Viivi ja Wagner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viivi ja Wagner

Viivijawagner.gif

Sarjakuvakustantamo Egmont Kustannus, Helsingin Sanomat
Ensiesiintyminen 1992
Luojat Jussi ”Juba” Tuomola

Viivi ja Wagner on Jussi ”Juba” Tuomolan luoma suomalainen sarjakuva. Se sai alkunsa strippisarjakuvana, mutta sittemmin on julkaistu myös joitakin pidempiä juonellisia tarinoita.

Sarjakuvan päähenkilöinä ovat nuori opiskelijanainen Viivi ja sika Wagner. Viivi on valveutunut ja huolehtiva nainen, eläinten oikeuksien puolestapuhuja ja kasvissyöjä. Wagner puolestaan on sika, joka ei juuri jaksa ottaa kantaa Viivin mielestä vakaviin asioihin, ja käyttääkin aikansa lähinnä oluen juomiseen, piereskelemiseen ja sohvalla makoiluun. Sarjakuva kuvaa hauskalla ja usein tarkalla tavalla parisuhdetta sekä ehkä stereotyyppisestikin miehen ja naisen välisiä eroja. Sarjakuvassa esiintyy välillä myös surrealistisia piirteitä.

Viivi ja Wagner ilmestyy lukuisissa suomalaisissa sanomalehdissä, kuten Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Helsingin Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat julkaisee lisäksi kuutena päivänä viikossa ilmestyvät stripit verkkosivuillaan.

Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivin ja Wagnerin ensiesiintyminen Kultapossussa: Wagner suunnittelee matkustavansa raketilla Saturnukseen.
Juban sairauslomaa kesällä 2008 ensimmäisenä tuurannut Ville Ranta sijoitti Viivin tilalle oman alter egonsa.

Ensimmäisen kerran Viivi ja Wagner ilmestyi Postipankin lastenkerhon Kultapossu-lehdessä 1992. Kultapossun sarjakuvassa Viivi oli kuitenkin vielä pikkutyttö ja Wagner-porsaskin selvästi keskenkasvuinen.[1] 1990-luvun puolivälissä Tuomola uudisti sarjakuvan aikuistamalla sen päähenkilöt. Viivistä tuli nuori opiskelijanainen ja Wagner-siasta parisuhteen toinen osapuoli. Uudistuneen Viivin ja Wagnerin ensimmäinen strippi julkaistiin Helsingin Sanomissa 6. lokakuuta 1997.[2]

Viivin ja Wagnerin oli tarkoitus ilmestyä Helsingin Sanomissa vain neljän kuukauden ajan, minkä jälkeen sen paikalle olisi tullut jokin toinen suomalainen strippisarja. Sarjakuva keräsi kuitenkin jo ensimmäisinä kuukausinaan niin huomattavan suosion, että aiotun määräajan täyttyessä julkaisua jatkettiin.[3] Ensimmäinen stripeistä koottu albumi, Sikspäkki ja salmiakkia, julkaistiin 1998. Sen jälkeen albumeita on julkaistu kerran vuodessa. Vuoden 2001 alussa sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien lisäksi myös useissa maakunnallisissa sanomalehdissä kuten Turun Sanomissa.[4] Viivi ja Wagner on ilmestynyt myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja ranskaksi.[5]

Toukokuussa 2008 lanseerattiin Viivi ja Wagner -sarjakuvalehti, joka ilmestyi kahden kuukauden välein. Tuomolan sarjakuvan lisäksi lehdessä julkaistiin muun muassa Milla Paloniemen, Juho Juntusen ja Lewis Trondheimin tuotoksia.[6][7] Lehden julkaiseminen päättyi joulukuussa 2010.[8]

Kesällä 2008 Juba Tuomola loukkasi piirtokätensä ja joutui viiden viikon sairauslomalle.[9] Sen aikana 17. heinäkuuta – 20. elokuuta Helsingin Sanomissa ilmestyi Viivin ja Wagnerin tilalla viiden suomalaisen sarjakuvataiteilijan tribuuttisarja ”Viivi ja Wagner sairauslomalla”. Kukin heistä piirsi sarjaa viikon ajan ja lähestyi sen hahmoja ja teemoja omalla tavallaan Juban annettua heille vapaat kädet. Vierailevat taiteilijat olivat Ville Ranta, Petteri Tikkanen, Katja Tukiainen, Aiju Salminen ja Tiitu Takalo.[10][11]

Syksyllä 2010 Espoon modernin taiteen museossa avautui Viivi & Wagner -näyttely. Toimittaja Heikki Jokisen kuratoimassa näyttelyssä oli esillä sata strippiä, jotka oli koottu viiden erilaisen teeman alle.[12]

