Sodankäynnin taito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sodankäynnin taito bambukirjana 1700-luvulta.

Sodankäynnin taito (Sunzi Bingfa) on kiinalaisen Sunzin kirjoittama sodankäyntiä käsittelevä teos. Sodankäynnin taito on yksi seitsemästä kiinalaisesta sodankäynnin klassikosta, ja sitä arvostetaan ja luetaan edelleen. Teos kirjoitettiin Kiinassa joskus viidennen ja kolmannen vuosisadan eaa. välillä aikana, jolloin maa oli jakautunut keskenään sotiviin pikkuvaltioihin.

Teoksen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen kirjoittajana pidetyn Sunzin uskotaan eläneen Wu-valtiossa vuoden 500 paikkeilla eaa. Hänestä ei tiedetä juuri mitään, ja onkin mahdollista, että teos on jonkin sotataidon koulukunnan piirissä vähitellen lopulliseen muotoonsa hioutunut alan käsikirja. Teoksen kirjoittaja on joka tapauksessa ollut kokenut ammattisotilas, ilmeisesti korkea-arvoinen upseeri ja strategi.[1]

Teoksen ydinluvut kirjoitettiin Kiinassa mahdollisesti Kevättä ja syksyä -aikakauden (770–476 eaa.) loppupuolella ja taistelevien läänitysvaltioiden aikakauden (475–221 eaa.) alkupuolella maan ollessa jakaantuneena lukuisin keskenään sotiviin pikkuvaltioihin.[2][1] Tuolloin syntyivät Kiinan klassiset filosofiset koulukunnat yrityksinä etsiä ratkaisua kaaokseen ja muihin ajan ongelmiin.[1]

Editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen tunnetuimpia editioita ovat Han-dynastian (206 eaa.–220 jaa.) ja Song-dynastian (960–1279) aikaiset editiot. Han-editio löytyi vuonna 1972 Kiinan Shangdongin Yinqüeshanista. Siinä on aiempien editioiden kolmentoista ydinluvun lisäksi viisi lisälukua, joiden olemassaolosta oltiin kiistelty kauan.[3] Ydinluvut on kirjoitettu hyvin taloudellisesti, mutta lisäluvut on kirjoitettu vuoropuhelun muotoon. Ne kommentoivat ydinlukujen oppeja ja tarjoavat niille esimerkkejä. Ydinluvut ja lisäluvut ovat todennäköisesti eri tekijöiden kirjoittamia.[4] Han-edition ja Song-edition ydinluvut eroavat toisistaan joiltain osin.[5]

Han-dynastian aikaan kirjat kirjoitettiin Kiinassa ohuille bambuliuskoille, puulle tai silkille, sillä paperia ei vielä ollut keksitty. Yinqüeshanista löytynyt versio on kirjoitettu 30 senttimetriä pitkille ja vajaan sentin levyisille bambuliuskoille, jotka oli ladottu rinnakkain ja sidottu yhteen. Bambuliuskoja on yli 7500, ja niissä on 13 eri kirjaa.[6]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankäynnin taito miniatyyrikirjana englanniksi.

Teos koostuu aforismisarjoista, aksiomaattisista väitteistä ja erilaisista sodankäyntiin liittyvistä ohjeista ja huomioista. Teoksen keskeisimpiä neuvoja on kehotus pyrkiä kukistamaan vihollinen ilman taistelua. Tämä tapahtuu etenkin harhaanjohtamisella: huijauksella, petoksella, propagandalla ja mielikuvien muokkauksella. Teos korostaa myös sotilaiden motivointia kovilla rangaistuksilla ja palkinnoilla, sekä muutosta ja kenraalin tarveta osata tarpeen tullen joustaa tiukoista säännöistä.[1]

Suomeksi ilmestynyt versio (Gaudeamus 2005) sisältää kolmentoista ydinluvun lisäksi Yinqüeshanin hautalöydöksen viisi lisälukua:[7]

Ydinluvut:

  • I Arvioita
  • II Sodankäynti
  • III Hyökkäyksen suunnittelu
  • IV Asemointi
  • V Voimakapasiteetti
  • VI Heikkous ja vahvuus
  • VII Armeijan taisteluttaminen
  • VIII Yhdeksän muuttujaa
  • IX Marssi
  • X Maaston muoto
  • XI Yhdeksän maastoa
  • XII Hyökkäys tulella
  • XIII Vakoilijoiden käyttö

Lisäluvut:

