Theages (dialogi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Theages
eli Filosofiasta
Θεάγης
ἢ Περὶ φιλοσοφίας
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Alkuperäisteos
Kirjailija Pseudo-Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 300- tai 200-luku eaa.?
Aitous epäperäinen
Tetralogia V tetralogia
Numerointi 121a–131a
Suomennos
Niteessä Teokset VII
Suomentaja A. M. Anttila
Kustantaja Otava
Julkaistu 1999
ISBN 951-1-15898-8
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Theages (muinaiskreikaksi Θεάγης; lat. Theages) on Platonin nimiin laitettu dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Filosofiasta (Περὶ φιλοσοφίας, Peri filosofias).[1] Dialogissa keskustelevat Sokrates, Demodokos ja Theages. Dialogia pidetään yleisesti epäperäisenä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogi luettiin Platonin teosten joukkoon antiikin aikana. Nykyään tutkijat pitävät dialogia yleisesti epäperäisenä eli jonkun toisen henkilön kirjoittamana. Sen arvellaan mahdollisesti olevan Akatemian myöhempää tuotantoa.

Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu V tetralogiaan yhdessä dialogien Kharmides, Lakhes ja Lysis kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin kätilöivien (maieutikos) teosten joukkoon.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogi käsittelee filosofiaa ja vallankäyttöä. Demodokos esittelee poikansa Theageen Sokrateelle ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen keskustellaan Sokrateen jumalallisesta sisäisestä äänestä (daimonion), ja kuvataan neljä kertaa, jolloin Sokrates oli saanut jumalilta peräisin olevan ennakkoaavistuksen. Jokaisella kerralla neuvo oli kuitenkin jätetty huomiotta huonoin seurauksin.[3]

Friedrich Nietzsche lainasi Theageen dialogissa esittämää ajatusta siteeraten vapaasti "Jokainen meistä tahtoisi olla kaikkien ihmisten valtias, ja jos mahdollista, Jumalankin" teoksessaan Tahto valtaan. Hänen mukaansa tämä asenne tuli herättää jälleen henkiin.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
  2. Thesleff, Holger: "Esittelyjä ja selityksiä". Teoksessa Platon 1999, s. 361–363.
  3. Platon: Theages 121a–131a.
  4. Nietzsche, Friedrich: Tahto valtaan IV.I.4.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Platon: Theages. Teoksessa Teokset VII. Toinen painos. Suom. A. M. Anttila. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15898-8.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Theages. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera, Volume III: Theages, Charmides, Laches, Lysis, Euthydemus, Protagoras, Gorgias, Meno, Hippias Maior, Hippias Minor, Io, Menexenus. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145424. Kreikankielinen alkuteksti.
  • Plato: Theages. Teoksessa Plato's Works. Volume XII: Charmides. Alcibiades 1 & 2. Hipparchus. The Lovers. Theages. Minos. Epinomis. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99221-0. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Theages (englanniksi)
  • Plato: Theages. Perseus. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)