Ero sivun ”Neekeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
54 231 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
→‎Sanan käytön historia: Jälleen korjattu Joonasl:n vääristelyt
Rivi 24: Rivi 24:
Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi 90-luvun taitteeseen asti vappulehteä nimeltä ''[[Neekerirumpu]]'' ja yhdistyksen naistoimittajilla ja toimittajien vaimolla oli oma Neekerinaiset-klubi.<ref>[http://www.pjy.fi/historia.htm Pirkanmaan journalistit - historia]</ref> [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselällä]] sijaiseva Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka sijaitsee Neekerisaaressa.<ref>[http://www.pksy.net/neekerisaari/ Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys - Neekerisaari]</ref>
Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi 90-luvun taitteeseen asti vappulehteä nimeltä ''[[Neekerirumpu]]'' ja yhdistyksen naistoimittajilla ja toimittajien vaimolla oli oma Neekerinaiset-klubi.<ref>[http://www.pjy.fi/historia.htm Pirkanmaan journalistit - historia]</ref> [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselällä]] sijaiseva Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka sijaitsee Neekerisaaressa.<ref>[http://www.pksy.net/neekerisaari/ Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys - Neekerisaari]</ref>


Muissa yhteyksissä termiä neekeri on käytetty muun muassa [[Brunberg]]in [[Suukko (makeinen)|suukkojen]] nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka ''Neekerinpusu'' ja vuoteen 2007 saakka ilmestyneessä ''[[Vappuneekeri]]''-nimisessä vappulehdessä. Lymphogranuloma venereum -sukupuolitaudin vanha suomenkielinen nimi on [[neekerisankkeri]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltm08151&p_haku=neekerisankkeri&p_loki=e | Nimeke = neekerisankkeri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Työterveyskirjasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}: "''vanh.'' ks. lymphogranuloma venereum(lymfogranulooma)"</ref>
Muissa yhteyksissä termiä neekeri on käytetty muun muassa [[Brunberg]]in [[Suukko (makeinen)|suukkojen]] nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka ''Neekerinpusu'' ja vuoteen 2007 saakka ilmestyneessä ''[[Vappuneekeri]]''-nimisessä vappulehdessä. Lymphogranuloma venereum -sukupuolitaudin toinen suomenkielinen nimi on [[neekerisankkeri]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tes00012 | Nimeke = Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja| Tekijä =Kimmo Aho ja Eija Hiltunen-Back | Tiedostomuoto = | Selite ="Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia." | Julkaisu = | Ajankohta =14.12.2007 | Julkaisupaikka =Duodecim terveyskirjasto | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}</ref><ref name=Tohtori>[http://www.tohtori.fi/?page=6625671&search=neekerisankkeri Tohtori.fi: Neekerisankkeri](viitattu 19.3.2008)</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltm08151&p_haku=neekerisankkeri&p_loki=e | Nimeke = neekerisankkeri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Työterveyskirjasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}: "''vanh.'' ks. lymphogranuloma venereum(lymfogranulooma)"</ref><ref>[http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=72828&hakusanat=Kuusi Verkkouutiset: Neekerisankkeri nostaa päätään Kanadassa](viitattu 19.3.2008)</ref>


==Sanakirjat, viralliset yhteydet ja kannanotot ==
==Sanakirjat, viralliset yhteydet ja kannanotot ==

Versio 16. lokakuuta 2008 kello 15.20

Tämä artikkeli käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli negridinen rotu.

Neekeri on suomen kielen sana, joka Kielitoimiston mukaan on "usein halventava" termi negridiseen rotuun kuuluvaalle hyvin tummaihoiselle ihmiselle.[1] Nykyisin käsitystä ihmisroduista pidetään yleisesti vanhentuneisiin rotuteorioihin perustuvana[2] ja muun muassa Unesco on suositellut termistä "rotu" luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[3] Ennen 1900-luvun loppupuolta neekeri-sana oli yleisessä käytössä ja on kiistanalaista onko tähän sen aikaisempaan käyttöön liittynyt halventavaa sävyä.[4] Nykyisin sanaa kuitenkin pidetään yleisesti halventavana[1][5][4][6] ja sen sijasta käytetään sanaa musta tai Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa afroamerikkalainen[7]. Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[8]