  • I Keskustelu Wu-valtion kuninkaan kanssa
  • II Neljä muuttujaa
  • III Maaston muotoja II
  • IV Keltainen keisari hyökkää Punaisen keisarin kimppuun
  • V Tapaaminen Wu-valtion kuninkaan kanssa

Joissain varhaisissa kiinalaisissa teksteissä puhutaan jopa 82 luvusta, jolloin kuusikymmentäyhdeksän lukua olisi aikojen saatossa kadonnut, mutta mahdollisesti jokainen rulla, joista teos oli koostunut, oli laskettu luvuksi. Koska yli 13 000 -merkkinen Sodankäynnin taito todennäköisesti kirjoitettiin useina kääröinä, on hyvinkin mahdollista, että kääröjä olisi ollut kymmeniä.

Historia ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunzin teoksella on aina ollut hyvin suuri merkitys niin kiinalaisille dynastioille, taistelulajien harjoittajille, populaarikulttuurille kuin Kiinan liike-elämällekin.[8]

Teos käännettiin japaniksi tiettävästi 700-luvulla.[1] Sitä alettiin Euroopassa käyttää sotilaskoulutukseessa 1800-luvulla.[9] Teos käännettiin ranskaksi 1772, ja siitä tuli keisari Napoleonin suosikkilukemistoa sotaretkillään.[10][1] Teoksen on väitetty auttaneen Vietnamin itsenäisyyttä tukevan FNL:n voittoon Ranskan joukoista Indokiinan sodassa[11]. Se oli talvi- ja jatkosotien kenraali Aksel Fredrik Airon lempikirja, ja myös Mannerheim oli tutustunut siihen.[12]

Länsimaisessa liike-elämässä teos tuli suosituksi 1980-luvulla.[9][11] Kirjaa on käytetty myös jalkapallon maailmassa, sillä se lukeutuu Brasilian maailmanmestaruuteen vuonna 2002 johdattaneen Luiz Felipe Scolarin lempikirjoihin.[13]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasta on kaksi suomennosta. 1982 julkaistu Heikki Karkkolaisen Sun Tzu: Sodankäynnin taito (Tietosanoma) painos perustuu Samuel Griffithin englanninkieliseen laitokseen, joka pohjaa Song-editioon. Se noudattaa Wade-Gilesin translitteraatiota ja sisältää lukuisia kommentaareja.

Uudempi Sunzi: Sodankäynnin taito on kiinan kielestä tehty, ja suomennos perustuu varhaisimpaan (noin 140 eaa.) ja laajimpaan tunnettuun Sunzin editioon, ja siinä on hyödynnetty 1970-luvulla tehtyjä tekstilöytöjä. Teoksen on suomentanut ja viitteillä varustanut Matti Nojonen (Gaudeamus 2005).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sunzi: Sodankäynnin taito. (Sunzi bing fa.) Suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-956-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Pertti Seppälä: Voita sota taistelematta Kiinalainen sotataidon klassikko on nyt suomennettu alkuteksteistä 28.12.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.3.2015.
  2. Nojonen 2005, s. 22.
  3. Nojonen 2005, s. 10.
  4. Nojonen 2005, s. 19–20.
  5. Nojonen 2005, s. 21.
  6. Nojonen 2005, s. 11.
  7. Nojonen 2005
  8. Nojonen 2005, s. 7–9.
  9. a b Janne Suokas: Kiinalainen strategia tähtää jymäyttämiseen 13.4.2009. gbtimes. Viitattu 15.3.2015.
  10. Nojonen 2005, s. 9.
  11. a b Tieteen Kuvalehti nro 15/2006 Vanha sotaviisaus kelpaa yhä s. 60-65
  12. Nojonen 2005, s. 54–55.
  13. Scolari luottaa Sunzin sodankäyntioppiin, Helsingin Sanomat 2006

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sun Tzu: Sodankäynnin taito. Suomentanut Heikki Karkkolainen. Esipuhe: Wolf H. Halsti. Suomennos perustuu englanninkieliseen käännökseen: The art of war, toimittanut ja englannintanut Samuel B. Griffith. 9. painos. Helsinki: Tietosanoma, 2007 (1. painos: Love kirjat, 1982). ISBN 978-951-885-284-4.
  • Sunzi: Sodankäynnin taito. (Sunzi bing fa.) Suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen. Kiinankielinen rinnakkaisteksti. S. 139–155: Yinqüeshanin tekstit. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-956-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
The Art of War (Sun) (englanniksi)
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Sun Tzu -sitaatteja. (englanniksi)