Yksinäisyys
Yksinäisyydellä tarkoitetaan ihmisen tilannetta, johon ensisijaisesti kuuluu subjektiivisesti koettu eristäytyneisyys. Myös vieraantuneisuus, anomia sosiologisesti tarkasteltuna ja separaatioangst (eroahdistus) ovat yksinäisyyttä. Tunnetilana yksinäisyys on positiivista vapaaehtoista tai negatiivista erossaolon kärsimistä. Yksinäisyyttä ei siis tule sekoittaa yksin olemiseen tai yksin asumiseen.[1]
Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyydelle on hahmoteltu neljä pääasiallista ulottuvuutta:[2]
- Sosiaalisten suhteiden puute (sosiaalinen yksinäisyys).
- Yksinäisyys, joka on suhteellisen riippumatonta todellisista sosiaalisista verkostoista (emotionaalinen yksinäisyys).
- Toiset kaipaavat enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin toiset.
- Yksinäisyys voi olla miellyttävää tai epämiellyttävää.
Yksinäisyydessä ei siis sinällään ole psyykkistä häiriötä, psyykkistä pahoinvointia eikä negatiivisesti poikkeavaa käyttäytymistä. Sitä ei myöskään voi virallisesti luokitella hoidettavaksi vaivaksi mutta se on yksi syiden pääluokka psyykkisille sairauksillekin.[3] Yksinäisyys ei myöskään ole samaa kuin masennus, vaikka se lisää masennuksen riskiä.
Koska yksinäisyys usein katsotaan omaksi syyksi, tai asiaksi johon muut eivät voi vaikuttaalähde?, on se usein varsin vaiettu puheenaihe. Lisäksi yksinäisellä ihmisellä ei aina ole ihmistä jolle puhua, eikä yksinäisyys usein näy ulkopuoliselle.
Yksinäisyys on konkreettisimmillaan muun muassa seuraavaa:
- Ei tule kutsutuksi juhliin, illanistujaisiin tai muihinkaan asioihin
- Tuntuu kuin olisi näkymätön
- Kukaan ei edes muista nimeä
- Jää aina yksin,
- Kukaan ei koskaan puhu mitään tai kysy kuulumisia
- Ihmiset eivät kuuntele tai puhuvat päälle
- Vapaa-ajalla on tylsää ja ahdistavaa
On esitettylähde? teoria, että yksinäisyyden tunne on luonnollinen tapa reagoida sosiaalisten kontaktien puutteeseen.
Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinkimission mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kokee yksinäisyyttä ajoittain tai jatkuvasti.[4] Koko väestöstä arviolta noin 20 prosenttia on jossain elämänsä vaiheessa kokenut yksinäisyyttä.[5]
15-vuotiaista nuorista jopa viidesosa kokee jatkuvaa yksinäisyyttä.[6] Yli puolet korkeakouluopiskelijoista koki yksinäisyyden lisääntyneen vuonna 2021. 18-22-vuotiaista naisista kolme neljästä koki yksinäisyyttä aiempaa enemmän.[7]
Yksinäisyydelle altistavia tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työttömyys ja eläkkeellä olo nostavat yksinäisyyden riskiä. Myös kehitys- tai puhevamma lisäävät yksinäisyyden riskiä. Köyhyys lisää niin ikään riskiä, koska se estää niin sanotun täysivaltaisen yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen, kuten esimerkiksi muiden ihmisten tapaamisen harrastustoiminnan yhteydessä.[8] Suomalaisen tutkimuksen mukaan perheen huono taloudellinen tilanne on yhteydessä yläasteikäisten nuorten kokemaan yksinäisyyteen.[9]
Negatiivisen yksinäisyyden syyt ja lievitysmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyyden tunnetta voivat aiheuttaa monet asiat, eivätkä syyt ole useinkaan johdu yksinomaan sitä kokevan ominaisuuksista. Yksinäisyyden syyt liittyvät pikemminkin elämänkulkuun ja siihen sosiaaliseen ympäristöön, johon ihminen elämänsä aikana linkittyy.[10] Osa ihmisistä on yksinäisiä koko elämänsä ajan lapsuudesta asti. Joidenkin tilastojen mukaan yksinäisistä aikuisista noin puolet on ollut yksinäisiä jo teini-iässä.[11] Useimmilla yksinäisyyden kokemus kuitenkin aaltoilee elämänkulun aikana.[10] Yksinäisyys on monesti noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Seuraavassa esitellään esimerkkejä kyseisistä noidankehistä:
