Lauri (Seitsemän veljestä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri
Lauri Ilari Paatson näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Lauri Ilari Paatson näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Luoja(t) Aleksis Kivi
Näyttelijä(t) Eino Kaipainen
Kullervo Kalske
Pertti Koivula
Ilari Paatso
Esko Salminen
Unto Salminen
Pentti Viljanen
Ensi-
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Viimeinen
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Henkilötiedot
Status suuren maatilan perillinen
Ammatti maanviljelijä, metsästäjä
Sukupuoli mies
Kotipaikka Toukola, Häme
Asuinpaikka Toukola, Häme
Luonteenpiirteet syrjäänvetäytyvä, hiljainen, vakava, tyyni, taiteellinen
Suhteet
Vanhemmat Juhani
Sisarukset Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Eero
Puoliso(t) Kuokkalan toinen kaksostytär
Sisarusten lapset runsaasti, mm. Juhanin poika Juhannes
Muut sukulaiset Männistön Venla, Härkämäen tytär, Konkkalan Hindrikka, Kuokkalan Ulla, Seunalan Anna (kälyjä)

Lauri on Aleksis Kiven luoma kuvitteellinen henkilö. Hän on yksi keskushenkilöistä Kiven klassikkoromaanissa Seitsemän veljestä, joka julkaistiin 1870. Lauri on Timon kaksosveli, heistä jälkimmäisenä syntynyt. Lauria vanhempia on koko veljessarja Eeroa lukuun ottamatta.[1]

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysisesti Lauri on veistetty koko lailla samasta puusta kuin kuusi veljeään: häntä kuvataan harteikkaaksi, keskimittaiseksi ja iholtaan ruskeaksi. Hänen hiuksensa ovat kankeat ja hampunkarvaiset.[1] Kivi luonnehtii hänet introvertiksi: hän on hiljainen, omalaatuinen ja syrjään vetäytyvä taiteilijasielu, joka sanoo lyhytsanaisen mielipiteensä usein vain kysyttäessä.[2] Hän jättäytyy mielellään pois muiden veljesten puuhista ja menee touhuilemaan omiaan metsään.[3] Kivi kuvaa Laurin älykkäänä. Lauri viihtyy hyvin Eeron seurassa ja oppii lukemaan veljeksistä toisena – heti Eeron jälkeen. Suuressa tentissä rovastin luona Lauri osoittautuu jopa Toukolan kylän parhaaksi lukijaksi. Lauri on myös veljessarjan tarkin ampuja ja käsistään taitava, hän valmistaa tarvekalut käppyräisistä puunkappaleista. Laurille on tyypillistä, että hän muistaa itseensä kohdistetut loukkaukset.[4]

Siivona ja rauhallisena pidetty Lauri purkaa patoutunutta katkeruuttaan muita veljeksiä kohtaan juotuaan viinaa Hiidenkivellä, jonka päälle veljekset ovat paenneet Viertolan vauhkoa härkälaumaa, ja uhkaa tulla tuupatuksi alas härkien sekaan.[5]

Ajatus muutosta Impivaaraan – Jukolan suurtilan takamaille – on Laurin. Jo romaanin alussa hän kertoo suunnitelleensa muuttoa korpeen. Seitsemän veljeksen kollektiiviin Laurin siteet ovat muita löyhemmät.[6] Hän on myös ainoa veljeksistä, joka ei tunne mielenkiintoa Venlaan.[7] Hän ei myöskään osallistu veljesten juopotteluun luvussa kymmenen, vaan pitää Hiidenkivellä tekemänsä raittiuslupauksen: "Lauri yksin ei liittynyt tuohon hummaukseen. Muistellen hurjapäistä humalaansa Hiidenkivellä, oli hän tehnyt päätöksen jalon ja pyhän, ettei sinä ilmoisna ikänä laskisi huulillensa juovuttavaa juomaa; ja piti hän myös päätöksensä."[8]

