Sotakirjallisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sotakirjallisuus on kirjallisuuden genre, jonka aiheena on sota. Sotakirjallisuus sisältää sekä proosaa että lyriikkaa. Sotaa käsitteleviä romaaneja on kirjoitettu aina ajankohdasta ja paikasta riippumatta.

Suomessa sotakirjallisuuden aiheina ovat yleisesti olleet Suomen sisällissota sekä talvi- ja jatkosota sekä Lapin sota, mutta myös vanhempia sotia käsitteleviä kirjoja on. Esimerkiksi Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat kertoo suomalaissotilaiden Suomen sodassa osoittamasta urheudesta. Teokseen kuuluu yhteensä 35 runoa. Kokoelman avausruno Maamme (Vårt land) tunnetaan nykyään Suomen kansallislauluna. Tunnetuin suomalainen nykysotakirja on Väinö Linnan Tuntematon sotilas vuodelta 1954. Sen tunnettavuutta ovat lisänneet erityisesti siitä tehdyt kaksi elokuvaversiota. Myös muut sotakirjat ovat olleet suosittuja elokuvan aiheita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa Suomessa ilmestyi paljon vapaussotaa käsittelevää kirjallisuutta, joka oli kuitenkin hyvin pitkälti asenteellista puoleen taikka toiseen, sillä kirjailijat olivat yleensä itse olleet osallisina sodassa. Valkoisen osapuolen voitosta johtuen 1920–1930-lukujen vapaussotakirjallisuus kertoi usein tapahtumista lähinnä vain valkoisten näkemyksen. Ulkomaille, pääasiassa Neuvostoliittoon paenneet punaiset julkaisivat omia muistelmateoksiaan ja koettivat siten pitää vallankumouksen muistoa ja henkeä yllä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneen poliittisen ilmapiirin muuttumisen jälkeen Suomessakin alettiin julkaista entistä enemmän punaista näkökulmaa sisältäviä teoksia. Tästä hyvä esimerkki on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia.

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotakirjallisuudella on ollut valtava merkitys sille, kuinka suuri yleisö on nähnyt sodan. Sotakirjallisuudella on ollut myös valtavan tärkeä rooli kansallisen identiteetin luomisessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat, jolla oli valtava vaikutus suomalaisen identiteetin kehitymiseen erityisesti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Nykyaikaiset tiedotusvälineet ovat tehneet Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta oleellisen osan suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Lähes jokainen suomalainen osaa jonkin kuolemattoman repliikin käsitteeksi muodostuneesta "tuntemattomasta", eikä moni osaisi kuvitellakaan itsenäisyyspäivää ilman jokavuotista elokuvan katsomisen perinnettä.kenen mukaan?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.