Lauri Lehtimaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Juhani Lehtimaja (s. 17. marraskuuta 1945 Salo) on suomalainen juristi.[1] Hän oli eduskunnan oikeusasiamies vuosina 1995–2001 ja korkeimman oikeuden jäsen vuosina 1992–2009.

Lehtimaja on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti (Helsingin yliopisto 1978); varatuomarin arvon hän sai vuonna 1972.[2] Lehtimaja on tullut tunnetuksi ihmisoikeusjuristina vuosia ennen kuin ihmisoikeudet otettiin Suomessa vakavasti. Ihmisoikeudet ovat Suomessa konkretisoituneet monessa Lehtimajan ratkaisussa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Hän työskenteli siellä esittelijäneuvoksena Suomen liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sittemmin oikeusasiamiehenä 1995–2001.

Oikeusasiamiehenä Lehtimaja kiinnitti huomiota siihen, ettei Suomessa syyttömänä syytetyllä ollut oikeutta saada korvausta puolustautumiskuluistaan. Pitkälti hänen ansiostaan korvausoikeus tuli lakiin vuonna 1998.

Toimiessaan korkeimman oikeuden jäsenenä Lehtimaja profiloitui usein eriäviä mielipiteitä jättäessään.[3]

Lehtimaja oli ehdolla korkeimman oikeuden presidentiksi vuonna 2001,[4] mutta tehtävään valittiin Leif Sevón.[5]

Lauri Lehtimajan isä oli varatuomari Leo Lehtimaja. Hän avioitui vuonna 1969 psykiatri Maija Kujanpään kanssa, ja heille syntyi kolme lasta: poika Antti Lehtimaja (s. 1970) on asianajaja, tytär Inkeri Lehtimaja (s. 1972) on kielitieteilijä, ja tytär Liisa ”Lissu” Lehtimaja (s. 1976) on kuvataiteilija ja laulaja. Lehtimajan toinen puoliso vuodesta 1990 on ollut terveydenhoitaja Irma Koskenmäki.[6]

Muu virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän on toiminut myös rikosoikeuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä järjestöissä.

Lehtimaja on toiminut jääkärijoukkueen johtajana ja toimistoupseerina YK:n UNFICYP-valvontajoukossa Kyproksella 19671968.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007, s. 506. Otava 2006.
  2. Lauri Lehtimaja: Paholaisen asianajaja Lakimiesuutiset. 26.1.2016. Viitattu 21.11.2019.
  3. Sutela, Mika – Keinänen, Anssi – Tolvanen, Matti: Korkeimman oikeuden äänestyspäätökset 2010-luvulla: empiirinen analyysi oikeusneuvosten eriävien mielipiteiden esittämisestä. Lakimies 2013/3. s. 379.
  4. Lauri Lehtimaja lähti Leif Sevónin haastajaksi Helsingin Sanomat. 29.9.2001. Viitattu 21.11.2019.
  5. Leif Sevón nimitettiin KKO:n presidentiksi Helsingin Sanomat. 27.10.2001. Viitattu 21.11.2019.
  6. Laurila, Petri – Salo, Mikko (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2003, s. 560. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 118. Helsinki: Talentum, 2003. ISSN 0585-9530. ISBN 952-14-0637-2.
  7. Lauri Lehtimaja (Korkeimman oikeuden jäsenet) 2009. Korkein oikeus. Viitattu 8.2.2013.
  8. KKO esittää Pekka Koposta jäsenekseen 12.5.2009. Helsinki: Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 8.2.2013.