Seitsemän veljestä (animaatioelokuva)
| Seitsemän veljestä | |
|---|---|
| Sju bröder Seven Brothers |
|
 Riitta Nelimarkan suunnittelema alkuperäinen juliste. |
|
| Ohjaaja |
Riitta Nelimarkka Jaakko Seeck |
| Käsikirjoittaja | Riitta Nelimarkka |
| Perustuu | Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä |
| Tuottaja | Jaakko Seeck |
| Säveltäjä | Pekka Jalkanen |
| Kuvaaja | Jaakko Seeck |
| Leikkaaja |
Pipsa Valavaara Kaija Ahopelto |
| Erikoistehosteet | Antero Honkanen |
| Pääosat |
Kari Franck Pia Hattara Pekka Milonoff Sulevi Peltola |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Nelimarkka & Seeck |
| Levittäjä |
Ruusujen aika Oy Yleisradio / Tallennepalvelu Seneca Oy |
| Ensi-ilta | 20. lokakuuta 1979 |
| Kesto | 87 min |
| Alkuperäiskieli | suomi[1] |
| Budjetti | 700 000 mk |
| Katsojat | 137 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Seitsemän veljestä on vuonna 1979 ensi-iltansa saanut animaatioelokuva, jonka ovat ohjanneet Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck. Se on ensimmäinen suomalainen kokoillan animaatioelokuva.[1] Elokuva perustuu Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä (1870) ja se on toteutettu kollaasianimaatiotekniikalla. Äänirooleissa ovat muun muassa Kari Franck, Pia Hattara, Pekka Milonoff ja Sulevi Peltola.
Seneca Oy julkaisi elokuvan DVD-levynä vuonna 2013. DVD:llä on alkuperäinen suomenkielinen versio vuodelta 1979 ja uusi ruotsinkielinen versio vuodelta 2010.[2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun koulunkäynti ei ota sujuakseen, veljekset muuttavat Impivaaraan, joka on heidän suuren maatilansa Jukolan takamaita. Jouluna saunotaan ja juodaan sahtia siihen malliin, että talo palaa ja veljesten on paettava Jukolan päärakennukseen. Impivaara rakennetaan kuitenkin uudestaan. Eräänä päivänä veljekset joutuvat pinteeseen, kun härät ajavat heidät Hiidenkivelle. Lopulta he ampuvat härät ja tapahtumasarja johtaa tilanteeseen, jossa veljekset alkavat kehittää perintötilastaan maanviljelystilaa, joka taasen johtaa vaurastumiseen suurtilan tarjoamia resursseja hyödyntäen, perheiden perustamisiin sopivien naisten löydyttyä ja Jukolan jakamiseen veljesten kesken.
Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kari Franck | … | Juhani |
| Pia Hattara | … | Männistön muori |
| Pekka Milonoff | … | Eero / Lauri |
| Sulevi Peltola | … | Simeoni / Aapo |
| Matti Ruohola | … | rovasti / Viertolan isäntä / Aapon tarinan kertoja |
| Erkki Saarela | … | lukkari |
| Esko Salminen | … | kertoja |
| Riitta Nelimarkka | … | Venla |
- Leena Uotila ääninäytteli Venlan roolin, mutta hänen ääniroolinsa leikattiin pois.
- Kari Franckin sukunimi on kirjoitettu lopputeksteissä muodossa Frack.
Tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riitta Nelimarkka, Jaakko Seeck – ohjaus
- Riitta Nelimarkka – piirrokset
- Riitta Nelimarkka – käsikirjoittaja
- Jaakko Seeck – animaatiokuvaus
- Pipsa Valavaara, Kaija Ahopelto – leikkaajat
- Pekka Jalkanen – säveltäjä
- Antero Honkanen – tehosteet
- Pauli Vellonen – miksaus
- Kari Franck – näyttelijäohjaus
- Juha Metsäpelto (oboe), Paavo Lampinen (klarinetti), Simo Kanerva (pasuuna), Pekka Kari (viulu), Vesa Raiskinen (viulu), Jaakko Raulamo (sello), Teppo Hauta-aho (kontrabasso), Pekka Jalkanen (urut) – Pekka Jalkasen orkesteri
- Jaakko Seeck – tuottaja
- Jaakko Seeck – kuvaaja
- Veijo Lehti – äänitys
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsemän veljestä on ensimmäinen suomalainen pitkä animaatioelokuva. Sen toteutti aviopari Riitta Nelimarkka (s. 1948) ja Jaakko Seeck (s. 1946), joiden aiempaa animaatiotuotantoa olivat kuusiosainen Sammon tarina (1973) sekä lyhytelokuva Piispa Henrik ja Lalli (1975). Niiden tavoin myös Seitsemän veljestä toteutettiin kollaasianimaatiotekniikalla. Kahden hengen voimin kolmessa vuodessa valmistettu 87 minuutin elokuva vaati tuhansia työtunteja ja noin 115 000 yksittäistä kuvaa, joissa liike saatiin aikaan muun muassa siirtelemällä veljesten käsiä ja jalkoja pinsettien avulla ruutu kerrallaan. Lisäksi tarvittiin 400 erilaista käsinmaalattua kuvataustaa. Nelimarkka oli valmistunut kuvaamataidon opettajaksi vuonna 1972 ja Seeck humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1971.