Sarjakuva-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin Ranskalainen liukumäki kansikuva.
  • Sikspäkki ja salmiakkia (1998)
  • Apua, sängyssäni on sika! (1999)
  • Ei banaaninkuoria paperikoriin! (2000)
  • Oi, mikä karju! (2001)
  • Kuumaa hiekkaa (2002)
  • Viriili vesipeto (2003)
  • Sohvaperunoiden kuningas (2004)
  • Ranskalainen liukumäki (2005)
  • Kaasua sohvalla! (2006)
  • Sian morsian? (2007)
  • Terassilla tarkenee (2008)
  • Kuinka kasvissyöjä kesytetään (2009)
  • Sika pussaa! (2010)
  • Vieläkin yhdessä (2011)
  • Vau, kuuma kinkku! (2012)
  • Sian puolella sänkyä! (2013)

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viivin ja Wagnerin touhukas sanakirja (2003)
  • Sinappihuntu (2004)
  • Parisuhteellisuusteoria (6/2006)
  • Viivi ja Wagner Juhlakirja (2007)
  • Viivi ja Wagner Ystävänpäiväkirja (2009)
  • Wagnerin olutkirja (toim. Vesa Anttonen) (2011)

Minialbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovakantiset minialbumit sisältävät ainoastaan aikaisemmin julkaistuja tarinoita tai kuvitusta värillisenä.

  • Rakas siankärsämöni (1/2001)
  • Pannaan haisemaan, elämä on lyhyt! (2/2001)
  • Minä Wagner (1/2002)
  • Minä Viivi (2/2002)
  • Saparokierre (2007) Yhteisnide, joka sisältää kaikki edellä mainitut minialbumit

Teatterisovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2002 sai Turun kaupunginteatterissa ensi-iltansa Viivi ja Wagner -näytelmä. Käsikirjoituksen teki Tuomola itse, ohjauksesta vastasi Hannu Raatikainen. Päärooleissa nähtiin Minna Hämäläinen Viivinä ja Stefan Karlsson Wagnerina.[13] Myöhemmin näytelmää on esitetty muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa, jossa päärooleissa ovat Sari Siikander ja Risto Kaskilahti.[14]

Viivi ja Wagner on taipunut myös Jarmo Julkusen säveltämäksi ”Kärsämysoperetiksi”. Kapsäkki-teatteriryhmän operetin ensi-esitys nähtiin elokuussa 2006 Helsingin juhlaviikoilla.[15] 5. syyskuuta 2012 Helsingin kaupunginteatterissa oli Sian morsian -nimisen näytelmän ensi-ilta.

Linnateatteri esitti kesällä 2009 Viivi ja Wagner näytelmää Emma-teatterissa Naantalissa. Käsikirjoituksen teki Juba Tuomola itse ja esityksen ohjauksesta vastasi Mikko Kouki. Wagneria esitti Miska Kaukonen ja Viiviä Pirjo Lonka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kultapossun Viivi ja Wagner Viivijawagner.net. Viitattu 18.8.2008.
  2. Aminoff, Arja: Kultapossu ja kettutyttö. Multiprint – hetkessä, 1999, nro 3, s. 6–7. Helsinki: Multiprint. Lehden verkkoversio (PDF) Viitattu 18.8.2008.
  3. Mäkinen, Esa: Sarjakuvakone juhlistaa Viivin ja Wagnerin kymmenvuotistaivalta Helsingin Sanomat. 5.10.2007. Viitattu 18.8.2008.
  4. Lilja, Kimmo: Viivi ja Wagner -kuume leviämässä koko maahan Turun Sanomat. 13.12.2000. Viitattu 18.8.2008.
  5. Viivi ja Wagner monella kielellä Viivijawagner.net. Viitattu 18.8.2008.
  6. Ensimmäinen Viivi ja Wagner -sarjakuvalehti ilmestynyt Turun Sanomat. 9.5.2008. Viitattu 18.8.2008.
  7. Viivi ja Wagner Egmont Kustannus. Viitattu 18.8.2008.
  8. Viivi ja Wagner Egmontshop.fi. Viitattu 28.9.2012.
  9. Karjalainen, Aku: Jalka kipsissä ja ääni käheänä: Kun taiteilija sairastaa, ei sairauslomalle hevillä jäädä Turun Sanomat. 30.7.2008. Viitattu 18.8.2008.
  10. Nuoret sarjakuvantekijät tuuraavat Jubaa sairauslomalla Helsingin Sanomat. 4.7.2008. Viitattu 17.8.2008.
  11. Pullinen, Jussi: Nuoret sarjakuvantekijät tuuraavat Juba Tuomolaa sairausloman ajan Helsingin Sanomat. 16.7.2008. Viitattu 17.8.2008.
  12. http://www.emma.museum/näyttelyt/juba-tuomola
  13. Heikkinen, Piia: Viivi ja Wagner hyppäsivät näyttämölle Turun Sanomat. 5.9.2002. Viitattu 18.8.2008.
  14. Nummenpää, Kaisa: Viivi ja Wagner Yhteishyvä.fi. 3.5.2006. SOK. Viitattu 18.8.2008.
  15. Viivin ja Wagnerin kärsämysoperetti ensi-illassa Turun Sanomat. 19.8.2006. Viitattu 18.8.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]