Uusikylä (Vuoksela)
Uusikylä oli kylä Vuokselan kunnan länsiosassa Äyräpään rajalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Uuteenkylään kuuluivat virallisesti myös muusta kylästä erillään olevat Alhola ja Hirvisaari, vaikka ne yleensä luettiinkin omiksi kylikseen. Uusikylä oli toinen niistä kylistä, jotka uuteen Vuokselan kuntaan liitettiin Valkjärvestä. Uudenkylän itäpuolella sijaitsi Vuokselan kirkonkylä, Virkkilä.
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusikylä rajoittui etelässä Vuokseen ja kylään kuului monia Vuoksen saaria. Näistä suurimmat olivat 10 hehtaarin laajuiset ja asutut Vasikkasaari ja Kurosensaari sekä useita pienempiä saaria Vuoksesta.[1] Pienempiä saaria olivat muun muassa Kaunissaari, Lehessaari, Kymäläissaari, Hotiluoto, Hajoluoto, Kirvessaari ja Majasaari.[2] Uusikylä kuten koko Vuoksela kuului Vuoksen lehtokeskukseen, jonka vuoksi kasvillisuus oli hyvin rehevää. Jalot lehtipuut kuten lehmus, saarni, vuorijalava ja pähkinäpensas muodostivat paikoittain jopa metsiköitä.[2]
Asutus ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän asutus muodosti nauhamaisen ketjun kahta puolta Virkkilästä Vuosalmelle johtavaa maantietä, joka kulki kylää halkovalla harjanteella.[1] Kylässä oli noin 150 taloa (Ahola ja Hirvisaari mukaan luettuna taloja oli noin 260).[3] Uudenkylän asukasluku oli ennen talvisotaa noin 1 000 ja vuonna 1944 suoritetun henkikirjoituksen mukaan 1 218.[2]
Kylässä oli kaksi koulupiiriä (Ahola ja Hirvisaari mukaan luettuna neljä). Uudenkylän koulupiiri (per. 1892) käsitti kylän itäosan ja sen koulu sijaitsi Virkkilän rajan lähellä.[2] Vuokselan koulupiiri (per. 1922) puolestaan käsitti länsiosan[2] ja sen koulu sijaitsi Vuosalmelle johtavan maantien varressa kolme kilometriä Uudenkylän koulua lännempänä.[3] Kylän keskivaiheilla oli Uudenkylän rukoushuone.[3] Rukoushuone oli entinen Antrean kirkko ja se oli siirretty Vuokselaan vuonna 1905.[2] Siitä oli aiottu Vuokselan seurakunnan kirkkoa, mutta riitaisuudet eri kylien välillä johtivat siihen että Vuokselan kirkko rakennettiin Virkkilään. Lisäksi kylän keskustassa sijaitsi Vuokselan osuuskaupan myymälä, joitakin yksityisliikkeitä, Vuokselan osuuskassan konttori, Uudenkylän opintokerhon kirjasto, Vuokselan Viestin urheilukenttä ja Tuomas Ryypön mylly ja saha.[2] Uudessakylässä toimivat marttakerho, partiolippukunta ja nuorisoseura, jolla oli oma talo.[2] Uuteenkylään perustettiin vuonna 1926 vapaa evankelis-luterilainen seurakunta,[2] joka käytti kokoontumispaikkanaan kylän rukoushuonetta vaikkei sitä omistanutkaan.
Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudenkylän väestön pääelinkeino oli maatalous, varsinkin karjatalous.[2] Kylän parhaat pellot sijaitsivat Vuoksen laskun myötä paljastuneella rannikolla. Pääosa peltoviljelystä meni karjatalouden tarpeisiin, mutta jonkin verran viljeltiin myös leipäviljaa ja 1930-luvulla myös sokerijuurikasta ja avomaankurkkua.[2] Myös omenoiden kasvatus myyntiin oli yleistä.[2] Nautakarjan kasvatuksen ohella myös hevosten kasvatus ja jalostus oli yleistä.[2] Vuoksen varrella harjoitettiin myös kalastusta. Kotiteollisuudessa uusikyläläiset olivat erikoistuneet ajokalujen valmistamiseen.[2]
Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa Uuttakylää ei vallattu, mutta vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava ja väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja väestö evakuoitava.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alhola 1 • Hirvisaari 1 • Kontula 2 • Kottila 2 • Kuninkaanristi • Noisniemi • Päiväkivi • Räihäranta • Uusikylä ja Virkkilä 3 (kirkonkylä)
Huomautuksia
1 Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
2 Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
3 Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen.