Alkibiades II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alkibiades II
eli Rukouksesta
Ἀλκιβιάδης β
ἢ Περὶ εὐχῆς
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Alkuperäisteos
Kirjailija Pseudo-Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 300- tai 200-luku eaa.?
Aitous epäperäinen
Tetralogia IV tetralogia
Numerointi 138a–151c
Suomennos
Niteessä Teokset VII
Suomentaja A. M. Anttila
Kustantaja Otava
Julkaistu 1999
ISBN 951-1-15898-8
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Alkibiades II eli Toinen Alkibiades (muinaiskreikaksi Ἀλκιβιάδης β tai Ἀλκιβιάδης δεύτερος; lat. Alcibiades II) on Platonin nimiin laitettu dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Rukouksesta (Περὶ εὐχῆς, Peri eukhēs).[1] Dialogissa keskustelevat Sokrates ja Alkibiades. Dialogia pidetään yleisesti epäperäisenä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogin aitous on kyseenalaistettu, samoin kuin toisen Alkibiadeen mukaan nimetyn dialogin, Alkibiades I:n aitous. Alkibias II:n suhteen tutkijat ovat kuitenkin vielä yksimielisempiä siitä, että dialogi on epäaito. Tämäkin dialogi on kuitenkin todennäköisesti kirjoitettu sadan tai kahdensadan vuoden sisällä Platonin muiden teosten jälkeen.

Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu IV tetralogiaan yhdessä dialogien Alkibiades I, Hipparkhos ja Kilpailijat kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin kätilöivien (maieutikos) teosten joukkoon.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogissa Alkibiades keskustelee Sokrateen kanssa samoin kuin dialogissa Alkibiades I. Keskustelussa Sokrates yrittää vakuuttaa Alkibiadeelle, että tämän on vaarallista rukoilla jumalia, ellei tiedä onko se mitä hän pyytää tosiasiassa hyvä vai huono asia hänelle itselleen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
  2. Thesleff, Holger: "Esittelyjä ja selityksiä". Teoksessa Platon 1999, s. 379–380.
  3. Platon: Alkibiades II 138a–151c.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Platon: Alkibiades II. Teoksessa Teokset VII. Toinen painos. Suom. A. M. Anttila. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15898-8.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Alcibiades II. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera, Volume II: Parmenides, Philebus, Symposium, Phaedrus, Alcibiades I and II, Hipparchus, Amatores. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145417. Kreikankielinen alkuteksti.
  • Plato: Alcibiades 2. Teoksessa Plato's Works. Volume XII: Charmides. Alcibiades 1 & 2. Hipparchus. The Lovers. Theages. Minos. Epinomis. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99221-0. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Alcibiades II (englanniksi)

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]