia vastaan.

Antikomintern-sopimuksesta tuli pohja 2. syyskuuta 1940 solmitulle kolmen vallan sopimukselle, jossa kolme akselivaltaa liittyivät liittoutuneita vastaan.

Saksan ja Neuvostoliiton solmima hyökkäämättömyyssopimus (Molotov–Ribbentrop-sopimus) oli Antikomintern-sopimuksen vastainen. Japani irtautui sopimuksesta, mutta liittyi myöhemmin kolmen vallan sopimukseen.

Antikomintern-sopimus elvytettiin vuonna 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. Siihen liittyivät lopulta Saksa, Japani, Italia, Unkari, Espanja, Mantšukuo, Bulgaria, Kroatia, Tanska, Suomi,[1] Romania, Slovakia ja Nanjingin hallitus Kiinassa.

Antikomintern-sopimus raukesi akselivaltojen kukistuessa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuosisatamme kronikka, s. 570. Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-X. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Rolf Witting 25. marraskuuta 1941
  2. Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 105. Helsinki: Otava, 1987.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.