Nelimarkka ja Seeck animoivat elokuvan vuosina 1976–1978 animaatiostudiossaan Helsingin Marjaniemessä osoitteessa Niittyranta 22.
Aleksis Kiven alkuperäisteoksesta otettiin elokuvaan mukaan vain joitakin keskeisiä episodeja. Toisaalta mukana on paljon Nelimarkan omaa kuvahuumoria. Tekijät kirjoittivat saatesanoissaan, ”että elokuvassa on pyritty tulkitsemaan Seitsemän veljeksen maailmaa sellaisena, kuin sen oman välineemme, animaation kuvan ja äänen runokielen, kautta olemme kokeneet.” Myöhemmin tekijät editoivat elokuvasta myös 1 400 metrin pituisen eli 51 minuutin kestoisen version.
Opetusministeriö tuki Seitsemän veljeksen tuotantoa vuosina 1975–1976 yhteensä 130 000 markalla ja Suomen elokuvasäätiö vuosina 1977–1978 puolestaan 75 000 markalla. Myös Yleisradio (TV-1) rahoitti tuotantoa. Elokuva sai 80 000 markan laatutukipalkinnon.
Seitsemälle veljekselle ei järjestetty varsinaista elokuvateatterilevitystä, mutta se esitettiin Oulun Formia 2:ssa matineaohjelmana 20. lokakuuta 1979 ja Ilomantsin Kino Mantsissa 29. lokakuuta 1979.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole Seitsemän veljeksen käsikirjoitusta.
Nelimarkka julkaisi elokuvan pohjalta vuonna 1980 samannimisen värikuvateoksen.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien Markku Luoto yllättyi Seitsemän veljeksen vauhdista ja komiikasta: ”--- pysähtyneitä kohtia ei filmiin juuri ole jäänyt ---”, hän kirjoitti arviossaan. Savon Sanomien Eero Hämäläinen nosti esiin Nelimarkan kyvyt animaationtekijänä ja luonnehti tämän työtä sävykkääksi ja tunnelmalliseksi. Veljesten kasvotutkielmia hän piti tarkkaan harkittuina ja luonnosta tehtyjä akvarelleja hän kuvaili lämpimiksi.[1]
Elokuva sai tunnustusta myös ulkomailla: ASIFA:n eli animaatioelokuvantekijöiden kansainvälisen liiton raati valitsi sen vuonna 1980 Roomassa yhdeksi parhaista vuosina 1979 ja 1980 valmistuneista animaatioelokuvista.[1]
Seitsemän veljestä esitettiin teatterielokuvana Ranskassa 2010-luvun alussa. Ranskankielisenä äänenä on Thierry Hancisse. Ranskalaiskriitikot suhtautuivat nuivasti kerrontaan, dialogia oli heidän mielestään liian niukasti. Akvarellit puolestaan saivat ylistystä: ”Elokuvassa on uskomatonta runoutta”, Jean-Baptiste Forest hehkutti.[3]
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsemän veljeksen musiikin sävelsi Pekka Jalkanen. Taustamusiikin yhteydessä on katkelmia sävelteoksista ”Tule, tule kultani”, ”Porilaisten marssi” ja ”Virsi 475” (Totuuden henki...).[1]
Pekka Jalkasen orkesteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juha Metsäpelto – oboe
- Paavo Lampinen – klarinetti
- Simo Kanerva – pasuuna
- Pekka Kari – viulu
- Vesa Raiskinen – viulu
- Jaakko Raulamo – sello
- Teppo Hauta-aho – kontrabasso
- Pekka Jalkanen – urut
Televisioesitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Päivämäärä | Kanava | Katsojamäärä |
|---|---|---|
| 23.12.1979 (elokuva) | YLE TV1 | 445 000 |
| 31.10.1981 (elokuva) | TV1 | 245 000 |
| 11.10.1982 (tv-sarja, osa 1) | TV1 | |
| 12.10.1982 (tv-sarja, osa 2) | TV1 | |
| 13.10.1982 (tv-sarja, osa 3) | TV1 | |
| 13.10.1984 (elokuva) | TV1 | |
| 10.10.1994 (elokuva) | YLE TV1 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Seitsemän veljestä Elonet. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Finna.fi: Finna.fi / 7 veljestä : 7 bröder Finna.fi. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Riitta Nelimarkan Seitsemän veljestä levitykseen Ranskassa Yle.fi. 14.4.2011. Viitattu 10.10.2018.