Aapo (Seitsemän veljestä)
| Aapo | |
|---|---|
 Aapo Heikki Kinnusen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä. |
|
| Luoja(t) | Aleksis Kivi |
| Näyttelijä(t) |
Kosti Elo Kaarlo Halttunen Kalevi Kahra Heikki Kinnunen Kaarlo Kytö Heimo Lepistö Tarmo Manni Jalmari Rinne Martti Suosalo |
| Ensi- esiintyminen |
Seitsemän veljestä |
| Viimeinen esiintyminen |
Seitsemän veljestä |
| Henkilötiedot | |
| Status | suuren maatilan perillinen |
| Ammatti | maanviljelijä, lautamies, parantaja |
| Sukupuoli | mies |
| Kotipaikka | Toukola, Häme |
| Asuinpaikka | Toukola, Häme |
| Luonteenpiirteet | järki-ihminen, harkitseva, sovitteleva, sopeutuva, moralisoiva |
| Suhteet | |
| Vanhemmat | Juhani |
| Sisarukset | Juhani, Tuomas, Simeoni, Timo, Lauri, Eero |
| Puoliso(t) | Konkkalan Hindrikka |
| Lapset | useita |
| Sisarusten lapset | runsaasti, mm. Juhanin poika Juhannes |
| Muut sukulaiset | Männistön Venla, Härkämäen tytär, Kuokkalan kaksostyttäret, Seunalan Anna (kälyjä) |
Aapo on Aleksis Kiven luoma kuvitteellinen hahmo. Hän on mukana Kiven romaanissa Seitsemästä veljestä. Aapo on veljessarjan kolmanneksi vanhin ja Tuomaan kaksosveli. Tuomasta ja Aapoa vanhempi on Juhani, heitä nuorempia ovat Simeoni, kaksoset Timo ja Lauri sekä kuopus Eero. Veljesten ikäerot ovat verraten pienet: Juhani on tarinan alussa noin 25-vuotias ja Eero noin 18-vuotias.[1]
Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aapo on Jukolan veljeksistä pisin, mutta ei harteikkain. Muutoin hän on kuten veljensä ruskeine ihonsävyineen ja hampunkarvaisine hiuksineen.[1] Aapo on älykäs kuten Eero, mutta hänen hengenlahjansa ilmenee eri tavoin: siinä missä Eero on nokkela ja nopeaälyinen, Aapo puolestaan on harkitsevainen ja järkevä. Hän on veljesten puhemies ja puhelahjojensa ansiosta ”Jukolan Salomon”. Hän käyttää usein tarinankerronnassaan vertauksia. Veljesten joutuessa vaikeuksiin Aapo on se, joka tarjoaa järkeviä ratkaisuja pinteestä pääsemiseksi. Hän on tyypillinen tolkun ihminen.[2] Aapo haluaa, että veljekset ryhtyisivät päätoimisiksi talonpojiksi, hankkisivat lukutaidon ja avioituisivat – mutta usein hänen sanansa kaikuvat kuuroille korville. Ennen vakiintumistaan veljessarja haluaa kokeilla vapautta ja yhteiskunnan normeista irrallaan elämistä Impivaarassa,[3] joka on Jukolan suurtilan pohjoista takamaata. Vaikka Aapo arvostaa veljeksistä eniten kirjasivistystä, hän oppii lukemaan vasta kolmantena, Eeron ja Laurin jälkeen.[4]
Vaikka Aapo edustaa järjestäytyneen yhteiskunnan arvoja, Impivaaran elämänmeno vetää hänetkin mukaan hölmöyksiin: hänen auktoriteettinsa ei ole riittävän vahva remuavan veljesjoukon hillitsemiseksi.[5] Aapon oikeudentunto on vahvasti kehittynyt ja hän perii aikanaan lautamies Mäkelän tehtävän tämän kuoltua. Luonteensa mukaisesti Aapo hoitaa lautamiehen tehtävät mallikelpoisesti. Romaanin lopussa Aapon kerrotaan alkavan isännöidä Jukolan toista puoliskoa, jota aletaan kutsua Aapo-Jukolaksi. Se sijaitsee pienen matkan päässä emätalosta. Aapo nai sievän ja kiltin Konkkalan Hindrikan ja kokeilee elämänsä myöhemmässä vaiheessa myös parantajan ammattia.[6]
Aapoa on luonnehdittu autoritaariseksi ja hierarkkiseksi mieheksi, joka kammoksuu anarkiaa. Turun kaupunginteatterin 1970-luvun Seitsemässä veljeksessä Aapolla oli knalli päässään ja hän artikuloi korostetun selkeästi. Aapon repliikki aloitti usean kohtauksen: hän verbalisoi kulloinkin esillä olleen asianlaidan, teki ytimekkään yhteenvedon.[3] Hän on huomion keskipisteessä viihtyvä tarinankertoja. Aapon vastakohtana on usein Juhani, toisinaan myös Lauri.[7]
Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuisat näyttelijät ovat tulkinneet Aapon roolin vuodesta 1898 alkaen, jolloin Suomalaisessa Teatterissa annettiin Seitsemän veljeksen kantaesitys.[8] Tuolloin Aapon roolin näytteli Hemmo Kallio.[9] 1900-luvun teatteriproduktioissa Aapoa näyttelivät muun muassa Kosti Elo[10], Kaarlo Halttunen[11], Kalevi Kahra[12], Heimo Lepistö[13], Tarmo Manni[14] ja Jalmari Rinne[15]. Ritva Holmbergin dramatisoimassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Turun kaupunginteatterin kuuluisassa Seitsemässä veljeksessä 1970-luvulla Aapoa näytteli Heikki Kinnunen.[16]
2000-luvulla Aapon roolin ovat näytelleet muun muassa Tapani Kalliomäki Lahden kaupunginteatterissa[17] ja Samuli Muje Tampereen Työväen Teatterissa.[18] Turun Linnateatterin Seitsemässä veljeksessä kesällä 2010 veljeksiä oli neljä. Kalle Lamberg näytteli Aapon ja Tuomaan roolit.[19]
Turun kaupunginteatteriin veljekset tekivät paluun vuonna 2017 Lauri Maijalan dramatisoimina ja ohjaamina. Aapoa näytteli Olli Rahkonen.[20][21] Myös Ryhmäteatteri näytteli Seitsemän veljestä vuonna 2017. Aapona oli Eino Heiskanen.[22]
Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wilho Ilmarin elokuvassa Seitsemän veljestä (1939) Aapoa näyttelee Kaarlo Kytö.[23] Jouko Turkan ohjaamassa samannimisessä televisiosarjassa (1989) Aapona on Martti Suosalo.[24]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8. (suomeksi)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
- Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma – Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
- Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
- Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
- Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
- Malmberg, Ilkka & Vuori, Pekka: Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
- ↑ Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ a b Seitsemän miestä, s. 66
- ↑ Seitsemän miestä, s. 68
- ↑ Seitsemän miestä, s. 65 ja 66
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 322–324. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
- ↑ Seitsemän miestä, s. 67
- ↑ Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 50
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 151
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 275
- ↑ Teatterin maailma 1950, s. 192
- ↑ Teatterin maailma 1965, s. 275
- ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 262
- ↑ Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 25.4.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 25.4.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Karhu, Annina: Klassikko rohkeasti revitellen Turun Sanomat. 30.5.2010. Arkistoitu 16.6.2016. Viitattu 20.5.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä Teatteri.turku.fi. 2017. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Seitsemän veljestä (1939) Elonet - Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä (1989) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seitsemanveljesta.net (Arkistoitu – Internet Archive)