Tuorlan observatorio
| Tuorlan observatorio | |
|---|---|
 |
|
| Järjestö | Turun yliopisto |
| Sijainti | Kaarina, Suomi |
| Koordinaatit | 60°24′57″N 22°26′36″E / 60.4158°N 22.4433°E |
| Korkeus merenpinnasta | 60 m |
| Tyyppi | tähtitorni (en) |
| IAU-tunnus | 063 |
| Perustettu | |
| Avattu | |
| Kotisivu | www.astro.utu.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tuorlan observatorio on Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tähtitieteen tutkimusyksikkö. Se sijaitsi alun perin Kaarinan Tuorlassa, noin 12 kilometrin päässä Turusta. Observatorion yksikössä työskentelee tai opiskelee noin 40 tutkijaa ja opiskelijaa.
Vanhan observatorion alueella toimii Opteon Oy, joka on yksi maailman johtavista erikoisoptiikan hiojista.[1][2] Vanhan observatorion alueella toimii myös Tuorlan planetaario.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Professori Yrjö Väisälä perusti observatorion vuonna 1952 korvaamaan valosaasteesta kärsineen vanhan Iso-Heikkilän tähtitornin, joka on nykyisin harrastajakäytössä. Väisälä myös toimi observatorion johtajana kuolemaansa eli vuoteen 1971 saakka[3].
Observatorion rakennustyöt aloitettiin vuonna 1952, ja sen vanhimmat osat valmistuivat vuonna 1957. Väisälän johdolla muun muassa rakennettiin geodeettisen kolmiomittausverkosto etäisyysmittauksiin, mitattiin Maan akselin liikkeitä zeniitti-teleskoopilla sekä havainnoitiin pikkuplaneettoja ja komeettoja ja niiden ratoja. Väisälän väitetään tuotteliaimpina vuosina havainneen yhdessä myöhemmin tähtitieteen professoriksi nimitetyn Liisi Oterman kanssa enemmän pikkuplaneettoja kuin maailman kaikki muut observatoriot yhteensä.
Väisälän jälkeen observatorion johtajana toimi Liisi Oterma[3]. Hänen aikanaan Tuorlaan muun muassa pystytettiin 60 senttimetrin peiliteleskooppi. Observatorion hallinnollinen asema on vaihdellut vuosien myötä, mutta käytännössä se on tähtitieteen professorin johdolla toimiva Turun yliopiston yksikkö. Tällä hetkellä observatorio on toinen fysiikan ja tähtitieteen laitoksen kahdesta osastosta. Tähtitieteen professorin ollessa pitkään poissa observatorion asioista vastaamaan on määräajaksi nimetty myös muita henkilöitä, muun muassa Pekka Teerikorpi, Seppo Mikkola, Chris Flynn, Esko Valtaoja ja Harry Lehto.
Dosentti Vilppu Piirola toimi tähtitieteen professorina vuodesta 1978 vuoteen 1980. Hänen aikanaan observatorion uudeksi tutkimusalueeksi lisättiin tähtien polarisaatio.
Professori Mauri Valtosesta tuli tähtitieteen professori vuonna 1980. Hänen aikanaan aktiivisista galakseista tuli eräs observatorion päätutkimusalueista. Observatorio ryhtyi harjoittamaan radiotähtitiedettä aiemman optisen tähtitieteen lisäksi käyttäen Metsähovin radiotutkimusaseman 14-m antennia. Tuorlan observatorio osallistui aktiivisesti yhteispohjoismaisen 2.5-m NOT-teleskoopin valmistukseen muun muassa valmistamalla sen optiikan Tapio Korhosen johdolla. Tuorlan observatorio toimi myös jonkin aikaa NOT-organisaation päämajana Vilppu Piirolan johtajakaudella. Observatorioon perustettiin erillinen NOT-tutkimusryhmä koordinoimaan NOT-teleskoopin käyttöä valtakunnallisesti. Henkilökunnan kasvusta johtuen observatorion työtiloja laajennettiin vuosina 1989 ja 2002 kahdella uudella lisärakennuksella.
Esko Valtaoja nimitettiin avaruustähtitieteen professoriksi vuonna 2002. Hänen johdollaan on Tuorlan observatorion tutkimuskenttää laajennettu avaruudessa tehtävään tähtitieteeseen ja astrofysiikkaan.
Juri Poutanen aloitti työn tähtitieteen professorina vuoden 2014 alussa. Hän toimii myös observatorion johtajana.
Vuoden 2010 alussa Tuorlan observatoriolla aloitti toimintansa Suomen ESO-keskus. Se on neljän yliopiston, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen tutkimuslaitos, joka edistää Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tutkimuslaitteilla tehtävää tutkimusta Suomessa. ESO-keskuksen johtajana toimii tällä hetkellä Jari Kotilainen.
Huhtikuussa 2018 Tuorlan observatorion ja ESO-keskuksen henkilökunta siirrettiin Turun yliopiston kampukselle, fysiikan ja tähtitieteen laitokselle Quantum-rakennukseen. Heti sen jälkeen observatorion rakennuksia alettiin remontoida Tiedekeskus Tuorlan käyttöön, mutta maaliskuussa 2019 Turun yliopisto ilmoitti luopuvansa observatorion tiloista, koska tiedekeskus siirretään muualle. Planetaarion toimintaa Tuorlassa jatkaa Avaruuspuisto Väisälä[4].
Tutkimusalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuorlan observatoriossa tutkittavia aihepiirejä:
- Aktiiviset galaksit, mukaan lukien kvasaarit
- Astrobiologia
- Aurinkotutkimus
- Aurinkokunnan dynamiikka
- Kaksoistähdet
- Kosmologia
- Paikallinen ryhmä
- Pimeä aine
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomalaiset mukana vuosikymmenen tärkeimmällä avaruusmatkalla Yle. 15.5.2009. Viitattu 16.9.2009.
- ↑ Maailman suurin avaruuspeili valmistunut Turussa ESA. 18.4.2005. Viitattu 16.9.2009. (suomeksi)
- ↑ a b Tuorlan observatorion historia Turun yliopisto. Arkistoitu 26.2.2017. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Avaruuspuisto Väisälä Tuorlan Tähtitornit Oy. Viitattu 24.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||