Lautamies

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lautamies (ruots. nämndeman) on suomalaisen käräjäoikeuden maallikkotuomari. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto niin, että lautamiehet edustavat kunnan väestön ikä- ja ammattirakennetta. Lautamiehet valitaan useimmiten kunnan poliittisen jakauman perusteella.[1] Käräjäoikeuden lautamies ei voi kuitenkaan esiintyä puoluetunnuksen alla, vaan heidän tulee toimia puolueettomina maallikkotuomareina.

Suomen lautamiesjärjestelmän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylänoikeuksissa oli jo 1700- ja 1800-luvulla oltermannin apuna lautamiehiä (bisittare), mutta he olivat eri luottamustoimenhaltijoita kuin kihlakunnanoikeuden lautamiehet.[2] Kihlakunnanoikeuksissa yhteen istuntoon osallistui eräässä vaiheessa jopa 12 lautamiestä, joskin myöhemmin istuntoon osallistuvien lautamiesten määrää vähennettiin seitsemään. Lautamieslautakunta saattoi äänestää ammattituomarin kannan yli vain yksimielisellä päätöksellä.

Lautamiesjärjestelmä nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeuden oikeussali. Lautamieskokoonpanossa suoritettavan istunnon aikana puheenjohtaja ja lautamiehet istuvat salin edessä

Vuonna 2013 lautamiehen tehtävissä toimii Suomessa yhteensä noin 1 700 henkeä. Joka kunnasta valitaan vähintään kaksi lautamiestä.[1] Oikeusministeriön ohjeen mukaan vuonna 2013 alkavalle toimikaudelle valittavia lautamiehiä on yhteensä 1 738. Pienemmistä kunnista maallikkotuomareita valitaan kaksi, suuremmista tätä useampi. Esimerkiksi Hämeenlinnasta lautamiehiä tulee ohjeen mukaan 10, Rovaniemeltä 20, Tampereelta 30, Kuopiosta 36, Oulusta 45 ja Vantaalta 65 kappaletta. Suurin lautamiestarve on Helsingissä. Useimpien käräjäoikeuksien alue käsittää useita kuntia, mutta Helsingin kaupunki muodostaa yksinään Helsingin käräjäoikeuden, johon valitaan kunnasta kaikkiaan 300 maallikkotuomaria.[3]

Kelpoisuusvaatimuksina lautamiehen toimeen on Suomen kansalaisuus, täysivaltaisuus, 25–64 vuoden ikä valittaessa sekä yleinen sopivuus lautamiestehtävään. Lautamieheksi ei voida valita tuomioistuinten ja rangaistuslaitosten virkamiehiä kuten syyttäjiä, asianajajia, poliiseja, ulosottomiehiä eikä tullivirkailijoita.[4][5]

Ennen toimeensa ryhtymistään lautamies vannoo tuomarinvalan tai antaa tuomarinvakuutuksen käräjäoikeuden istunnossa. Valan ja vakuutuksen kaava on sama, jota käytetään ammattituomarin valana tai vakuutuksena. Lautamies osallistuu vuosittain keskimäärin kahteentoista käräjäoikeuden istuntoon. Istuntopäivien yläraja on 24 vuodessa, joka voidaan ylittää vain keskeneräisen käsittelyn loppuun saattamiseksi.lähde?

Käräjäoikeuden lautamieskokoonpano ja erityistuomioistuinten maallikkotuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden toimintaan sen lautamieskokoonpanossa. Kokoonpanoon kuuluu tavallisesti lainoppinut jäsen (ammattituomari) ja kaksi lautamiestä eli maallikkotuomaria. Ammattituomari toimii käräjäoikeuden lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Poikkeustapauksissa kokoonpanoa voidaan täydentää toisella lainoppineella jäsenellä ja/tai kolmannella lautamiehellä. [6] Lautamieskokoonpano käsittelee törkeitä rikosasioita. Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Äänten mennessä tasan asia ratkaistaan vastaajan kannalta edullisemmalla tavalla.

