Mauno Laisaari
Mauno Kalervo Laisaari, vuoteen 1932 Lindholm (20. maaliskuuta 1910 Oulu[1] – 8. heinäkuuta 1994 Espoo[2]) oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä.
Laisaaren vanhemmat olivat metsänhoitaja Valter Gustav Lindholm ja Selma Elisabet Lindfors. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1935–1942 oli Maire Elsa Annikki Louhivuori ja toinen vuodesta 1942 Helvi Tuulikki Raitimo. Laisaari tuli ylioppilaaksi 1928 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1934, varatuomarin arvon hän sai 1937. Hän toimi Viipurin lastensuojelulautakunnan sihteerinä, kunnallisena oikeusavustajana ja lastenvalvojana 1937–1939, huoltolautakunnan sihteerinä 1939–1940 ja Karjalan liiton toiminnanjohtajana 1944–1947. Eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteeri hän oli 1945 ja työväenasiain valiokunnan 1946–1947. Eduskunnan oikeusasiamiehenä Laisaari työskenteli 1947–1951.[1] Rautatiehallituksen tariffiosaston johtaja hän oli 1952–1967.
Mauno Laisaari aloitti shakinpelaamisen 15-vuotiaana. Ensimmäisen kilpapelinsä hän pelasi Akateemisessa joukkueottelussa Tartossa 1929. Hän yleni 1. luokan pelaajaksi Viipurin Shakkiklubissa 1934 ja mestariluokkaan 1945 [3]. Monia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustoimia hoitanut Laisaari oli myös useita vuosia Työväen Shakkiliiton puheenjohtaja. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