Taloudelliset tilanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloudelliset syyt voivat aiheuttaa epäsuorasti yksinäisyyttä. Kalliit harrastukset ja tapahtumat estävät ihmisiä osallistumasta yhteiseen toimintaan. Mikäli lapsi tai nuori kokee, ettei hänellä ole esimerkiksi tarpeeksi isoa huonetta tai siistiä kotia, hän voi jättää kutsumatta kavereitaan kylään. Hyvä tulotaso takaa epäsuorasti paremmat mahdollisuudet sosiaalisiin suhteisiin.[12]
Vanhempien ja kasvatuksen rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tässä kohdassa on keskeistä ilmiö nimeltä irrationaalisuuden transmissio. Se tarkoittaa sitä, että lapset oppivat häiriintyneitä ajatustapoja yrittäessään pysyä sisällä perheensä häiriintyneessä maailmassa, jolloin juuri tämä pyrkimys vieraannuttaa perheen ulkopuolisesta maailmasta – perheterapiatapauksista saatu tulos (Lidz, T. The family and the transmission of Schizophrenia. Teoksessa: Rosendahl, D. & Kety, S. (eds.) The transmission of Schizophrenia. Oxford: Pergamon Press). Myös niin sanottu valeyhteys on keskeinen ilmiö seuraavasti: Lapsen vanhempien uskontokunnalla ei muuten ole vaikutuksia alkoholismin syntyyn, mutta uskonnollisia tapoja noudattavat kodit, joissa valeyhteys on sellaista, että ei ole havaittavissa kyseisen uskon omakohtaista todeksi elämistä, edistävät alkoholismia(McCord,W. & McCord, J. Origins of alcoholism. Stanford:Stanford University Press 1960).[1]
Yksinäisyyden eri muodot ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyys voidaan jäsentää ennakoivaan mielenterveystyöhön sopivaksi seuraavasti: A) Yksinäisyys ihmissuhteissa: sosiaalisessa kehityksessä, ystävyyksissä, toveruuksissa, tuttavuuksissa, itsensä muihin vertailuissa tai muissa sellaisessa. B) Yksinäisyys liikkunnassa/liikkumisessa: motoriseen kehitykseen, kehon kuntoon ja rentoutumiseen kuuluva yksinäisyys, etäisyydet kulttuuriin kuuluvissa toiminnoissa ynnä muu sellainen. C) Yksinäisyys rationaalisessa toiminnassa: kognitiivisessa kehityksessä, päivittäiseen toimeentuloon tai sosiaaliseen selviytymiseen ensisijaisesti kuuluvassa toiminnassa, pohdiskelussa, suunnittelussa, opiskelussa tai sellaisessa koettava yksinäisyys. D) Yksinäisyys elämänkatsomuksellisessa toiminnassa: emotionaaliseen, eettiseen ja esteettiseen kehitykseen, uskontoon, taiteeseen, arvoihin, aatteisiin tai muuhun sellaiseen ensisijaisesti liittyvässä toiminnassa koettava yksinäisyys, kosminen, mystinen, irrationaalinen yksinäisyys.[3] Seuraavassa on esimerkkejä kyseisten pääluokkien sisällöistä:
Emotionaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilöllä on kaveripiiri ja häntä kutsutaan toisinaan erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Hänellä ei kuitenkaan ole ketään, jolle puhuisi tai jonka kanssa olisi mukava olla. Tällaisessa tapauksessa ihminen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka ulkopuolisen silmin kaikki näyttää olevan hyvin: henkilö voidaan esimerkiksi kutsua työpaikan juhliin, mutta henkilölle tilanne on silti olla epämukava, koska hän ei löydä kaltaistaan seuraa tai muuten tunne kuuluvansa joukkoon. Henkilö voi kokea, että ainoa syy kuulua joukkoon ja tulla kutsutuksi on se, että hän kuuluu työyhteisöön. Arkikielessä puhutaan "ettei ole samalla aaltopituudella". Emotionaalinen yksinäisyys on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Voidaan puhua myös laadullisesta yksinäisyydestä. Emotionaalisen yksinäisyyden katsotaan olevan pahinta, sillä se johtaa myöhemmin myös sosiaaliseen yksinäisyyteen.
Sosiaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sitä, että henkilöltä puuttuu seuraa, kavereita tai elämänkumppania. Henkilö tulee toimeen muiden kanssa (toisin kuin emotionaalisessa yksinäisyydessä) ja on sosiaalinen luonteeltaan.
Henkilön aseman tuoma yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvostetussa asemassa olevat, rikkaat ja tunnetut ihmiset voivat kokea yksinäisyyttä, koska eivät voi tai uskalla paljastaa ajatusmaailmansa ja mielipiteitään. Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi poliitikot, virkamiehet tai julkisuuden henkilöt.[13]
Kuuluisaksi tai varakkaiksi tulleet ihmiset voivat kokea olevansa kiinnostavia muiden silmissä vain, koska elämäntilanne on muuttunut, vaikkei itse ole muuttunut. Kiinnostus perustuisi siis vain varakkuuteen ja kuuluisuuteen.
Syrjintä ja torjutuksi tuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Syrjintä
Elämänkumppanin puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilö elää tasapainoista elämää. Hänellä on tasapainoinen elämä, muttei elämänkumppania. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai kumppanin kuolema.
Totaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnetaan myös nimellä krooninen yksinäisyys. Täysin yksinäiset ihmiset eivät omista lainkaan kunnollisia ihmiskontakteja. Henkilöllä ei ole sosiaalisia suhteita, ja vaikka olisikin, hän ei saa heistä pysyviä ystäviä. Täydellinen yksinäisyys liittyy vahvasti syrjäytymiseen. Täydelliseen yksinäisyyteen liittyy esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai yksinkertainen toistuva eristäytyminen sosiaalisista tilanteista eräänlaisena puolustuksena (ks. defenssi). Totaalisen yksinäisyyden katsotaan olevan usein päättymätön noidankehä, jolle on mahdoton tehdä mitään. Myös totaalisen yksinäisten joukossa tulotaso on keskimääräistä huonompi.
Muita luokitteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinvointitutkija Krista Lagus kertoo yksinäisyyden päätyyppejä olevan kolmenlaisia. Hän käyttää nimityksiä eristäytynyt, piiloyksinäinen ja torjuttu.[5]
Havaintoja yksinäisistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknologian käyttö ja ruutuaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisten nuorten vapaa-ajan käytöstä on monesti huomattavissa se, että yksinäiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän "ruutuaikaa", eli istuvat tietokoneiden, tablet-koneiden, TV:n ja älypuhelinten parissa huomattavasti ei-yksinäisiä keskimääräistä kauemmin,[14] monesti jopa koko päivän koulun jälkeen tai viikonloppuisin. Vaikka sosiaalisen median tiedetään luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylläpitävän sosiaalisia verkostoja, yksinäisiin (ja siellä täten eniten aikaa viettäviin) se vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti. Todennäköisesti moni yksinäinen jää myös internetissä yksin. Vietetystä ruutuajasta pojat pelaavat erilaisia pelejä, kun taas tytöt viettävät aikaa enemmän sosiaalisessa mediassa.[15]
Yksinäiset ihmiset julkaisevat internetissä muita enemmän juttuja ja herkemmin yksityisiä asioita elämästään. Syyksi on arvioitu sitä, että tällä tavoin halutaan luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.[16][17][18][19]
Liiallinen tietotekniikan käyttö (etenkin iltaisin) lisää mm. unettomuutta ja heikentää näin koulumenestystä. Tämä tosin on yleinen ongelma monelle iltaisin esimerkiksi töiden ja harrastusten jälkeen[20].