Eduskunta on 2000-luvulla vähentänyt lautamiesten käyttöä käräjäoikeuksien istunnoissa merkittävästi valtion säästötoimenpiteisiin vedoten. Vuonna 2009 voimaan astuneen lainmuutoksen seurauksena lautamieskokoonpanot osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelyyn.[7][8] Kun vielä 2008 lautamieskokoonpanossa päätettiin vuodessa noin 33 000 rikosasiaa, oli lautamieskäsittelyjä vuonna 2009 enää noin 6 500.[7] Vuonna 2012 lautamieskäsittelyssä ratkaistiin noin 4 300 rikostapausta, mikä oli 7 prosenttia käräjäoikeuksien kaikista rikosasioista. Lautamieskokoonpanossa ratkaistiin esimerkiksi 95 prosenttia henkirikoksista tai niiden yrityksistä, 94 prosenttia seksuaalirikoksista ja 91 prosenttia törkeistä ryöstöistä sekä tuhotöistä.[8] Toukokuussa 2014 astui voimaan uusi lautamieskokoonpanojen karsiminen. Aiemman kolmen lautamiehen sijaan kokoonpanoihin kutsuttiin vastedes tyypillisesti enää kaksi lautamiestä.[5]

Käräjäoikeuksien rikosasioiden lisäksi lautamiehet osallistuvat maaoikeusasioiden käsittelyyn. Lisäksi maallikkotuomareita on joissakin erityistuomioistuimissa kuten työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa. Erikoistuomioistuinten maallikkotuomarien nimike ei ole lautamies, vaan esimerkiksi lääkärijäsen.

Herastuomari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaisesta, menestyksekkäästä palveluksesta käräjäoikeuden lautamiehenä on mahdollista saada herastuomarin arvonimi. Tämän arvonimen myöntää kyseisen käräjäoikeuden laamanni, jossa lautamies toimii. Yleensä herastuomarin arvon saamiseksi on edellytetty toimimista vähintään kymmenen vuotta lautamiehenä.

Juristien mielipiteet lautamiehistä vuonna 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nelosen uutisten vuonna 2007 tekemän kyselyn mukaan lautamiehillä ei ole suurta kannatusta tuomarien, syyttäjien ja asianajajien keskuudessa. Syyttäjistä ja tuomareista yli puolet haluaisi luopua lautamiehistä ja vain viidennes säilyttää heidät. Käräjätuomareista vajaa 30 % luopuisi lautamiehistä, puolet harkitsisi asiaa ja vain 20 % pitäisi heidät ehdottomasti. Asianajajista vain alle 10 % säilyttäisi lautamiehet ja lähes 40 % luopuisi heistä. Monien kyselyyn vastanneiden mukaan aika on ajanut lautamiesjärjestelmän ohi. [9]

Oikeusministeri Tuija Brax ehdotti vuonna 2007 lautamiesjärjestelmästä luopumista muissa kuin merkittävissä rikosjutuissa säästön aikaansaamiseksi oikeuslaitoksessa. Lautamiesjärjestelmästä luopumalla pyrittiin parantamaan käräjäoikeuksien tuomioiden laadukkuutta palkkaamalla lisää tuomareita, jotta jatkossa ei tarvitsisi valittaa niin usein hovioikeuteen.[10][11] Vuonna 2008 eduskunta vähensi lautamiesten käyttöä.[12] Uudistuksella säästettiin n. 1-2 miljoona euroa vuodessa, jolla palkattiin uusia tuomareita.[7]

Muuta kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautamiesjärjestelmää on kritisoitu vuonna 2004 lautamiesten liian suuresta vallasta. Koska lautamieskokoonpanossa jokaisella tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni, maallikkojäsenet voivat äänestää ammattituomarin kannan nurin.[13]

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos kritisoi vuonna 2006 lautamiesten valintajärjestelmää. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi saamiensa äänimäärien mukaisesti.[14] Jos puolueella on vain vähän aktiivisia jäseniä voi olla vaikeaa löytää hyviä lautamiehiä. Osa puolueista vaati valitsemiltaan lautamiehiltä myös sitoumusta ns. puolueveron maksamiseen. Puoluevero on maksu, jonka kunnan luottamustoimia hoitava henkilö maksaa kokouspalkkioistaan puolueelleen.

