Lautamies

Lautamies on suomalaisen käräjäoikeuden maallikkotuomari. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto niin, että lautamiehet edustavat kunnan väestön ikä- ja ammattirakennetta. Vaikka lautamiehet valitaankin useimmiten poliittisin perustein, käräjäoikeuden lautamies ei voi esiintyä puoluetunnuksen alla, vaan he esiintyvät puolueettomina maallikkotuomareina. Kelpoisuusvaatimuksina lautamiehen toimeen on Suomen kansalaisuus, täysivaltaisuus, 25–62 vuoden ikä valittaessa sekä yleinen sopivuus lautamiestehtävään. Lautamieheksi ei voida valita tuomioistuinten ja rangaistuslaitosten virkamiehiä kuten syyttäjiä, asianajajia, poliiseja, ulosottomiehiä eikä tullivirkailijoita. Maan suurimmassa käräjäoikeudessa Helsingissä on 300 lautamiestä.

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on kritisoinut lautamiesten valintajärjestelmää. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi saamiensa äänimäärien mukaisesti.[1] Jos puolueella on vain vähän aktiivisia jäseniä voi olla vaikeaa löytää hyviä lautamiehiä. Osa puolueista vaatii valitsemiltaan lautamiehiltä sitoumusta ns. puolueveron maksamiseen. Puoluevero on maksu, jonka kunnan luottamustoimia hoitava henkilö maksaa kokouspalkkioistaan puolueelleen. Oikeuskansleri on useasti todennut puolueveron maksamisen vaarantavan oikeuslaitoksen puolueettomuuden.[2] Vuonna 2008 oikeusministeri Tuija Brax lähetti puolueille kirjeen saatuaan tietoonsa lautamiespäivillä, että eräät puolueiden paikallisosastot ovat vaatineet käräjäoikeuksien lautamiehiltä luvattomia tukimaksuja ja painostaneet heitä kunnallisvaaliehdokkaiksi uudelleenvalintansa varmistamiseksi.[3]

Ennen toimeensa ryhtymistään lautamies vannoo tuomarinvalan tai antaa tuomarinvakuutuksen käräjäoikeuden istunnossa. Valan ja vakuutuksen kaava on sama, jota käytetään ammattituomarin valana tai vakuutuksena.

Lautamies osallistuu vuoden aikana keskimäärin kahteentoista käräjäoikeuden istuntoon. Istuntojen vuosittainen yläraja on 24, joka voidaan ylittää vain keskeneräisen käsittelyn loppuun saattamiseksi.

Pitkäaikaisesta, menestyksekkäästä palveluksesta käräjäoikeuden lautamiehenä on mahdollista saada herastuomarin arvonimi. Tämän arvonimen myöntää kyseisen käräjäoikeuden laamanni, jossa lautamies toimii. Yleensä herastuomarin arvon saamiseksi on edellytetty toimimista vähintään kymmenen vuotta lautamiehenä.

Oikeusministeri Tuija Brax ehdotti vuonna 2007 lautamiesjärjestelmästä luopumista muissa kuin merkittävissä rikosjutuissa säästön aikaansaamiseksi oikeuslaitoksessa. Vuonna 2008 Eduskunta vähensi lautamiesten käyttöä. Uudistuksella säästettiin n. 1-2 miljoona euroa vuodessa, jolla palkattiin uusia tuomareita.

Lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden toimintaan sen lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu vähintään yksi ja enintään kaksi lainoppinutta jäsentä (ammattituomaria), joista toinen toimii oikeuden puheenjohtajana, sekä vähintään kolme tai enintään neljä maallikkotuomaria. Lautamieskokoonpano käsittelee törkeitä rikosasioita. Tavallisin tuomioistuimen kokoonpano on kolme lautamiestä eli maallikkotuomaria ja yksi lainoppinut virkatuomari, joka toimii puheenjohtajana. Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Äänten mennessä tasan asia ratkaistaan vastaajan kannalta edullisemmalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että kaksi tuomioistuimen jäsentä voi päättää lievemmän tuomion antamisesta. Maallikkotuomareita on käräjäoikeuksien lisäksi myös joissakin erityistuomioistuimissa kuten työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa, mutta heidän nimikkeenään ei ole lautamies, vaan esim. lääkärijäsen.

Aiemmin kihlakunnanoikeuksissa oli enemmän lautamiehiä, eräässä vaiheessa kaksitoista, myöhemmin seitsemän ja lautakunta saattoi äänestää ammattituomarin kannan yli vain yksimielisellä päätöksellä.

Myös kylänoikeuksissa oli 1700- ja 1800-luvulla oltermannin apuna lautamiehiä (bisittare), mutta he ovat eri luottamustoimenhaltijoita kuin kihlakunnanoikeuden lautamiehet. .

Katso myös

Suomen lautamiehet

Aiheesta muualla

• Oikeusministeriön esite Käräjäoikeuden lautamies