Tietotekniikan käyttö on kuitenkin ristiriitainen aihe, sillä pelit, sosiaalinen media ja erilaiset viestisovellukset helpottavat uusien ihmisten etsimistä ja yhteydenpitoa. Toisaalta tietotekniikka vie aikaa aidolta sosiaaliselta kanssakäymiseltä.[15]
Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on havaittu olevan yhteys myös peliriippuvuuteen.[21]
Muut havainnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäiset nuoret ovat myös useammin ylipainoisia, joka selittyy liikunnan puutteella ja liiallisella syömisellä. Liikunnan puute voi johtua rangaistus-pettymyselämyksistä liikuntaa kohtaan ja/tai vanhempien haluttomuudesta rohkaista lasta liikkumaan. Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys ja kavereiden puute ovat yhteydessä nuorten miesten vähäiseen liikuntaan.[22]
Yksinäisillä on usein huono itsetunto, käsitys itsestään ja kielteisiä ennakkoluuloja muita kohtaan.[1]
Älykkyydellä on havaittu olevan jonkinasteinen yhteys yksinäisyyteen. Yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan yksinäiset ihmiset ovat usein älykkäitä ja herkkiä ihmisiä, jotka tulkitsevat helposti muiden tunteita.[23]
Yksinäisyyden periytyminen ja tarttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyyden ja yksin jäämisen katsotaan olevan paljolti periytyvä ominaisuus (kuten persoonallisuus, (geneettinen perimä) ja kotona opetetut tavat, arvot, taloudellinen tilanne sekä ajatusmaailma). Vanhempien ajatusmaailma, vuorovaikutustaidot ja tavat siirtyvät huomaamatta lapsille[24][25]. Paremmat sosiaaliset suhteet omistavilla vanhemmilla on positiivinen vaikutus lapsiensa menestymiseen sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tutkimusten mukaan vaikutukset voidaan huomata jo 3-vuotiaista lapsista[26].
Ihmisen luonteella ja ominaisuuksilla on katsottu olevan yksinäisyyteen sitä suurempi osuus, mitä nuorempi hän on. Vanhemmaksi tultaessa ympäristön (työ, harrastukset, asuinpaikka yms.) merkitys kasvaa.[1]
Yksinäisyyden on todettu lisääntyvän muiden yksinäisten seurassa[27], vaikka voitaisiin olettaa päinvastaisesti.
Negatiivisen yksinäisyyden vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikutukset yhteiskunnallisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Negatiivinen yksinäisyys aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen kustannukset (Suomen) yhteiskunnalle[5] ja syrjäyttää siitä kärsiviä ihmisiä. Suomessa noin 35 000 ihmistä on eläkkeellä sellaisen masennuksen takia, joka tilastollisen analyysin perusteella johtuu osittain yksinäisyydestä. Kustannusten arviointi on kuitenkin vaikeaa.[28] Lähes kaikkien kouluammuskelujen taustalla on ollut yksinäisyys ja syrjäytyneisyys.
Onkin ehdotettu, että peruskouluissa pitäisi opettaa sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä normaalien kouluaineiden lisäksi.[29]
Fyysinen terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyys voi heikentää stressin tavoin vastustuskykyä ja altistaa vakaville sairauksille, kuten kakkostyypin diabetekselle, eri syöville[30], sepelvaltimotaudille ja sydänsairauksille[30][31].