Oikeuskansleri on useasti todennut puolueveron maksamisen vaarantavan oikeuslaitoksen puolueettomuuden.[15] Vuonna 2008 oikeusministeri Tuija Brax lähetti puolueille kirjeen saatuaan tietoonsa lautamiespäivillä, että eräät puolueiden paikallisosastot ovat vaatineet käräjäoikeuksien lautamiehiltä luvattomia tukimaksuja ja painostaneet heitä kunnallisvaaliehdokkaiksi uudelleenvalintansa varmistamiseksi.[16]

Käräjäoikeusjärjestelmää on kritisoitu poliittisista nimityksistä, joka on mahdollistanut rikoksiin syyllistyneiden nimittämisen lautamiehiksi. Lautamiesten mahdollista rikollista taustaa ei tarkasteta valinnan yhteydessä, eikä se esiin tullessa ole välttämättä este valinnalle. Esimerkiksi useista rikoksista tuomittu kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää nimitettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä lautamieheksi. Kritiikin jälkeen Turun kaupunginvaltuusto pyörsi päätöksensä asiassa.[17]

Muutoksia käytännöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sittemmin Oikeusministeriö on uudistanut ohjeistustaan niin, että lautamieheksi ei enää hyväksytä rikostaustan omaavia ihmisiä. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lautamiesten määrä vähenee 2012-12-22. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2013-02-13.
  2. Kallio, Reino. Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 178
  3. Oikeusministeriö: Lautamiesten lukumäärä (Oikeusministeriön päätös 2012-12-20 lausuntopyyntöön nro 8/31/2012) 2012-12-20. Oikeusministeriö, om.fi. Viitattu 2013-02-13.
  4. Oikeusministeriö: Kuka kelpaa lautamieheksi? oikeus.fi. Viitattu 30.9.2014.
  5. a b Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun ja käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 30.9.2014.
  6. Oikeusministeriö: Lautamies käräjäoikeudessa oikeus.fi. Viitattu 30.9.2014.
  7. a b c Lautamiesten käyttö käräjäoikeuksissa romahtanut 4.8.2010, päivitetty 4.6.2012. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.9.2014.
  8. a b Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman 29.5.2013. Tilastokeskus, tilastokeskus.fi. Viitattu 30.9.2014.
  9. Jukka Harju: Nelosen kysely: Lautamiehillä ei juuri kannatusta. Helsingin Sanomat, 5.2.2007.
  10. Pääkirjoitus: Hallituksen noviiseja ja konkareita. Helsingin Sanomat 10.5.2007,
  11. Brax valmis luopumaan lautamiehistä. Helsingin Sanomat, 28.04.2007.
  12. Lautamiesten käyttöä vähennetään käräjäoikeuksissa 4.12.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2012.
  13. Pääkirjoitus: Käräjäoikeuksien lautamiehillä on liikaa ratkaisuvaltaa. Helsingin Sanomat, 5.7.2004.
  14. Roos, J. P.: Käräjäoikeuskäsikirja 15.11.2006. Viitattu 14.11.2012.
  15. http://salo.tjhosting.com/kokous/2011885-6.HTM
  16. Oikeusministeri Brax: Puolueet painostaneet lautamiehiä 17.4.2008. Edilex. Viitattu 14.11.2012.
  17. http://yle.fi/uutiset/turku_pyorsi_kantansa_maenpaan_soveltuvuudesta_lautamieheksi/6280773

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]