Sedanin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sedanin taistelu
Osa Saksan–Ranskan sotaa
Joukkojen ryhmitykset ennen taistelun alkua
Joukkojen ryhmitykset ennen taistelun alkua
Päivämäärä:

1. syyskuuta 1870

Paikka:

Sedan, Ranska

Lopputulos:

Preussin voitto

Vaikutukset:

Napoleon III vangittiin ja karkotettiin, Pariisissa puhkesi vallankumous ja väliaikaishallitus otti vallan

Osapuolet

Flag of Prussia 1892-1918.svg Preussi
Flag of Bavaria (striped).svg Baijeri

Ranskan lippu Ranska

Komentajat

Flag of Prussia 1892-1918.svg Vilhelm I
Flag of Prussia 1892-1918.svg Helmuth von Moltke

Ranskan lippu Napoleon III
Ranskan lippu Patrice de Mac-Mahon
Ranskan lippu Auguste-Alexandre Ducrot

Vahvuudet

200 000

120 000

Tappiot

9 000

17 000 kaatunutta
100 000 vangittua

Sedanin taistelu oli taistelu Saksan–Ranskan sodassa. Taistelu ratkaisi sodan Preussin eduksi.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preussin pääministeriksi vuonna 1862 nousseen Otto von Bismarckin tavoitteena oli hajanaisen Saksan yhdistäminen Preussin johdolla. Saavuttaakseen tavoitteensa Bismarck aloitti sarjan sotia ulkovaltoja vastaan. Preussi ja Itävalta valtasivat 1864 Schleswigin sodassa Tanskalta sen eteläisempiä alueita. Vuonna 1866 Preussi löi Itävallan ja Preussin johdolla perustettiin Pohjois-Saksan liitto vuonna 1867. Itävalta joutui luopumaan Saksan liiton johdosta sekä hyväksymään kaksoismonarkian Itävalta-Unkari.

Napoleon III huolestui tästä kehityksestä. Vuonna 1870 syntyi diplomaattinen riita, kun Preussin tukema Hohenzollern yritti päästä valtaan Espanjassa. Ranska vastusti tätä ja Bismarck ärsytti Napoleonin julistamaan sodan heinäkuussa 1870. Napoleon III oli varma asiastaan, sillä hän oli voittanut 1859 Itävallan, mutta sodanjulistus oli vakava virhe hänelle ja Ranskalle.

Ranskan armeija ei ollut Preussin veroinen. Siinä missä preussilaiset mobilisoivat nopeasti joukkonsa rautateitä pitkin, olivat ranskalaiset hitaita ja taitamattomia sotavalmisteluissaan. Eteläsaksalaiset valtiot liittyivät Preussin puolelle Ranskaa vastaan ja piakkoin kolme saksalaista armeijaa sotamarsalkka Helmuth von Moltken johdolla iskivät yhteen ranskalaisten kanssa pitkin Reiniä ja rajaa. Ranskalaisia oli vähemmän – noin 224 000 sotilasta 380 000 saksalaista vastaan, minkä lisäksi preussilaisten yleistoiminta sujui paremmin. Preussi oli jo oppinut läksynsä, jonka se oli saanut Napoleon I:ltä puolta vuosisataa aiemmin. Heidän liikkuva sodankäyntinsä oli menestys ranskalaisia vastaan ja siitä tuli osa saksalaista sotilasajattelua myöhemmin.

Nopeiden tappioiden sarjan jälkeen Napoleon III luovutti armeijan johdon kenraaleilleen. Tulokset paranivat hieman ja huipentuivat Gravelotte-St. Privatin taisteluun 18. elokuuta 1870. Preussilaiset saartoivat ranskalaiset ja pakottivat nämä vetäytymään Maasjokea pitkin Sedaniin asti.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon III ja Bismarck Sedanin taistelun jälkeen. Wilhelm Camphausenin maalaus

Sedanissa ranskalaiset olivat selkä Belgian rajaa vasten ja saksalaiset saartoivat heidät etelästä, lännestä ja pohjoisesta. Varsinainen taistelu puhkesi 1. syyskuuta kello 04.00. Taistelussa tykistöllä oli ratkaisevaa rooli, varsinkin saksalaisella. Puoliympyrän muotoon Sedanin yläpuolelle ryhmittyneenä se alisti kaupungin koko päivän kestäneelle pommitukselle. Ranskalaiset olivat tykistönkin osalta alakynnessä, sillä niillä oli lyhyempi kantomatka ja ammukset räjähtivät ilmassa ennen maahan osumista. Saksalaisten tykit puolestaan kykenivät ampumaan pitemmän matkan päästä. Kaikkiaan saksalaisilla oli noin 800 tykkiä Sedanin lähettyvillä. Ranskalaisten tilanne alkoi muodostua epätoivoiseksi ja ratsuväki yritti murtautua ulos motista. Se hyökkäsi neljä kertaa preussilaisten asemia vastaan, mutta tuli jokaisella kerralla torjutuksi.

Ratsuväen hyökkäysten epäonnistuttua ranskalaisten keskuudessa syntyi paniikki. Iltapäivällä kello viiteen mennessä joukot ahtautuivat kaupunkiin yrittäessään paeta. Napoleon III tajusi tällöin, että taistelun jatkaminen saksalaisia vastaan oli turhaa. Hän käski nostaa valkoisen lipun ja lähetti viestin Preussin kuningas Vilhelm I:lle.

Jälkipyykki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun hävinnyt Napoleon III allekirjoitti antautumissopimuksen 2. syyskuuta 1870. Tiedon saavuttua Pariisiin kaupungissa puhkesi veretön vallankumous, minkä johdosta väliaikaishallitus nousi valtaan.

Napoleonin hallinnon kaaduttua hänet karkotettiin pikaisesti Englantiin. Saksalaiset joukot siirtyivät puolestaan syyskuun puoliväliin mennessä piirittämään pääkaupunkia. Viiden kuukauden piirityksen jälkeen, toukokuussa 1871 solmittiin rauhansopimus, jonka ehdot olivat raskaat. Ranska joutui luopumaan tärkeästä Elsassin teollisuusalueesta ja Lothringenista.

Bismarck pääsi tavoitteeseensa, kun samana vuonna Preussi yhdisti myös eteläsaksalaiset saksalaisvaltiot yhteiseksi keisarikunnaksi, jonka keisariksi nousi Vilhelm I. Sedanin taistelu oli Ranskalle nöyryytys. Myöhemmin kiistanalainen Elsass-Lothringenin alue siirtyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen takaisin Ranskalle. Saksa miehitti alueen toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–1944, mutta sodan jälkeen alue liitettiin jälleen Ranskaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tim Newark: 50 taistelua, jotka muuttivat maailmaa, s. 36-39. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6139-2.