Kharmides (dialogi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kharmides
eli Kohtuullisuudesta
Χαρμίδης
ἢ Περὶ σωφροσύνης
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Alkuperäisteos
Kirjailija Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 399–387 eaa.
Kausi varhaisvaihe
Tetralogia V tetralogia
Numerointi 153a–176d
Suomennos
Niteessä Teokset I
Suomentaja Marianna Tyni
Kustantaja Otava
Julkaistu 1999
ISBN 951-1-15892-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kharmides (muinaiskreikaksi Χαρμίδης; lat. Charmides) on Platonin kirjoittama dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Kohtuullisuudesta (Περὶ σωφροσύνης, Peri sōfrosynēs).[1] Dialogissa Sokrates ja Kharmides keskustelevat sen nimen mukaisesti kohtuullisuudesta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platonin teosten joukossa Kharmides on luettu tämän varhaisvaiheen dialogeihin, toisin sanoen se on mitä ilmeisimmin kirjoitettu suhteellisen pian Sokrateen kuoleman jälkeen.[3] Tämä on päätelty useista tyylillisistä ja sisällöllisistä seikoista: dialogi on suhteellisen lyhyt ja yksinkertainen, se ei pääty mihinkään selkeään lopputulokseen, eikä se sisällä Platonille myöhemmin yleisiä teemoja, kuten ideaoppia.[4]

Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu V tetralogiaan yhdessä dialogien Theages, Lakhes ja Lysis kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin koettelevien (peirastikos) teosten joukkoon.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kharmides on muodoltaan epäsuora eli referoitu dialogi. Dialogissa keskustelevat Sokrates, Platonin eno Kharmides, Kharmideen ja Platonin sukulainen Kritias sekä Sokrateen ystävä Khairefon.[2] Keskustelu sijoittuu Ateenan Taureaan palaistraan.[5]

Nimihenkilö Kharmides on teoksessa nuori ja kaunis ateenalainen, joka vaikuttaa olevan dialogin aiheena olevan "kohtuullisuuden" tai "järkevyyden" (sōfrosynē) ruumiillistuma. Tästä keskustelu siirtyykin kohtuullisuuden määritelmään. Kharmides ehdottaa alussa, että kohtuullisuus on kaiken tekemistä rauhallisesti tai häveliäästi. Tämä määritelmä hylätään, koska Kharmides myöntää, että kohtuullisuus on täysin hyvää eikä millään muotoa pahaa, ja koska nopeus joissakin toimissa on parempaa kuin rauhallisuus ja hitaus samoissa toimissa, kohtuullisuus ei voi olla rauhallisuutta.[6]

Seuraavaksi Kharmides määrittelee kohtuullisuuden vaatimattomuudeksi. Sokrates hylkää myös tämän määritelmän, lainaten Homeroksen sanoja Odysseiasta: "vaatimattomuus ei ole hyvä tarpeenalaiselle", ja koska kohtuullisuus on täysin hyvää, se ei voi olla vaatimattomuutta.[6]

Tämän jälkeen Kharmides kertoo Sokrateelle kohtuullisuuden määritelmän jonka oli kuullut toiselta: kohtuullisuus on omien asioiden hoitamista. Tämäkään ei kuitenkaan kelpaa vastaukseksi, koska se vaatisi lisäselityksen siitä, mitä tämä tarkoittaa. Esimerkiksi toisen käsityöläisen töitä tekevä käsityöläinen voi olla järkevä, mutta ei silti tee omia töitään.[6]

Lopuksi Kritias nostaa esille Delfoin tunnetun kirjoituksen gnothi seauton ("tunne itsesi"). Tästä keskustelu siirtyy ajatukseen kohtuullisuudesta tai järkevyydestä tietoa koskevana tietona. Ehdotetaan, että järkevä tietäisi, mitä tietää ja mitä ei tiedä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58-60.
  2. a b Remes, Unto & Thesleff, Holger: "Esittelyjä ja selityksiä". Teoksessa Platon 1999, s. 298-301.
  3. Smith, Nicholas D.: Plato The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
  4. Jowett, Benjamin: ”Introduction”, The Dialogues of Plato, s. 5. Volume I. Charmides. Lysis. Laches. Macmillan and Company, 1892. Teoksen verkkoversio.
  5. Platon: Kharmides 153a.
  6. a b c d Platon: Kharmides 153a–176d.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Platon: Kharmides. Teoksessa Teokset I. Apologia, Kriton, Lakhes, Hippias (lyhyempi dialogi), Ion, Euthyfron, Kharmides, Lysis, Protagoras. Toinen painos. Suom. Marianna Tyni. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15892-9.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Charmides. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera, Volume III: Theages, Charmides, Laches, Lysis, Euthydemus, Protagoras, Gorgias, Meno, Hippias Maior, Hippias Minor, Io, Menexenus. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145424. Kreikankielinen alkuteksti.
  • Plato: Charmides. Teoksessa Plato's Works. Volume XII: Charmides. Alcibiades 1 & 2. Hipparchus. The Lovers. Theages. Minos. Epinomis. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99221-0. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Χαρμίδης (kreikaksi)
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Charmides (Plato) (englanniksi)

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Charmides. Perseus. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  • Plato: Charmides. The Internet Classics Archive. (englanniksi)
  • Plato: Charmides. Project Gutenberg. (englanniksi)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]