Suvilahti (Helsinki)
Sivulta puuttuu 
Suvilahti (ruots. Södervik) on Helsingin Sörnäisissä oleva entinen energiatuotantoalue, josta on kehittymässä kulttuurikeskus. Rakennukset ja toiminta siirtyivät vuoden 2011 alusta Helsingin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen ja hallintaan kaasukelloja lukuunottamatta.[1]
Sisällysluettelo |
Historiallinen rakennuskanta [muokkaa]
Alueella on jäljellä kaksi kaasukelloa ja yhdeksän muuta sähkön- ja kaasuntuotantoon liittyvää tai siihen käytettyä rakennusta.
Suvilahteen rakennettiin Helsingin ensimmäinen voimalaitos, höyryturbiinivoimalaitos, joka valmistui 1909. Seuraavana vuonna valmistui kaasuntuotantolaitos. Tehdasrakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Rakennuksissa on käytetty kantavana rakenteena rautabetonia, kuten sen ajan nimitys kuului ja niiden julkisivut ovat pääosin rapattua tiiltä.
Suvilahden höyryvoimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976, kaasun valmistus loppui 1994. Suvilahden kaasukelloista vanhin eli tiilisellä suojarakennuksella varustettu kaasukello on valmistunut 1910 ja viereinen suurempi, ilman suojarakennusta oleva kaasukello, vuonna 1929. Ne poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Tiilisen suojarakennuksen halkaisija on noin 40 metriä, teräskellon noin 50 metriä ja sen tukikehikon ylimmät rakenteet ovat noin 40 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaasusäiliö alkaa jonkin verran maanpinnan alapuolelta. Tiilikuorisen kaasukellon kaasutilavuus on noin 30 000 kuutiota ja isomman kaasukellon noin 50 000 kuutiota.[2]
Kaasukelloa käytettiin kaasuvarastona. Siinä on pohjalla teräksinen vedellä täytetty allas. Altaassa on kolmesta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtasi kaasukelloon enemmän kuin sitä poistui kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousivat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutettiin enemmän kuin tuotettiin, teleskooppisäiliöt laskivat. Sisimmän sylinterin paino sai aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtasi kelloon ja kellosta putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kun Helsingin kaasuverkostossa siirryttiin jakelemaan maakaasua, tarve kaasun varastointiin lakkasi.
Suvilahden kaasukellot ovat Turun kaasukellon lisäksi ainoat Suomessa säilyneet kaasukellot. Viipuriin rakennetut kaasukellot on kaikki purettu, viimeksi rakennettu kaasukello valmistui 1930 ja se purettiin neuvostoaikana, maakaasu teki sen tarpeettomaksi.[3]
Suvilahden alueen vieressä on Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitos.
Kunnostaminen [muokkaa]
Kaasukellojen sisällä oli vettä, joka oli pahoin saastunutta eikä sitä voitu laskea viemäriin suodattamatta. Otettujen näytteiden perusteella vedessä oli mm. PAH-yhdisteitä, raskasmetalleja, syanidia ja mineraaliöljyä.[2]
Tiilisen kaasukellon metallinen säiliö on puhdistettu saastuneesta vedestä ja säiliön sisäpuoli on puhdistettu. Muiden rakenteiden kunnostaminen alkanee syksyllä 2011. Metallisesta kellosta poistettiin saastunutta vettä 20 750 kuutiota. Säiliöön jäi vielä 400 kuutiota pahoja myrkky-yhdisteitä sisältäviä aineita. Ei ole varmaa, voiko siellä koskaan käydä ihmisiä.[4]
Tiilikuorisen kaasukellon rakenteisiin on imeytynyt haitta-aineita ja rakenteet ovat päässeet rapistumaan huonoon kuntoon. Tiilikellon kunnostamisen kustannusarvio on 6 milj. euroa. Kaasukellojen hallinnasta päätetään erikseen. Aluksi rakennukset kunnostetaan turvallisiksi eikä niiden tulevaan käyttöön ole vielä otettu kantaa.[5] Kaasukellojen kunnostus pääsee Helsingin rakennusviraston mukaan alkamaan aikaisintaan vuonna 2012.[6]
Kulttuurikeskus [muokkaa]
Suvilahden alue rakennuksineen siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintoon vuoden 2008 alusta ja omistukseen vuonna 2010. Suvilahti on toimintakonseptiltaan Kaapelitehdasta vastaava kulttuurikeskus. Suvilahden tiloja vuokrataan kulttuurialan toimijoille sekä sitä tukevan elinkeinotoiminnalle.
Alueella on vuokralla valokuvausstudioita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja yrityksiä. Alueen toimijoita on mm. Studio Magito, joka on muuttanut alueelle keväällä 2006, Viro-keskus Eesti Maja joka avautui Voimalaitos-rakennuksessa syksyllä 2010 ja Cirko- Uuden sirkuksen keskus aloitti toimintansa Kojehuone-rakennuksessa sen peruskorjauksen valmistuttua keväällä 2011. Näkyvimpiä ja suurimpia tapahtumia ovat kesäkuukausina alueella järjestettävät konsertit ja festivaalit. Vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa Flow Festival ja Tuska, joka järjestettiin vuosina 2001-2010 Kaisaniemen puistossa ja ensimmäistä kertaa Suvilahdessa vuonna 2011.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Riitta Vainio: Suvilahden rakennukset jalostuvat uudeksi kulttuurialueeksi. Helsingin Sanomat, 4.11.2010, s. A16.
- ↑ a b Helsingin kaupunki, tilakeskus: Suvilahden alueen kaasukellojen tyhjentäminen sekä kaasukellojen ulkopuolisen salaojittamisen hankesuunnitelma 15.1.2010 (Esityslistan liite) Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista. 26.1.2010. Viitattu 6.11.2010.
- ↑ Kupila, Sanna: Turun kaasukellot, s. 45. Turun maakuntamuseo, 2006. ISBN 951-595-109-7.
- ↑ Riitta Vainio: Kaasukellon puhdistus myrkyistä alkaa ensin syksynä. Helsingin Sanomat, 4.11.2010, s. A16.
- ↑ Helsingin kaupunki, tilakeskus, opetusvirasto ja HKR-rakennuttaja: Suvilahti tiilinen kaasukello 1, peruskorjaus, hankesuunnitelma 21.5.2010 (Esityslistan liite) Helsingin kiinteistölautakunnan esityslista. 21.9.2010. Viitattu 6.11.2010.
- ↑ Suvilahden kaasukellojen remontti myöhästyy 11.8.2011. YLE.fi. Viitattu 11.8.2011.
