Åmålin kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Åmålin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Åmål Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Dalsland
Keskustaajama Åmål
Kuntakoodi 1492
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 481,11 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 12 601
 – Tiheys 26,2 as./km²
Entiset pitäjät Dalslandin maakunnassa sekä Vänersborgin ja Grästorpin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä ja vuonna 1952 perustettujen kuntien nimet hieman suuremmalla. Näiden kuntien rajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella. Lääninrajat on merkitty tummanpunaisella ja maakuntarajat sinisellä. Valbo-Ryrin pitäjä kuuluu nykyään Munkedalin kuntaan.

Åmålin kunta (ruots. Åmåls kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Dalslandiin. Kunnan keskustaajama on Åmål.[3]

Kunnan maapinta-ala on 481,11 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 601 henkeä (31.12.2015).[2]

Keskustaajaman Åmålin pinta-ala on 7,58 km² ja asukasluku 9 380.[4]

Åmålin kunta sijaitsee Vänern-järven rannalla. Kunnan eteläpuolella sijaitsee noin 30 saaren saaristo, Tösse skärgård. Saaristo on luonnonsuojelualue, jolla elää lukuisia lintulajeja. Metsänhoidon lisäksi kalastus oli ennen tärkein elinkeino, jota symboloi kunnan vaakunan alaosassa oleva kala. Nykyään kunta saa tuloja myös erityisesti saaristoon kohdistuvasta turismista. Åmål oli tapahtumapaikkana elokuvassa Fucking Åmål, joka tosin kuvattiin Trollhättanissa. Åmål on Loimaan ystävyyskunta.[5]

Vuonna 2007 kunnassa oli 50,30 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Tössbon "suurkunta", johon kuuluivat entiset maalaiskunnat Edsleskog, Fröskog, Mo, Tydje, Tösse, Ånimskog ja Åmålin maalaiskunta. Åmålin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Åmålin kunta, johon tulivat kuulumaan Åmålin kaupunki ja Tössbon maalaiskunta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åmålin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
13 840
1955
  
14 015
1960
  
14 038
1965
  
13 788
1970
  
13 437
1975
  
13 349
1980
  
13 564
1985
  
13 215
1990
  
13 421
1995
  
13 385
2000
  
12 840
2005
  
12 737
2010
  
12 295
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[9]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 836 14,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 248 2,0
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 751 6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 9 766 77,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 120 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 108 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 164 054 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 18,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,5 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,8 3,4
  jalostus 25,7 28,6
  palvelut 69,3 66,9
  tuntematon 1,3 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 683 5 095
  työpaikkaomavaraisuus 91,9

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,0 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 580 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Åmål 9 065
2 Fengersfors 345
3 Tösse 305

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åmålin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 4 5 7 6 5 6 6 4 2 3 5 4
  Keskustapuolue 13 12 11 8 10 13 10 9 9 14 14 7 6
  Liberaalit 4 3 3 2 4 3 3 2 1 1 1 2 3
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 2 1 2 2 1 2 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 2 1 1 1 1 1 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 19 18 17 20 18 17 17 21 13 10 10 15 15
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2
  Muut 0 3 4 3 1 0 2 1 1 0 0 0 0
  Yhteensä[22] 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31 31 35 35

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Åmålin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Åmål

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Edsleskog (Hässelskog)
  • Fröskog
  • Mo
  • Tydje*
  • Tösse med Tydje (Tösse)
  • Åmål (vuodesta 1643) (Åmåls stadsförsamling)
  • Åmåls landsförsamling* (Åmål vuoteen 1643)
  • Ånimskog

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åmålilla on seitsemän ystävyyskaupunkia:

Suomen lippu Loimaa, Suomi
Viron lippu Türi, Viro
Norjan lippu Drøbak, Norja
Tanskan lippu Grenaa, Tanska
Saksan lippu Gadebusch, Saksa
Yhdysvaltain lippu De Pere, Wisconsin, Yhdysvallat
Bulgarian lippu Kubrat, Bulgaria

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Åmål Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åmål
  5. Suomen kuntien ystävyyskunnat (xls) Kuntatieto.fi. Kuntaliitto. Viitattu 28.3.2010.
  6. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  10. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åmålin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Åmåls kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.