Uddevallan kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uddevallan kunta
vaakuna
vaakuna
Uddevalla Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Uddevalla
Kuntakoodi 1485
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 637,66 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 54 180
 – Tiheys 85,0 as./km²









Uddevallan kunta (ruots. Uddevalla kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Uddevalla.[3]

Kunnan maapinta-ala on 637,66 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 54 180 henkeä (31.12.2015).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 80,04 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kuntauudistuksen astuessa voimaan nykyisen Uddevallan kunnan alueella sijaitsi Uddevallan kaupunki ja 11 pitäjää, joista tehtiin maalaiskuntia. Vuonna 1944 Bäven maalaiskunta liitettiin Uddevallan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Forshälla (ei muutosta)
  • Lane-Ryr (ei muutosta)
  • Ljungskile (Ljung, Grinneröd ja Resteröd)
  • Skaftö (Grundsund, Fiskebäckskil, Bokenäs ja Dragsmark)
  • Skredsvik (Skredsvik, Herrestad ja Högås)

Uddevallan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa edellä mainitut kunnat yhdistettiin kaupungin kanssa nykyiseksi Uddevallan kunnaksi. Osa Skaftöstä (Grundsund ja Fiskebäckskil) liitettiin kuitenkin Lysekilin kuntaan.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Uddevallan kaupungin vaakuna. Myös Ljungskilen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uddevallan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
34 533
1955
  
38 253
1960
  
44 960
1965
  
47 336
1970
  
47 725
1975
  
46 861
1980
  
46 032
1985
  
45 816
1990
  
47 345
1995
  
49 003
2000
  
48 971
2005
  
50 314
2010
  
51 868
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 663 14,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 333 4,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 872 7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 40 312 74,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 572 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 784 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 052 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 62 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,0 1,0
  jalostus 17,8 21,4
  palvelut 80,1 76,5
  tuntematon 1,1 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 23 548 23 835
  työpaikkaomavaraisuus 98,8

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 071 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Uddevalla 31 212
2 Ljungskile 3 375
3 Herrestad 2 583
4 Sunningen 742
5 Ammenäs 544
6 Hogstorp 373
7 Fagerhult 353
8 Lanesund och Överby 347
9 Utby 267
10 Svenshögen* 1[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Svenshögenin taajamassa on 421 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Stenungsundin kuntaan.[17] Herrestadin taajaman nimenä on joskus ollut myös Kissleberg.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Skaveröd kuuluu osin myös Munkedalin kuntaan ja Tegen + Grötån osin myös Stenungsundin kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uddevallan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Uddevalla 1 (20 valtuutettua)
  • Uddevalla 2 (22 valtuutettua)
  • Uddevalla 3 (19 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uddevallan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 8 7 10 12 11 9 11 10 11 9 14 16 9
  Keskustapuolue 15 16 14 12 8 8 7 6 3 4 3 3 2
  Liberaalit 8 7 7 4 9 7 6 4 3 6 4 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 1 1 4 1 7 7 4 4 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 5 3 6 4 3 0 4 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 27 26 27 30 28 28 23 28 22 23 20 22 21
  Vasemmistopuolue 3 5 3 3 3 3 4 6 11 9 3 3 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 12 2 5
  Yhteensä[24] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Uddevallan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Uddevalla
  • Ljungskile
  • Bokenäset
  • Herrestad
  • Lane-Ryr
  • Bäve

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bohusläns regemente* (Uddevalla militärförsamling)
  • Bokenäs
  • Bäve
  • Dragsmark
  • Forshälla
  • Grinneröd
  • Herrestad
  • Högas
  • Lane-Ryr (Ryr, Norra Ryr)
  • Ljung
  • Resteröd
  • Skredsvik
  • Uddevalla

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Uddevalla Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uddevallan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Uddevalla kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.