Sanan käytön historia

Alun perin sana neekeri on lainautunut suomeen ruotsin (neger) ja ranskan (nègre) kautta latinan sanasta niger, 'musta'. Englannin kielen negro-sanan väännöksiä nigger, jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä orjista, sekä monissa yhteyksissä myös nigga pidetään nykyään yksiselitteisesti loukkaavina,[9][10] samoin kuin suomen kielen vastaavaa slangimuotoa nekru.[11]

Suomen kirjakieleen sana neekeri ilmestyi 1700-luvulla, jolloin afrikkalaiset ja erityisesti Afrikasta Amerikkaan tuodut orjat tulivat joillekin suomalaisille tutuiksi tekstien välityksellä. 1860-luvulla saksasta suomeen käännetyssä tietosanakirjassa ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat [ovat] taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.[4] I. K. Inhan vuonna 1911 toimittamassa teoksessa "Maailman ihmeet" neekeri-sanaa käytettiin seuraavalla tavalla:

»Afrikan troopillisissa metsissä elävät metsäneekerit pitävät hämähäkkiä maailman ihmeenä ja omistavat sille kansantaruissaan inhimillisiä ominaisuuksia. Ne esihistorialliset raakalaiset, joita asui Euroopassa ennen jääkautta keräilivät ja pitivät arvossa kivenmurikoita, joissa oli tavallista ihmeellisemmät kirjaukset, taikka kumman muotoisia luita. Heihin verrattavilla nykyisillä alimmilla kansoilla Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on niinikään tarkka silmä huomaamaan kaikkia, mitä luonnossa on ihmeellistä.[12]»

Neekeri-sana esiintyi suomalaisessa populaarikulttuurissa 1990-luvulle saakka. Sana esiintyy muun muassa Suomen Filmiteollisuuden Pekka Puupää -sarjan vuoden 1960 Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan nimessä. Musiikkikappaleissa sitä on käytetty muun muassa J. Alfred Tannerin "Neekeri-idylli",[13],Mikko Alatalon "Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että", Kake Singersin "Me halutaan olla neekereitä" ja Hausmyllyn vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen "Se mustamies" kappaleiden sanoituksissa.[14][15]

Jo 1980-luvulla neekeri-sanaa ilmenee Yleisradion äänitearkiston perusteella[16] pääasiassa vain humoristiseksi tarkoitetussa musiikissa, mitä voidaan tutkija Anna Rastaan mielestä pitää halventavana naurunalaiseksi tekemisen kautta.[4] Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska "tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa"[17] Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain "edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja".[18] Ei-halventavaksi tulkittavien esimerkkien ohella 1950- ja 60-luvuilla mediassa ja populaarikulttuurissa esiintyi neekeri-sana myös selvästi rasistisissa ja halventavissa yhteyksissä: esimerkiksi Suosikki-lehti pyysi kommentteja kahdelta tunnetulta muusikolta "neekerien eläimellisyydestä" otsikolla "Onko neekeri ihminen?" vuonna 1968.[19] Toisaalta jo 1950-luvulta löytyy ensimmäiset viitteet siitä, että termin käyttö olisi sopimatonta.[20]

1960-luvulla toimittajia kutsuttiin usein "sanomalehtineekereiksi" ja tästä on johtuvia termejä on edelleen jokin verran olemassa.[21] Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi 90-luvun taitteeseen asti vappulehteä nimeltä Neekerirumpu ja yhdistyksen naistoimittajilla ja toimittajien vaimolla oli oma Neekerinaiset-klubi.[22] Pyhäselällä sijaiseva Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka sijaitsee Neekerisaaressa.[23]

Muissa yhteyksissä termiä neekeri on käytetty muun muassa Brunbergin suukkojen nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka Neekerinpusu ja vuoteen 2007 saakka ilmestyneessä Vappuneekeri-nimisessä vappulehdessä. Lymphogranuloma venereum -sukupuolitaudin toinen suomenkielinen nimi on neekerisankkeri.[24][25][26][27]