Yksinäiset ovat ei-yksinäisiä herkempiä kokeilemaan huumeita ja alkoholia. Alkoholin käytöstä on todettu, että seurassa viihtyvät nuoret juovat vähemmän, kun taas yksinäiset saattavat juoda kerralla paljon esimerkiksi lievittääkseen pahaa oloaan.[15]
Tutkimuksissa yksinäisyyden on todettu aiheuttavan jopa yhtä pahoja vaivoja ihmiskeholle kuin fyysiset vammat[5]. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisillä on heikompi vastustuskyky ja enemmän tulehduksia kuin ei-yksinäiseksi itsensä tuntevilla.[32] Yksinäisillä ilmeni tulehduksiin kytkeytyviä geenejä enemmän ja virusten tuhoamiseen liittyviä vähemmän kuin muilla.[32] Tutkimuksessa yksinäisyyden tunne ennakoi muutoksia valkosoluja ohjaavien geenien toiminnassa vuoden päästä, mutta myös toisin päin eli muutokset näiden geenien ilmenemisessä ennustivat yksinäisyyttä vuotta myöhemmin.[32]
Mielenterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyys ja syrjintä on usein portti ahdistuneisuuteen, sosiaalisen fobiaan, masennukseen ja myöhemmin itsetuhoisuuteen. Negatiiviseen yksinäisyyteen liittyy nimittäin myös voimakkaasti kateus tai suoranainen viha muita ihmisiä kohtaan, joilla elämänlaatu on parempaa.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyys vaikuttaa myös voimakkaasti yksinäisen taloudelliseen tilanteeseen. Yksin elävällä voi olla huonompi kyky hankkia esimerkiksi asuntoa, kesämökkiä tai harrastaa muuta vapaa-ajan toimintaa. Suomessa yksin asuvia (vaikka yksin asumista ei tule sekoittaa yksinäisyyteen) elää noin miljoona ja heidän määränsä on nousussa. Yksin asuvien taloudellista asemaa onkin alettu pohtia politiikassa.[33] Yhteiskunnan katsotaan (Suomessa) nojautuvan liikaa siihen olettamukseen, että taloudessa asuu ainakin kaksi henkilöä.[34][35]
Sukupuolten välinen ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten ja naisten välillä yksinäisyydessä on havaittavissa eroja. THL:n[36] mukaan miehistä yksinäiseksi itsensä kokee 6.2 %, kun taas naisista 8 %. Miesten kokema yksinäisyys on pysynyt samana, mutta naisten yksinäisyys on lisääntynyt hieman vuodesta 2011 vuoteen 2017.
Toisaalta tutkimusten mukaan pojat kokevat tyttöjä useammin emotionaalista yksinäisyyttä[37]. Miehelle parisuhde on usein helpottava tekijä, kun taas naiset kokevat miehiä useammin yksinäisyyttä parisuhteenkin aikana[38].
Miehet etsivät naisia useammin helpotusta yksinäisyyteen tavoilla, jotka eivät edistä sosiaalisten suhteiden syntymistä (esimerkiksi: Internetin selaaminen, pelaaminen, TV:n katselu, työnteko). Miesten pienempi sosiaalinen turvaverkko ja asian häpeäminen usein vähentävät yksinäisyydestä puhumista.
Naiset soittavat auttaviin puhelimiin hieman miehiä enemmän[39].
Ikääntyneiden yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyys on eri ikäluokista yleisintä nuorilla aikuisilla ja ikääntyneillä[40]. Yksinäisyyden kokemiseen yhteydessä olevia tekijöitä iäkkäillä ovat esimerkiksi eläkkeelle jääminen, leskeys, sosiaalisten suhteiden puuttuminen, muutto, traumaattiset elämäntapahtumat (esim. väkivaltainen puoliso, lapsen kuolema tai puolison itsemurha), terveysongelmat, toimintakyvyn lasku ja huono taloudellinen tilanne.
Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys johtaa muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Yksinäisyys on myös monen ikääntyneen ihmisen itsemurhan taustalla. Ikääntyneillä henkilöillä yksinäisyyden seurauksia ovat erityisesti seuraavat:
- depressio
- itsetunto-ongelmat
- menetysten käsittelyn vaikeus
- vaikeus tulla toimeen kehon toimintojen vioittumisten kanssa
- keskittymisongelmat
- menneisyyden ja nykyhetken rajan hämärtyminen.
Yksinäisyys voi aiheuttaa muutoksia myös terveyskäyttäytymisessä: esimerkiksi läheisen menetys voi vähentää kiinnostusta syömiseen tai lisätä alkoholinkäyttöä[40]. Tätä kautta se voi heikentää iäkkään ihmisen terveydentilaa. Yksinäiset iäkkäät ihmiset kokevat myös herkemmin päivittäisen arjen stressaavana, ja heillä on enemmän kielteisiä ajatuksia arjen toimintatilanteista.
Lasten ja nuorten yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilastoja suomalaisten peruskoululaisten yksinäisyyden kokemuksista vuodelta 2013:[41]
| Alakoulun luokkalaiset (4.-5. lk) | Tytöt | Pojat |
|---|---|---|
| Emotionaalinen yksinäisyys kesti vähintään vuoden | 13% | 20% |
| Sosiaalinen yksinäisyys kesti vähintään vuoden | 13% | 14% |
| Molemmilla tavoilla yksinäiset | 10% | 10% |
| Yläasteen oppilaat (7.-9. luokkalaiset) | Tytöt | Pojat |
|---|---|---|
| Emotionaalinen yksinäisyys, joka kesti yli vuoden | 11% | 15% |
| Sosiaalinen yksinäisyys, joka kesti yli vuoden | 15% | 15% |
| Molemmilla tavoilla yli vuoden ajan yksinäiset | 10% | 17% |
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän vuosikyselyn mukaan peruskoulun (8. ja 9. lk) noin 12 prosenttia kärsii yksinäisyydestä (ei eritelty millä tavalla). Lasten yksinäisyyden yleisyys on pysynyt samana ainakin viimeiset 24 vuotta [42].
Riskiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maahanmuuttajataustaisilla yksinäisyys on huomattavasti yleisempää kuin kantaväestöllä.[43] Työelämän ulkopuolella olevilla on kolminkertainen riski kokea itsensä yksinäiseksi[44].
Teoksia yksinäisyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksia, jotka käsittelevät yksinäisyyttä, tai jotka voidaan tulkita kertovan siitä:
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kavereita nolla - Kirja - Niina Junttila - (2015) - ISBN 978-951-31-8165-9.
- Heiskanen, T., Saaristo, L. (2011) Kaiken keskellä yksin. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ei yksinäinen unta saa – Neon 2:n kappale
- Näin kulutan aikaa ja En saa mielestä sinua – Eppu Normaalin kappaleet
- Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään – J. Karjalaisen kappale
- Yksinäisen keijun tarina – Chisun kappale
- Salaa yksinäinen nainen – Laura Närhin kappale
- "Melkein kuollut" – Keko Salata
Sosiaalisia palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinäisyyden helpottamiseksi on perustettu sosiaalisia palveluita, kuten SPR:n ystävätoiminta, jota on myös SPR:n paikallisjärjestöillä. Vastaavaa toimintaa harjoittavat myös esimerkiksi HelsinkiMissio, Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminta sekä seurakuntien diakoniatyö. Niin sanotuissa auttavissa puhelimissa on havaittavissa selkeä soittomäärien kasvu juhlapyhinä, kuten juhannuksena ja jouluna.[45][46] Suomen Mielenterveysseuran auttavaan puhelimeen soitettiin vuonna 2020 yli 280 000 kertaa. Soittajat ovat usein keski-ikäisiä.[39] Yleisimmät soiton syyt ovat paha olo, ahdistuneisuus ja ihmissuhdeongelmat. Vuonna 2020 kuudella prosentilla soittajista soiton syynä oli yksinäisyys.[47]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heiska, J. (2016) Better mental health with 7x4-field. Berlin: Lambert academic publishing.