Romaanin lopussa Laurille lohkaistaan Impivaaran toinen puolisko. Hän rakentaa tiluksilleen uudistalon pari ampumamatkaa Tuomaan talosta itään ja sitä aletaan kutsua Laurilaksi. Vaimokseen Lauri ottaa Kuokkalan toisen kaksostyttären, toisen ottaa Timo. Laurin vaimo – leveärintainen ja lyhyenjänttärä – osoittautuu voimakkaaksi tahtoihmiseksi. Avioriitoja Lauri pakenee toisinaan metsään, hänen omimpaan elementtiinsä.[9]

Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurin osan ovat tehneet lukuisat näyttelijät vuodesta 1898 alkaen, jolloin Seitsemän veljestä sai kantaesityksensä Suomalaisessa Teatterissa.[10] Ensimmäinen Lauri-näyttelijä oli Onni Savola.[11] Tunnettuja Laureja 1900-luvun näyttämötuotannoissa olivat muun muassa Eino Kaipainen[12], Kullervo Kalske[13], Kaarlo Saarnio[14] ja Pentti Viljanen[15]. Esko Salminen näytteli Laurin 1960-luvulla Suomen Kansallisteatterissa.[16] Ritva Holmberg dramatisoi ja Kalle Holmberg ohjasi 1970-luvulla Turun kaupunginteatterissa maineikkaan tulkinnan Seitsemästä veljeksestä. Siinä Laurina oli Ilari Paatso.[17]

2000-luvulla Lauria ovat näytelleet muun muassa Janne Kallioniemi Lahden kaupunginteatterissa[18] ja Jarkko Lahti Tampereen Työväen Teatterissa.[19] Priit Pedajasin ohjaamassa Helsingin Kaupunginteatterin uustulkinnassa syystalvella 2012 Lauria näytteli Karl-Andreas Kalmet.[20]

Turun kaupunginteatteriin veljekset palasivat vuonna 2017 Lauri Maijalan dramatisoimassa ja ohjaamassa tulkinnassa. Laurina nähtiin tuolloin Jonas Saari.[21] Samana vuonna myös Ryhmäteatteri teki menestyksekkään tulkintansa Seitsemästä veljeksestä. Laurina oli Miro Lopperi.[22]

Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilho Ilmarin elokuvassa Seitsemän veljestä (1939) Lauria näyttelee Unto Salminen.[23] Jouko Turkan televisiosarjassa Seitsemän veljestä (1989) salojen kätköissä viihtyvää Lauria näytteli Pertti Koivula.[24]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8. (suomeksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma – Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
  • Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
  • Malmberg, Ilkka & Vuori, Pekka: Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  2. ↑ JUHANI. Mitä sanot, Lauri, harvasanainen aina? LAURI. Sanoisinpa jotain. Muuttakaamme metsään ja heittäkäämme hiiteen tämän maailman pauhu. (Veljekset haastelevat elämänsä järjestämisestä huomatessaan "aikojen muuttuvan" I luku)
  3. ↑ Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Viitattu 27.4.2016.
  4. ↑ Seitsemän miestä, s. 129, 130 ja 181
  5. ↑ Seitsemän veljestä, kahdeksas luku
  6. ↑ Seitsemän miestä, s. 128
  7. ↑ Seitsemän miestä, s. 129
  8. ↑ Seitsemän veljestä (19. painos), s. 225
  9. ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 325. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  10. ↑ Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Viitattu 27.4.2016.
  11. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  12. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 172
  13. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 173
  14. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 224
  15. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 525
  16. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 453
  17. ↑ Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
  18. ↑ Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 25.4.2016. [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 25.4.2016. [vanhentunut linkki]
  20. ↑ Seitse venda (Seitsemän veljestä) – Klassikon uusi, raikas tulkinta Helsingin Kaupunginteatteri / Ohjelmisto. 2012. Viitattu 27.4.2016.
  21. ↑ Seitsemän veljestä Teatteri.turku.fi. 2017. Viitattu 9.10.2019.
  22. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  23. ↑ Seitsemän veljestä (1939) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
  24. ↑ Seitsemän veljestä (1989) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lauri_(Seitsemän_veljestä)&oldid=20722827”