Sanakirjat, viralliset yhteydet ja kannanotot

Nykysuomen sanakirjassa (1958) sanaan neekeri ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (Vierassanojen etymologinen sanakirja). Vuosina 1990–94 julkaistussa Suomen kielen perussanakirjassa ja vuonna 1997 julkaistussa CD-Perussanakirjassa sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Vuonna 2004 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjassa sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi” ja hakusana nekru on merkitty ”halventavaksi”.[1][11][28]

Neekeriä käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä, ja sanaa käytettiin vielä 1970-luvulla ilmestyneissä tietosanakirjoissakin.[29]. Tästä syystä monet suurten ikäluokkien jäsenet eivät pidä sanaa halventavana.[30] 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana neekeri-sana alkoi muuttua arkaluontoiseksi. 1990-luvun kuluessa siitä tuli epäsopivaa[1][5][4][6] ja sen käyttö lopetettiin virallisissa yhteyksissä. Nykyisin neekeri-sanaa käytetään lähinnä puhekielessä.[4]

Sisäasiainministeriön ylläpitämän viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille tarkoitetun Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivuston mukaan etnisille vähemmistöille ja naapurikansoille on kaikissa kielissä ilmauksia, jotka voivat olla hyvinkin loukkaavia, eikä virkamiehet voi käyttää tällaisia ilmauksia. Sivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa "eittämättä negatiivinen kaiku" ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin "nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista". Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.[6]

Suomen Journalistiliiton julkaisemassa kirjassa Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset: Kuinka raportoida? arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että on tärkeää kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Sanan neekeri käyttö on nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä. Suomen ihmisoikeusliitto[5] otti kantaa termin käyttöön ja katsoi, että "sanan käyttö on nykyaikana poliittisesti epäkorrektia. Neekeri-sanaan kytkeytyy halveksiva ja loukkaava suhtautuminen etnisiä ryhmiä kohtaan. Sanaa on käytetty kautta aikojen negatiivisesti leimaavissa konteksteissa".[31]:

Oikeuskäytäntö

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa 1998 sakkorangaistuksen sotkamolaiselle opettajalle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi. Oikeus katsoi sanan olevan halventava.[32] Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi varusmiespalvelusta suorittaneen alikersantin 8 päiväsakkoon tämän huudeltua gambialaissyntyiselle kaartinjääkärille "vittu, kun toi neekeri ei juokse" ja "vitun Bobby". Tuomioita on tullut myös muun muassa nimityksistä "likainen nekru".[30] Sirkku Latomaa on todennut, että koska sanaa on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.[33]

Keväällä 2000 Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat Suomen Tietotoimiston julkaisemassa poliisitiedotuksessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla neekeri. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka piti tätä harkitsemattomana, koska neekeri-sanaa oli käytetty myös muutoin kuin pelkästään tuntomerkkinä. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myöntää, että ilmaus neekeri "livahti julkisuuteen puolivahingossa".[28] Eduskunnassa käydyssä keskustelussa eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi että "tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön. Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, että oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina". Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin. Lehtimaja piti näitä kysymyksiä "perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä" ja korosti, että "julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oikeusasiamies tuntee itsensä velvolliseksi kantamaan kortensa kekoon".[34]

Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka kommentoi oikeusasiamiehen näkemystä eduskunnassa sanoen: "Kun päätöksen selostuksessa puhutaan, että pitäisi käyttää sanaa "mustaihoinen" tai jotakin muuta vastaavaa, jotenkin se tuntuu ainakin tämän ikäluokan ihmiselle hieman oudolta. Itse näkisin, että Suomessa kuitenkin ollaan sen verran fiksuja ja sivistyneitä, kun perinteisesti on käytetty neekeri-sanaa, ettei se nyt ainakaan mitään rasismia voi olla. " .[35]

Akateeminen yhteisö

Akateemisessa yhteisössä ollaan nykyisin varsin yksimielisiä siitä, että sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.[4][36][37][38] Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.[4] Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen ei pidä sanaa itsessään halventavana, vaan halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään. Hän esitti vuonna 1999 seuraavan lausunnon:[39]

»Sanojen tehtävä on erotella. Joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä. Vakiintunut sana siihen tarpeeseen on suomen kielessä ollut neekeri. Valitettavasti siitä on viime vuosina tullut ristiriitaisia tunteita herättävä sana lähinnä englannin kielen vaikutuksesta»
(Taru Kolehmainen, Verkkouutiset: ”Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja.”)

Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekeri- ja mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.[30] Kolehmaisen näkemystä on kritisoitu esittämällä, että vanhoissa teksteissä neekeri-sanaan liittyy harvoin muita kuin rasistisia ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, siihen liittyneet vallitsevat merkitykset ovat olleet selvästi rasistisia.[4] Anne Mäntysen ja Tiina Onikin vuonna 1997 esittämän näkemyksen mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen kolonialistinen näkökulma:[36]

»Neekerit on joko kuvattu eksoottisen kiehtovina, mutta samalla erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana. Näistä yhteyksistä neekeri-sanaan ja käsitteeseen on tarttunut toiseuden leima, jota sitten on hyödynnetty fiktiossa, viihteessä ja arkisissa puhetavoissa.»
(Mäntynen & Onikki 1997: 620.)

Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö ole ”olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma”.[40] Rasismia ja monikulttuurisuutta tutkineen tohtori Anna Rastaan mukaan sanan neekeri käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, että "muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä". Tätä näkemystä hän kutsuu suomalaiseksi ekseptionalismiksi. Rastaan mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan Internetin verkkosivuilta, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa ”isänmaan asialla”. Termi on selvästi syntynyt "rodun diskurssista" ja siihen sisältyy edelleen näkemys ihmisrotujen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.[4]

Neekeri-sana ja rasismi

Anna Rastaan väitöskirjan mukaan suomalaisessa mediassa niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten uutisointien tai yksittäisten mielipidekirjoitusten kautta. Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tuolla sanalla ja silloin kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, ovat he usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.[4] Kirjallisuustieteilijä Gayatri Chakravorty Spivakin mukaan tämän kaltaisessa julkisessa keskustelussa kysymys "Kuka kuuntelee?" voi kuitenkin olla ratkaisevampi kuin kysymys "Kuka puhuu?"[41]

Rastaan väitöskirjan mukaan maahanmuuttajien ja muiden rasismia kokeneiden mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää jokapäiväisiä rasismin kokemuksia. Rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei sanalla tarkoiteta vain afrikkalaistaustaisia vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Tämän perusteella tutkija katsoi, että: [4]

»Sanaa [neekeri] käytetään rodullistetun eron tuottamiseen ja uusintamiseen sekä – erityisesti rasismia kokeneiden näkökulmasta katsottuna – eriarvoistaviin avoimen rasismin ilmauksiin. Kun tällainen sana esitetään ”neutraalina ja harmittomana”, samalla rasismin olemassaolo kiistetään tai se jopa hyväksytään.»

Rastaan tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka olivat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön myös erityisen kielteisesti ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.[4]