- Heiska, J. (2010) Ennakoiva mielenterveystyö - kirja meille kaikille. Tampere: Mediapinta.
- Sermat, V. (1981) Yksinäisyys, sosiaalisten suhteiden verkostot ja riskien ottaminen. Psykologia 5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Heiska 2016, s. 26.
- ↑ Sermat, V.: Psykologia: Yksinäisyys, sosiaalisten suhteiden verkostot ja riskien ottaminen, s. 317. Suomen psykologinen seura, 1981.
- ↑ a b Heiska 2010, s. 28–29.
- ↑ ”Minulla ei ole ketään” – 18 naista kertoo, millaista on olla yksinäinen Ilta-Sanomat. 8.11.2022. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ a b c d Nykänen, Anna-Stina: Yksinäisyys tulee kalliiksi – mutta mistä se johtuu? Helsingin Sanomat. 23.3.2014.
- ↑ Tätäkö on Suomi lapsilleen? Yli 11 000 viisitoistavuotiasta on vailla yhtäkään ystävää – moni saa hoidoksi lääkkeitä Länsiväylä.fi. 27.11.2018. Viitattu 25.2.2022.
- ↑ Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleet korkeakouluopiskelijoita - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Ohtonen, Marianna: Yksinäisyys eriarvoistaa Ketju. 11.12.2015. Viitattu 25.2.2022.
- ↑ Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä Lääkärilehti.fi. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ a b Tiilikainen, Elisa: Yksinäisyys ja elämänkulku: Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Helsingin yliopisto, 2016. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Blomqvist, Sarita: Yksinäisyys ahdistaa, syrjäyttää ja sairastuttaa – Miten yksinäisyys on vaikuttanut elämääsi? Yle Uutiset. 6.3.2015.
- ↑ Grönholm, Pauliina: Kysely: Joka kymmenes suomalaislapsi pitää perhettään köyhänä Helsingin Sanomat. 23.3.2015. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Raitasalo, R. Henkisen työn kuluttavuus. Akava 2 s 18-21. 1979
- ↑ Kvist, Lotta: Yksinäiset ja masentuneet ahmivat muita enemmän tv-sarjoja Iltalehti. 2.2.2015.
- ↑ a b c Blomqvist, Sarita: Yksinäinen nuori tuijottaa näyttöä ja vetää totaalikännit Yle Uutiset. 15.9.2015. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Fottrell, Quentin: Lonely people share too much on Facebook MatketWatch. 21.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Paldanius, Jarmo: Voiko toisen yksinäisyyden havaita sosiaalisessa mediassa? Yle Uutiset. 3.6.2014.
- ↑ Hiscott, Rebecca: Why Your Empty Facebook Profile Is A Good Sign The Huffington Post. 3.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Hertzen, Anna von: Kun ”Hain kaupasta maitoa” -postaus onkin jotain muuta HS.fi. 27.5.2015.
- ↑ Myllylä, Kaisa: Näin internet haittaa suomalaisopiskelijoita IS.fi. 18.5.2011.
- ↑ Juusola, Mervi: Alkoholismin hoitoon käytetty lääke voi auttaa myös peliriippuvuuteen HS.fi. 15.8.2014. Viitattu 25.2.2022.
- ↑ Liikunta | Tutkimus: Yksinäisyys on merkittävä syy nuorten miesten vähäiseen liikuntaan Helsingin Sanomat. 19.8.2020. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Gronow, Kira: Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa HS.fi. 18.1.2018. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Loneliness could be in your genes BBC News. 11.11.2005. (englanniksi)
- ↑ Teirikko, Kati: "On aivan sama, olenko olemassa vai en" – näkymätön lapsi on luokan yksinäisin lapsi Yle Uutiset. 11.9.2015. Viitattu 13.9.2015.
- ↑ Punkari, Anu: Äidin kokema yksinäisyys periytyy – jo 3-vuotias voi oireilla MTV Uutiset. 10.5.2015. Viitattu 15.9.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Yksinäisyys voi tarttua Iltalehti. 4.12.2009.
