Yhteiskäyttöauto
Yhteiskäyttöauto on auto, jonka omistaa yritys tai muu yhteisö, ja joka on yrityksen asiakkaiden tai yhteisön jäsenten käytettävissä. Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yhteiskäyttöauton varaus ja auton ovien avaaminen sekä sulkeminen tehdään yleensä internetselaimella tai matkapuhelimella. Yhteiskäyttöautoja ei myöskään kustannusten pitämiseksi alhaisena yleensä pestä tai puhdisteta joka asiakkaalle. Autot ovat usein myös hajasijoitettuna käyttäjien lähelle.
Yhteiskäyttöauto eroaa oman auton käytöstä lähinnä kustannuksien osalta. Omistava tai operoiva yritys huolehtii auton huolloista, vakuutuksista, renkaan vaihdoista yms. Asiakas maksaa ainoastaan käytöstä. Osalla palveluntarjoajista myös polttoaine ja auton vapaa pysäköinti vuokrauksen aikana esim. pääkaupunkiseudun asukaspysäköintialueilla sisältyy hintaan.
Yhteiskäyttöauto voi olla myös kimppa-auto, jonka omistavat yksityishenkilöt, jotka jakavat ajoneuvon keskenään vastikkeetta tai vastikkeellisesti. Vastikkeellista kimppa-autoilua kutsutaan vertaisvuokraukseksi[1].
Yhteiskäyttöautot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa yhteiskäyttöautoja tarjoavat tällä hetkellä 24Rent, Omago, Greenmobility, Japster ja City Car Club Oy. Pisin historia on City Car Clubilla, jolla tosin on enää muutama auto ajossa. Vertaisvuokrausta eli yksityisten ihmisten välistä yhteiskäyttöpalvelua tarjoaa tällä hetkellä Tanskalainen Gomore. Kaksi suurinta toimijaa tällä hetkellä ovat 24 Rent ja Omago. Automäärällisesti 24 Rentillä on noin 400 autoa. Omagolla autoja on noin 300 kappaletta. Yhteiskäyttöautot voivat sijaita tienvarressa tai esimerkiksi taloyhtiössä.
Vuodesta 2019 lähtien yhteiskäyttöautoja taloyhtiöihin, yrityksiin, kaupungeille ja suoraan yksityishenkilöille Omago Alueautomallilla on toimittanut myös Oulusta lähtöisin oleva Omago Oy. Omagolta löytyy autoja ympäri Suomea. Omagolla oli autoja ajossa kesäkuussa 2022 yhteensä 200 kappaletta.[2]
Kansainvälisen joukkoliikenneseminaarin yhteydessä Helsingissä toukokuussa 2007 saksalaisasiantuntija Michael Glotz-Richter esitteli Bremenissä vuodesta 1998 lähtien toiminutta yhteisautoyritystä Cambiota, jolla oli toukokuussa 2007 4 000 asiakasta. Yhteiskäyttöautojen laskettiin vähentäneen Bremenin keskustasta 900 henkilöautoa, joille maanalainen pysäköintialue maksaisi 7–18 miljoonaa euroa. Keskimäärin yhden yhteiskäyttöauton laskettiin korvaavan 4–8 yksityisautoa.[3][4]
Päättyneitä yhteiskäyttöhankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pariisin kaupunki lopetti heinäkuun lopussa 2018 vuonna 2011 aloitetun Autolib-palvelun, jossa kirjautuneet käyttäjät saattoivat ottaa latauspisteiltä käyttöön pieniä sähkökäyttöisiä henkilöautoja ja maksaa palvelusta käytön mukaan. Autoja oli liikenteessä nelisen tuhatta ja käyttäjiä noin 150 000. Syinä lopettamiseen oli palvelun kalleus kaupungille ja autojen epäsiisti kunto. Käyttäjätutkimuksessa huomattiin myös, että yhteiskäyttöauto oli vaihtoehto pikemminkin metron käytölle kuin oman auton hankinnalle.[5]
Ekorent operoi sähköautoja[6][7] pääasiassa Helsingissä. Ekorent on sittemmin siirtynyt muille toimialoille ja lopettanut toimintansa Suomessa. [8]
Drive-now toimi Helsingissä vuosina 2018–2020, mutta lopetti toimintansa kannattamattomana helmikuussa 2020.
Suomalainen Blox Car oli ennen Gomorea iso yhteiskäyttövuokrausta harjoittava toimija, mutta se ajautui konkurssiin vuonna 2022.[9]
Suunnitteilla olevia yhteiskäyttöhankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Autonvalmistaja Renault aikoo käynnistää yhteiskäyttöpalvelun Pariisissa syyskuussa 2018. Renaultin tarkoituksena on kasvattaa autojen lukumäärä kahteentuhanteen.[10]
Autonvalmistaja Volkswagen aikoo käynnistää yhteiskäyttöpalvelun nimeltä WE Saksassa vuonna 2019. Sen jälkeen tarkoituksena on laajentua muihin Euroopan suurkaupunkeihin, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhteiskäyttöautot asuntoalueilla, kuva 24. (Arkistoitu – Internet Archive) Motiva, 12/2011
- ↑ Asiakkaat Omago - Yhteiskäyttöautot. Arkistoitu 10.8.2020. Viitattu 19.1.2020.
- ↑ Car-Sharing Workshop 24.05.2007 Helsinki Glotz-Richter, Michael, 5/2007
- ↑ Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, Taulukko 10. (Arkistoitu – Internet Archive) Voltti, Ville, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010
- ↑ Pelli, Petja: Pariisi lopettaa tänään kertarysäyksellä 150 000 ihmisen käyttämän sähköautopalvelun – syinä jättivelka ja autojen siivoton kunto Helsingin Sanomat. 31.7.2018. Viitattu 31.7.2018.
- ↑ Juuti, Petteri: Yhteiskäyttöautojen uudet valtit: pienet päästöt ja lähtö kotiovelta Yle Uutiset (yle.fi). 3.6.2015. Yle. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Juuti, Petteri: Joukkorahoitus ylitti odotukset: yhteiskäyttöautot saivat lisää latauspaikkoja Helsinkiin Yle Uutiset (yle.fi). 11.12.2015. Yle. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Sähköautojen yhteiskäyttöyritys lopettaa – vuokrattavat autot olleet taloyhtiöissä eri puolilla Suomea Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2020.
- ↑ Kokko, Outi: Bloxcar konkurssiin – suomalainen ”autojen Airbnb” lopetti yllättäen toimintansa Ilta-Sanomat. 2.6.2022. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ https://www.reuters.com/article/us-france-autos/renault-aims-to-launch-paris-car-sharing-scheme-in-september-idUSKBN1JU10J
- ↑ https://techcrunch.com/2018/07/04/vw-plans-to-launch-an-all-electric-car-sharing-service-next-year/
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhteiskäyttöauto Wikimedia Commonsissa
| Biopolttoaine |
bioetanoli • E85 • biodiesel • biokaasu |
|---|---|
| Uusiutuva energia |
aurinkovoima • aurinkokenno • tuulivoima • vesivoima • biomassa |
| Kemiallinen | |
| Teemasivut |