Viitteet

  1. ↑ a b c d neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ 6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 51. Negroid The American Heritage® Book of English Usage.. Viitattu 9.5. 2007. (englanniksi) "race." Encyclopedia of Public Health. The Gale Group, Inc, 2002. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1: Now, scientists from many disciplines (e.g., genetics, anthropology, sociology, biology) agree that there are no distinct human races as was previously claimed. "race." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1 Because all human populations today are extremely similar genetically, most researchers have abandoned the concept of race for the concept of the cline, a graded series of differences occurring along a line of environmental or geographical transition..."Race" is today primarily a sociological designation, identifying a class sharing some outward physical characteristics and some commonalities of culture and history.
  3. ↑ The Race Question 1950. UNESCO. Viitattu 16.4. 2008. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m Anna Rastas: Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa (Julkaistu osana Anna Rastaan väitöskirjatutkimusta Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (Racism in the everyday life of children and young people. Transnational roots and multicultural Finland in the making) sähköinen versio) Tampereen yliopisto. Viitattu 14.4.2008.
  5. ↑ a b c Ihmisoikeusliitto
  6. ↑ a b c Saako sanoa neekeri? Yhdenvertaisuus.fi. Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi. Viitattu 14.10.2008.
  7. ↑ afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 13.10.2008.
  8. ↑ Kielitoimiston sanakirja (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset."
  9. ↑ "nigger." Dictionary.com Unabridged (v 1.1). Random House, Inc. 18 Oct. 2007. <Dictionary.com http://dictionary.reference.com/browse/nigger>: "The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War."
  10. ↑ J. Douglas Allen-Taylor. New Word Order, Metro, 9. huhtikuuta, 1998.
  11. ↑ a b nekru halv. mustaihoinen, neekeri. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  12. ↑ I. K. Inha (englantilaisen matkailijan kertomuksista mukaillen): Maailman ihmeet - Esitys luonnon ja ihmisen mestaritöistä, sellaisina kuin ne nykyään ovat nähtävinä. I: Aasian ihmeet. WSOY, 1911.
  13. ↑ http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Neekeri-idylli YLEn äänilevystö: Neekeri-idylli
  14. ↑ http://www.hausmylly.com/blog/index.php?s=scumback
  15. ↑ Hausmylly: 15 vuotta – suuri puberteettikokoelma - albumin kansipaperi
  16. ↑ Database of The Finnish Institute of Recorded Sound 1901 - 1999 YLE. Viitattu 16.10.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Nuoriväki toivoo keikoilla "Puuhamaata".. Tamperelainen, 26.1. 2002.
  18. ↑ Aika ajoi ohi. Iltalehti, 3.4. 2006.
  19. ↑ Onko neekeri ihminen?. Suosikki, , 1968. vsk, nro 10, s. 27.
  20. ↑ Kongossa ei tunneta sanaa neekeri. Ministeri Voinmaa vierailulla Belgian siirtomaassa. Aamulehti, , 1952. vsk, nro 28.8..
  21. ↑ "Puupää koheltaa viimeisen kerran." (Pekka ja Pätkä neekerinä -elokuvan arvostelu) www.leffatykki.fi. Leffatykki Media Oy. Viitattu 14.10.2008.
  22. ↑ Pirkanmaan journalistit - historia
  23. ↑ Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys - Neekerisaari
  24. ↑ Kimmo Aho ja Eija Hiltunen-Back: Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja ("Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.") 14.12.2007. Duodecim terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008.
  25. ↑ Tohtori.fi: Neekerisankkeri(viitattu 19.3.2008)
  26. ↑ neekerisankkeri Työterveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008. : "vanh. ks. lymphogranuloma venereum(lymfogranulooma)"
  27. ↑ Verkkouutiset: Neekerisankkeri nostaa päätään Kanadassa(viitattu 19.3.2008)
  28. ↑ a b Poliisin kielenkäyttö tarkkailussa 16.02.2000 20:53. (MTV3-STT). Viitattu 25.1.2008.
  29. ↑ Muun muassa Otavan Iso Fokus, 1975.
  30. ↑ a b c STT-IA: Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja
  31. ↑ Kielikuvia 2/2002
  32. ↑ Keskisuomalainen 27.10.1998
  33. ↑ Kielikuvia 2002
  34. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2001 vp 115. TIISTAINA 16. LOKAKUUTA 2001 kello 14. Suomen eduskunta. Viitattu 15.1.2008.
  35. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 114/2001 vp
  36. ↑ a b Mäntynen, Anne & Onikki, Tiina 1997: Neekeri ei ole neutraali. Virittäjä 4/1997, 620-621.
  37. ↑ Sirkku Latomaa: Musta, valkoinen – vai ihminen?. Kielikuvia, , 2002. vsk, nro 2, s. 11. Nykysuomen seura ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.10.2008.
  38. ↑ Olli Löytty: Perjantait ja saatanat. Todentuntuisia kohtaamisia toisen kanssa. Kulttuurintutkimus, , 1998. vsk, nro 15:2, s. 15-26. Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
  39. ↑ Verkkouutisten juttu neekeri-sanan käytöstä
  40. ↑ Sirkku Latomaa: Musta, valkoinen – vai ihminen?. Kielikuvia. Nykysuomen seuran lehti, 2002, nro 2/2002, s. 10–14.
  41. ↑ Gayatri Chakravorty Spivak: The Post-Colonial Critic: Interviews, Strategies, Dialogues. Routledge, 1990. 0415901707. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikisanakirja
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: neekeri.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neekeri&oldid=5664858”