- ↑ Yksinäisyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi – päihdeongelmat, työttömyys, velkaantuminen, masennus... 9.3.2015. yle.fi.
- ↑ Mölsä, Emilia & Siljamäki, Jaana: "Pakkososiaalisuus oppiaineeksi" - millaisia keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tiedät? Yle Uutiset. 29.5.2012 (päivitetty 18.2.2015). Viitattu 24.9.2015.
- ↑ a b Loneliness makes cancer 'more likely and deadly' BBC News. 8.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Why loneliness may damage health BBC News. 12.9.2007.
- ↑ a b c Yksinäisyys teettää elimistöön tulehdusta Tiede. 24.11.2015. Viitattu 29.11.2015.
- ↑ Yksinäisyys nousee politiikan asialistalle Helsingin Sanomat. 6.11.2014.
- ↑ Nykänen, Anna-Stina: HS:n lukijat kertovat: Lapsuuden yksinäisyys on portti syrjäytymiseen Helsingin Sanomat. 1.11.2014.
- ↑ Yksin asuvien miesten aika 10.12.2012. Tilastokeskus.
- ↑ THL: FinTerveys -väestötutkimus 2017 terveytemme.fi.
- ↑ Junttila, Niina: Yksinäisyys satuttaa (pdf) Toukokuu 2012. Turun yliopisto. Arkistoitu 2.4.2015.
- ↑ Ahola, Suvi: Kumppanin löytäminen ei takaa onnellisuutta HS.fi. 13.11.2014 (päivitetty 15.11.2014).
- ↑ a b Kasurinen, Riina: Keski-ikäisten yksinäisyys ruuhkauttaa kriisipuhelimen – kesä on pahinta aikaa Yle Uutiset. 4.8.2015. Viitattu 13.9.2015.
- ↑ a b Savikko, Niina; Jansson, Anu; Pitkälä, Kaisu: Yksinäisyys on kognition heikkenemisen merkittävä riskitekijä ikääntyneellä. Suomen lääkärilehti, 2009, 74. vsk, nro 19, s. 1189-1192. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Juusola, Mervi: Joka viides lapsi jää yksin Helsingin Sanomat. 28.3.2013.
- ↑ Lasten yksinäisyys ei ole lisääntynyt neljännesvuosisadan aikana 3.10.2017. Turun yliopisto.
- ↑ Liiten, Marjukka: Kysely: Joka kymmenes poika vailla yhtään ystävää Helsingin Sanomat. 23.9.2015. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ THL: Työelämän ulkopuolella olevat tuntevat yksinäisyyttä selvästi muita useammin blogi.thl.fi.
- ↑ Niinikoski, Anna-Kaisa: Mielenterveysongelmat eivät lomaile - Kriisipuhelimet ruuhkaantuivat kesällä Yle Uutiset. 28.8.2014.
- ↑ Vähäsarja, Sari: Puhelimessa kaikuu jouluna yksinäisyys – soittamalla saa kotiin edes yhden vieraan Yle Uutiset. 24.12.2014. Viitattu 24.12.2014.
- ↑ MIELI Suomen Mielenterveys ry: Kriisipuhelin päivystää neljällä kielellä mieli.fi. Viitattu 23.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksin ei ole sama kuin yksinäinen – radioäänite
- Tutkija: "Yksinäisyys periytyy vanhemmalta lapselle" – (Kodinkuvalehti.fi)
- Ei heilaa helluntaina, eikä milloinkaan – neljä tarinaa yksinäisyydestä – Uutinen, HS.fi, (22.5.2015)
- Belyaev, Igor A. and Lyashchenko, Maksim N. (2020) “Socio-cultural determinacy of human loneliness”, Journal of Siberian Federal University. Humanities and Social Sciences, vol. 13, no. 8, pp. 1264–1274, DOI: 10.17516/1997-1370-0640.