Stanisław Bułak-Bałachowicz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stanisław Bułak-Bałachowicz
Bałachowicz.JPG
Syntynyt 12. marraskuuta 1883
Meyszty
Kuollut 10. toukokuuta 1940
Varsova

Stanisław Bułak-Bałachowicz (12. marraskuuta 188310. toukokuuta 1940) oli valkovenäläisispuolalaistaustainen kenraali. Hän otti osaa muun muassa Venäjän sisällissotaan, Puolan–Neuvosto-Venäjän sotaan ja Puolan offensiiviin.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanisław Bułak-Bałachowicz äärimmäisenä vasemmalla valokuvassa vuodelta 1920.

Stanisław Bułak-Bałachowicz syntyi maanomistajaperheeseen Meysztyssä lähellä Braslauta. Hänen sukunsa oli puolalaistaustainen, mutta myöhemmin hän mielsi itsensä enneminkin valkovenäläiseksi. Hän kävi maatalouskoulua ja otti osaa vuoden 1905 levottomuuksiin kotiseudullaan. Tuolloin hän sai lempinimensä Bats’ka. Ensimmäisessä maailmansodassa hän liittyi elokuussa 1914 vapaaehtoisena Venäjän armeijaan taistellen lounaisrintamalla. Hän yleni ensin everstiksi ja vuonna 1917 hän komensi jo omaa ratsuväen divisioonaansa Riian lähistöllä. Sisällissodan jo ollessa käynnissä vuonna 1918 hän liittyi puna-armeijan riveihin, mutta vaihtoi valkoisten puolelle vielä samana vuonna. Bułak-Bałachowicz komensi joukkoja Pihkovan lähistöllä ja vuonna 1919 Nikolai Judenitš teki hänestä Luoteisarmeijan komentajan.[1]

Alkuvuodesta 1920 hän oli yhteydessä Valko-Venäjän kansallisen tasavallan hallintoon ja liittyi heidän joukkoihinsa 1 200:n komentamansa miehen kanssa. Valkovenäläiset muodostivatkin noin 75 % hänen joukoistaan. Joukot taistelivat Puolaa kohti esenneitä punajoukkoja vastaan kesällä 1920. Puolan tehtyä rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa hän jatkoi sotatoimia vallaten muun muassa Pinskin ja Mozyrin. Mozyrissä hän julisti vapauttamiensa alueiden kuuluvan vapaalle Valko-Venäjälle ja esitti itsensä maan päämiehenä. Marraskuussa 1920 hän yritti vallata Miskin, mutta punajoukot torjuivat hänen hyökkäyksensä. Tämän jälkeen Bułak-Bałachowicz pakeni Puolaan, jossa hänet internoitiin. Osa hänen miehistään seurasi häntä Puolaan ja osa jatkoi sissisotaa Valko-Venäjällä vuoteen 1922 saakka.[1]

Puolassa Bułak-Bałachowiczistä tuli prikaatinkenraali. Hän otti osaa myös politiikkaan tehden saksalaisvastaisia kannanottoja. Vuosina 1937–1939 hän otti osaa Espanjan sisällissotaan Francisco Francon joukkojen puolella ilman virallista tehtävänantoa Puolan armeijalta. Saksan hyökättyä Puolaan hän komensi vapaaehtoisjoukkoja Varsovan lähistöllä syyskuussa 1939 ja saksalaisten vallattua maan hän organisoi vastarintaliikettä. Bułak-Bałachowicz kuoli epäselvissä olosuhteissa vastustaessaan Gestapon pidätystä Saska Kępan kaupunginosassa Varsovassa 10. toukokuuta 1940.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 126. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)